Bsssss, Bsssss lentää Fedja Mehiläinen, Moskovan antamissa ohjeissa oli että äänen kuuluisi olla hiukan erilainen kuin Maija Mehiläisellä.
Äänen kuuluisi mennä jotakuinkin, ZSKA, CCPCCPCCP, laskeutuessa KGBKGBKBB jotain näin...
Ja, vitutko Fedja siitä välitti. Lensi niin kuin ennenkin.
Helteinen aamu lentokasarmilla.
Naapuri nykäisi aamulla tuntosarvesta, ylös kansalainen, mehiläinen!
Raportin mukaan piti mennä kuulostelemaan Luostarin Abbedissan elämää.
Uudistusten myötä, palauteltiin ikivanhaa kirkollista kulttuuria takaisin Venäjänmaalle, niin kuin oikein olikin! Ikiaikainen slaavilainen ortodoksisuus takaisin kunniaan!
Sipulikirkot kunnostetaan, hevosenlannat pois korjataan.
Kuka ne sinne oli tuonutkaan, toinen aika, toiset ihmiset…
Valamohan oli ja kukoisti, nunnaluostarin kanssa oli hieman toisin
No, yhtä väsättiin Gorban käskystä parhaillaan Terijoelle.
Nunnat oli tosin haalittu, kuka mistäkin. Mistäpä niitä valitsemaan, pääasia kun ollaan kohta taas osa itäistä Eurooppaa. Pietarikin saatetaan entiseen kukoistukseensa.
Fabergee jo kaivaa siellä muniaan…
No, takaisin työtehtävän pariin.
Siellä Abbedissa olikin, hiukan muista erillään. Tuntui laulelevan jotain itsekseen, varmaan jotain syvästi uskonnollista veisua. Mehiläinen pyyhkäisi vaistomaisesti silmäkulmaansa…
Fedja lensi lähemmäksi. Särisevä vanhuksen ääni kuului nyt jo selvemmin!
- Natikuti, natikuti, natkuttaa kun satiainen pimppiä kutkuttaa…
Kauheaa, kuulinko väärin, hikoili Fedja. Kuinka voin tämän raportoida, lennänpä uudelleen lähemmäksi.
Helpotuksekseni huomasin harmaapään ummistaneen silmänsä. Vihdoinkin jotain syvällisempää…
Haikealla äänellä hän tapaili kaunista kansanlaulua:
- Rannalla järvenlahden, olin mieheni kanssa kahden…Alla oli kuuma hiekka, k- pä seisoi niin kuin miekka…
Pörähdin pois, tämä on katastrofi, vanha ilotyttö luostarin esimiehenä.
Mitähän toveri Arkadi tästä raportistani aprikoi, läimäyttää mehiläisen hengiltä?
Kaasua antaa, siivet leikkaa…
Vanhan mehiläisen siivet alkoivat lepattaa.
Mikä sairaus on levinnytkään Karjalan laulumaille, kuka on pyhät paikat toiseksi muuttanut! Meininki on kuin raamatun Sodomassa ja Gonorreassa, vai mikä sen paikan nimi olikaan…
Jos valta on tätä, mikä on kaiken päämäärä?
Kaipa Karl Mehiläinen, sen joskus minulle selvittää!
Siivet kötisten, mehiläinen lensi tiehensä.
Viipurin Jälleenrakennustoimikunnanpuheenjohtajan aivoituksia piti kuunteleman.
Tähän oli valittu hiljattain uusihenkilö. Viraston bungalovilla istui tämä mies.
- Olga, Olga, hän kiljui, tuo kiiruusti uusi karahvi vodkaa!!
Joppojumai, juoppo oli tämä toveri.
Kuinka uskallan kertoa nämä uutiset! Olen isäni pesän puolelta suomalaista sukua…
Kärpäslätkällä lyövät, pakastimeen säilövät viikkokausiksi…
Tuokiokuvina Fedjan päässä pyörivät entiset isännät
Oli vakavailmeinen mies, oli hilpeä kaveri joka paukutti kengällä pöytää, tuli mustakulmainen mörkö, kävi pari tutisevaa vanhusta. Tuli syntymämerkillä varustettu raittiusintoilija, tämä nykyinen…
Mutta niin kauan oli Fedja reissuillaan viipynyt, että taas oli isäntä vaihtunut
Fedja naputti ikkunaruutuun.
Eipä kiinnostanut tätä isäntää yhden pienen mehiläisen pörinä.
Lukuisammin teitä olla pitäisi, ei viisi miljoonaa mehiläistä pesää tee…
Viisikymmentä miljoonaa teitä olla pitäisi. Täyttäisitte edes yhden ruokapussini, silloin kun minä haluan.
Turhautuneena Fedja lopetti lasiin nakuttamisen, ja teki äkkikäännöksen, lentääkseen suoraan Karhun kitaan.
Humoristinen karhu ei nielaissutkaan mehiläistä, vaan puhutteli häntä, kämmenellään pidellen. A, mihinkä sie oot menossa, pikku Tsuhna?
Toisella tassullaan sepaluksen avattuaan, laski Suomenlahteen öljyisen pissin.
A, mitäs sie tästä sanot?
Neuvotonhan Fedja tässä oli.
Tuikkasi pikku piikillään Karhua tassuun, ja lensi suoraan valittamaan Brysseliin.
Vai mistä se Maija Mehiläinen oli kotoisin…
Äänen kuuluisi mennä jotakuinkin, ZSKA, CCPCCPCCP, laskeutuessa KGBKGBKBB jotain näin...
