Kaveri teettää vanhaan kerrostaloasuntoonsa sähköjä olohuoneeseen, ja eihän siellä tauluun mitään maajohtoja kulje. Jos hän ei olisi tilannut oikeaa sähkömiestä tekemään hommia, olisiko pienempi paha käyttää maadotettuja pistorasioita ja kytkeä maa nollaan (kuulostaa kuolemalta, kun jokin laite ja kytkentä hajoavat sopivasti) vai käyttää maadottamattomia rasioita, joita ei kai suositella (tai saa?) asennettaviksi uusiin systeemeihin?
0-maa vai maadoittamaton rasia
Tosi juttu
235108
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Eikö siellä ennen sitten sähköjä ollut? Mikä tekee systeemistä uuden? Vanhaa jos korjaa (eikä laajenna), niin maadoittamattoman tilalle maadoittamaton. Maa nollaan hyväksytty ellei rasia ole ketjutettu eteenpäin eikä kohtuudella voida muuta tehdä, mutta miksei vetäisi sitä keviä jakorasialle tai ryhmäkeskukselle saakka? Taloyhtiönhän ne rakenteissa kulkevat piuhat on, joten sieltä lupa niiden uusimiseen.
Se, miten se oikea sähkömies sen nyt ratkaisee lienee se pienempi paha. (Eli ei lenkityksiä koko pistorasiaryhmän kaikkiin rasioihin.)
Kukas se onkaan täällä neuvomassa? No
sehän on korvakuullolla kätilöksi opis-
kellut nimimerkki, kaiken "yksinkertaisista"
sähköasennuksista tietävä. Jo on tavattoman
alhainen itsetunto, kun pitää yrittää päteä
joka paikassa.
Mielenkiintoista juupas-eipäskeskustelua
odotettavissa, jossa viimeinen sana on saatava
kuin akkojen jäkätyksessä.
Kiitos kontribuutiostasi tähänkin keskusteluun. Se oli hyvin valaiseva ja sopi mainiosti otsikon alle. Alkuperäinen kysyjäkin varmasti sai vastauksen kysymykseensä tuosta tyhjentävästä vastauksestasi. Vaatii varmasti tosiammattilaisen jotta pystyy tuottamaan niinkin laadukasta tekstiä kuin sinä.
Hyvä kun apu kelpasi. Tekstinihän on aina
laatukelpoista, pilkut ovat paikoillaan ja yhdys-
sanat oikein kirjoittu asiasisällöstä nyt
puhumattakaan.
Täällä foorumilla ei muuten tarvitse naputtaa entteriä tässä viestinkirjoituslaatikossa, vaikka se kapea onkin. Senkuin naputat pötköön, niin rivinvaihdot tulee itsestään.
ei näin ei näin ei näin ei näin ei näin ei näin ei
näin ei näin ei näin ei näin ei näin ei näin ei näin
vaan näin vaan näin vaan näin vaan näin vaan näin vaan näin vaan näin vaan näin vaan näin vaan näin vaan näin vaan näin vaan näin
siinä vähän rautalankaa, ole hyvä.
Fiksuimmat vaan kirjoittavat lyhyet
tekstinsä kapeina "sanomalehtipalstoina".
On helpompi sinunkin lukea, vaikka et
lukemastasi mitään ymmärräkään.
Minusta "leveästi" kirjoitettua tekstiä on mukavampi lukea. Ymmärrän kyllä suurimman osan tämän palstan postauksista, en vain osallistu "keskusteluun" kuin harvoin.
Onpa mielenkiintoinen keskustelu, joka paljastaa, ettei tunneta nykyisiä asennusstandardeja (apu löytyy alkuperäiseen kysymykseen kohdasta 802)
Jos on sitä mieltä, ettei säädöksiä tarvitse tuntea (tai ymmärtää), niin ei kannattaisi sähköasennuksiakaan tehdä (tai ainakin kannttaa hankkia hyvät vaskuutukset).
Vastaus itse kysymykseen:
O-luokan pistorasioita voi lisätä, jos
- aiemmat asennukset on tehty vanhan A1:n mukaisesti (ennen v. 1994)
- tila on käyttöolosuhteiltaan edelleen vaaraton
- etäisyysvaatimukset johtavista osista ja suojamaadoitetuista pistirasioista täyttyvät
Jos halutaan vaihtaa suojamaadoitetut pistorasiat, niin nollausta ei saa tehdä ketjutetuissa rasioissa (ei edes ketjun päässä). Vain päättyvät rasiat voi nollata. Myös valaisimet tulee tällöin suojamaadoittaa tai käyttää SL II valaisimia. Suojajohdin kannattaisi lisätä koko ryhmään (keskukselta asti).
