Niin mahdottomalta kun se kuullostaakin, näin se vain menee... Vaikka tuntuisikin siltä, ettei elämässä oo mitään järkee niin tietäkää, että pohjalta on vain yksi suunta ja se on ylös päin.
Vaikkei se tie tunnukkaan aina helpolta niin muistakaa, että hyvää kannattaa aina odottaa...
Tyttöystäväni otti minuun yhteyttä ja kertoi ikävöivänsä mua ( niille jotka eivät tiedä, ollaan oltu nyt erossa jo 5kk ). Mentiin sitten ''kahville'' ja nyt molemmat ollaan sitä mieltä, ettei kestetä sitä ikävää.
Yritetään nyt molemmat tehdä kaikkemme, että saatais suhteemme toimimaan ja minä kun niin oikeasti toivon, että se olisi aitoa ja se kestäisi.
En olisi ikinä uskonut, että tällekkin tarinalle löytyisi onnellinen loppunsa. Olen tällä hetkellä niin mielettömän onnellinen, mutta samalla mä pelkään ihan hirveästi.
Entä jos se ei toimikkaan? Entä jos molemmat huomataa, että tää aika on muokannut meistä ihan eri-ihmiset...
En tiedä, mutta olen valmis ottamaan sen riskin. Sillä tiedän, että vaikka kuinka paljon rakkaus voikin satuttaa.. se myös jo itsessään on antanut enemmän kuin se voisi koskaan viedä mukanaan.
Rakastan tätä tyttöä yli kaiken!
Vaikkei se tie tunnukkaan aina helpolta niin muistakaa, että hyvää kannattaa aina odottaa...
Tyttöystäväni otti minuun yhteyttä ja kertoi ikävöivänsä mua ( niille jotka eivät tiedä, ollaan oltu nyt erossa jo 5kk ). Mentiin sitten ''kahville'' ja nyt molemmat ollaan sitä mieltä, ettei kestetä sitä ikävää.
Yritetään nyt molemmat tehdä kaikkemme, että saatais suhteemme toimimaan ja minä kun niin oikeasti toivon, että se olisi aitoa ja se kestäisi.
En olisi ikinä uskonut, että tällekkin tarinalle löytyisi onnellinen loppunsa. Olen tällä hetkellä niin mielettömän onnellinen, mutta samalla mä pelkään ihan hirveästi.
Entä jos se ei toimikkaan? Entä jos molemmat huomataa, että tää aika on muokannut meistä ihan eri-ihmiset...
En tiedä, mutta olen valmis ottamaan sen riskin. Sillä tiedän, että vaikka kuinka paljon rakkaus voikin satuttaa.. se myös jo itsessään on antanut enemmän kuin se voisi koskaan viedä mukanaan.
Rakastan tätä tyttöä yli kaiken!
Vastaukset 6
Vanhimmat
teillä muilla ehkä... mutta ei mulla. en tajuu mikä siinä on! mulla on aina yhtä raadollista ja kamalaa rakkaudessa... ainut joka oisi edelleen mukava, asuu eri maassa enkä tiä tarkemmin edes missä kaupungissa. mitä siinä tapauksessa voin tehdä? kaipaan sitä, vaikka näkemisestämme tulee kesällä täyteen jo 3 vuotta... mutta kun sen jälkeen ei ole suomessa tullut vastaan yhtään hyvää, yhden - kahden kanssa olen yrittänyt, molemmat teki paskan tempun heti alkuun ja lähtivät kunhan ensin olivat ehtineet kärsittää mua liikaa. siksi kaipaan sitä ihanaa ulkomaalaista... mutta miten saisin siihen yhteyden? tiedän vaan etunimen, ja se on ko maassa hyvin yleinen. mutta sen antamaa viestiä säilytän koko loppuikäni... se on ihaninta mitä olen koskaan saanut!
Oltiin ulkomailla ja siellä oli yks tosi mukava poika. Tunsin että joku välittää musta, että joku oli aidosti kiinnostunut.
Tultiin takaisin. Eräs poika tutustui minuun. Aluksi en välittänyt, mutta kun näin kuinka surulliseksi hän tuli niin ajattelin että no, miksen tutustuis. Siinä sitten tapailtiin ja juteltiin aina. Kun ei nähty niin oltiin koneella.Mun tunteet häntä kohtaan syveni. Kunnes mentiin kahvilaan ja poika sanoi että kiirehdittiin ja vähän muutakin mainitsi. Kuulin myöhemmin että en kiinnostanutkaan häntä. Jälkeenpäin ajattelin että olisi pitänyt antaa sen olla.
Ei olisi pitänyt tutustua.
Jonain päivänä palaan takaisin sinne ulkomaille. Tänne en jää.
se tosiaan oli... Mun tekisi myös niin mieli palata ko jätkän maahan, mutten edes tiedä missä kaupungissa hän asuu, sillä tapasimme maassa, joka ei ollut kummankaan kotimaa (kielikurssilla). Tai tekisi mieli löytää hänet käsiini... mutta miten.
...että mun suhteen tarina meni mönkään ja pahasti. Itse en oikeestaan tiedä vieläkää syytä, mutta jostain syystä poikaystävä alko vihaamaan mua... ... kai mä vaa sit valitin sille liikaa kaikista kiusaamisjutuista ja muista... ... en vaan tiiä mistä löytyis sit semmonen tyyppi joka kestäis kuunnella näitä mun ongelmia ja haluis olla mun poikakaveri ja jota iteki rakastaisin... :( mut kai se jostain löytyy joskus...
En tiedä miksi luovutat noin helposti, enkä tiedä onko erostakaan kovin kauaa...
Suhteissa nyt tulee eroja jatkuvasti ja välillä ne johtaa jopa eroon, mutta jos toisesta oikeasti välitti niin ikävä tuo kyllä takaisin.
Tämä voi ottaa aikansa, mutta se on varma että rakkaus joka kuolee, ei ole koskaan syntynytkään.
Kyllä sinäkin löydät vielä oman prinssisi tuolta jostain, jonka kanssa jakaa elämän ilot ja surut ja joka pitää susta kiinni halki elämän.
Hyvää kannattaa odottaa ;)
Sä saat sit sulosipi mun sydämen aina pysähtymään noilla sun kauniilla sanoillas