Ja, vitutko Fedja siitä välitti. Lensi niin kuin ennenkin.
Helteinen aamu lentokasarmilla.
Naapuri nykäisi aamulla tuntosarvesta, ylös kansalainen, mehiläinen!
Raportin mukaan piti mennä kuulostelemaan Luostarin Abbedissan elämää.
Uudistusten myötä, palauteltiin ikivanhaa kirkollista kulttuuria takaisin Venäjänmaalle, niin kuin oikein olikin! Ikiaikainen slaavilainen ortodoksisuus takaisin kunniaan!
Sipulikirkot kunnostetaan, hevosenlannat pois korjataan.
Kuka ne sinne oli tuonutkaan, toinen aika, toiset ihmiset…
Valamohan oli ja kukoisti, nunnaluostarin kanssa oli hieman toisin
No, yhtä väsättiin Gorban käskystä parhaillaan Terijoelle.
Nunnat oli tosin haalittu, kuka mistäkin. Mistäpä niitä valitsemaan, pääasia kun ollaan kohta taas osa itäistä Eurooppaa. Pietarikin saatetaan entiseen kukoistukseensa.
Fabergee jo kaivaa siellä muniaan…
No, takaisin työtehtävän pariin.
Siellä Abbedissa olikin, hiukan muista erillään. Tuntui laulelevan jotain itsekseen, varmaan jotain syvästi uskonnollista veisua. Mehiläinen pyyhkäisi vaistomaisesti silmäkulmaansa…
Fedja lensi lähemmäksi. Särisevä vanhuksen ääni kuului nyt jo selvemmin!
- Natikuti, natikuti, natkuttaa kun satiainen pimppiä kutkuttaa…
Kauheaa, kuulinko väärin, hikoili Fedja. Kuinka voin tämän raportoida, lennänpä uudelleen lähemmäksi.
Helpotuksekseni huomasin harmaapään ummistaneen silmänsä. Vihdoinkin jotain syvällisempää…
Haikealla äänellä hän tapaili kaunista kansanlaulua:
- Rannalla järvenlahden, olin mieheni kanssa kahden…Alla oli kuuma hiekka, k- pä seisoi niin kuin miekka…
Pörähdin pois, tämä on katastrofi, vanha ilotyttö luostarin esimiehenä.
Mitähän toveri Arkadi tästä raportistani aprikoi, läimäyttää mehiläisen hengiltä?
Kaasua antaa, siivet leikkaa…
Vanhan mehiläisen siivet alkoivat lepattaa.
Mikä sairaus on levinnytkään Karjalan laulumaille, kuka on pyhät paikat toiseksi muuttanut! Meininki on kuin raamatun Sodomassa ja Gonorreassa, vai mikä sen paikan nimi olikaan…
Jos valta on tätä, mikä on kaiken päämäärä?
Kaipa Karl Mehiläinen, sen joskus minulle selvittää!
Siivet kötisten, mehiläinen lensi tiehensä.
Viipurin Jälleenrakennustoimikunnanpuheenjohtajan aivoituksia piti kuunteleman.
Tähän oli valittu hiljattain uusihenkilö. Viraston bungalovilla istui tämä mies.
- Olga, Olga, hän kiljui, tuo kiiruusti uusi karahvi vodkaa!!
Joppojumai, juoppo oli tämä toveri.
Kuinka uskallan kertoa nämä uutiset! Olen isäni pesän puolelta suomalaista sukua…
Kärpäslätkällä lyövät, pakastimeen säilövät viikkokausiksi…
Tuokiokuvina Fedjan päässä pyörivät entiset isännät
Oli vakavailmeinen mies, oli hilpeä kaveri joka paukutti kengällä pöytää, tuli mustakulmainen mörkö, kävi pari tutisevaa vanhusta. Tuli syntymämerkillä varustettu raittiusintoilija, tämä nykyinen…
Mutta niin kauan oli Fedja reissuillaan viipynyt, että taas oli isäntä vaihtunut
Fedja naputti ikkunaruutuun.
Eipä kiinnostanut tätä isäntää yhden pienen mehiläisen pörinä.
Lukuisammin teitä olla pitäisi, ei viisi miljoonaa mehiläistä pesää tee…
Viisikymmentä miljoonaa teitä olla pitäisi. Täyttäisitte edes yhden ruokapussini, silloin kun minä haluan.
Turhautuneena Fedja lopetti lasiin nakuttamisen, ja teki äkkikäännöksen, lentääkseen suoraan Karhun kitaan.
Humoristinen karhu ei nielaissutkaan mehiläistä, vaan puhutteli häntä, kämmenellään pidellen. A, mihinkä sie oot menossa, pikku Tsuhna?
Toisella tassullaan sepaluksen avattuaan, laski Suomenlahteen öljyisen pissin.
A, mitäs sie tästä sanot?
Neuvotonhan Fedja tässä oli.
Tuikkasi pikku piikillään Karhua tassuun, ja lensi suoraan valittamaan Brysseliin.
Vai mistä se Maija Mehiläinen oli kotoisin…
Vastaukset 5
Vanhimmat
Onkos Hande ruvennut politiikkaa kirjoittamaan?
Ei taida oikein sopia!
Hah hah haa, EU- tarina!
Handen parhaita tämä!
Nyt olisi korkea aika Handen kiertää korkki kiinni ja sukeltaa Koitereen viileään syleilyyn.
Shinä shellaista otakshut.
Mhinusta tämä jänishtarina oli aivanmainio, khippish!!