Asennukselle tulee tehdä (aina) käyttöönottotarkastus (ja kannattaisi dokumentoida edes tupakka-askin kanteen).
Aiheesta on myös ST-kortistossa lisävalaistusta.
Lopuksi:
Jos vastaus sisälsi useita termejä, joita et tunne, niin ...
nollausta ei saa suoritta ketjutetuissa pistorasioissa (ei edes ketjun päässä).
suluissa oleva huomautus jäi epäselväksi.
kummassa päässä?
Siis ketjutettujen pistorasioiden loppupäässä. Joskus historiassa (jolloin verkot olivat 4-johdinjärjestelmää) se oli sallittu. Tämä siksi, ettei sen jälkeen, kun N ja PE on erotettu toisistaan, ei niitä saa enää yhdistää.
Ketjun alkupäässä N ja PE erotus (eli kytkentä PEN-johtimeen) tulee tehdä jakorasiassa. Tämä on sanottu SFS 6000-802
"Uuden johto-osan suojajohtimen voi yhdistää yleensä vanhan johdon PEN-johtimeen (nollajohtimeen) lähimmässä kiinteän
asennuksen jakorasiassa tai vastaavassa tilassa. Yksittäisen luokan I laitteen tai pistorasian suoja- ja nollapiirit saa kuitenkin
liittää PEN-johtimeen (nollajohtimeen) itse laitteessa tai pistorasiassa, jos siinä on sopivat liittimet, eikä asennusta jatketa
(ketjuteta) edelleen. Tällöin PEN-johdin (nollajohdin) kytketään kuten aikaisemmissa asennuksissa ensin nollaliittimeen
ja yhdistetään siitä suojaliittimeen. Tätä suojaustapaa on aikaisemmin kutsuttu nollaukseksi."
Mikä kieltää maadoittamasta nollaamalla pistorasiaryhmän viimeistä pistorasiaa jos se on ryhmän ainoa maadoitettava rasia? Eli PEN jatkuu siihen viimeiseen rasiaan asti eikä N:ää ole PE:stä erotettu ketjun alkupäässä. (Etäisyysvaatimusten pitää toki täyttyä rasioiden välillä.)
Jalostetaan vielä: Tehdään siitä pistorasiaryhmän keskellä olevasta pistorasiasta jakorasia jossa erotetaan N ja PE, ja vedetään tästä PE loppuosalle pistorasiaryhmää kevillä alkupään jäädessä alkuperäiseksi. Mistä sakotetaan näin toimivaa ammattilaista?
kun käytit määritelmää "joskus historiassa" aloin epäillä että et täytä kriteerejä sanalle täti, joka mielestäni on vanhempi naishenkilö.no se siitä.
suomen asuin- ja liikekiinteistöstä aika suuressa osassa on nelijohdinverkko ihan tätäpäivää eikä ihan kohtakaan siirtymässä historiaan. näissä taloissa ei ole nollaa ja PE johdinta erotettu.5johdin järjestelmässä nämä on erotettu mikä myös on mittaamalla todettava.
meniköhän oikein,tai edes sinnepäin.
Jos keittiöön asentaa valaisimen tilalle valaisimen jossa on myös maadoitettu pistorasia,niin mistä maadoitus.Valaisimeenhan tulee vaan sininen ja ruskea johto.Voiko suojamaan ja nollan laittaa yhteen.Onko parempi jättää maadoitys kytkemättä?
maadoitettava pistorasia aina maadoitettava.
sfs 600???
Keskukselle?edelliseen rasiaan?Lenkittää nollan kanssa?Koko johdotusta ei pysty/viitsi uusia yhden lampun vaihdon takia.Mitä vaaraa aiheutuu jos kerran erotettu suojamaa yhdistetään uudelleen nollaan.
Nyt uuden standardin mukaan hankit valaisimen mikä sisältää vikavirtasuojakytkimen ja asennus nollataan ennen kytkintä.
Ketjutettujen rasioiden jälkeen (eikä siis keskelläkäänI) ei saa olla enää jakorasiaa. Ketjun alkupäässä voi tietysti tehdä ensimmäisestä rasiasta jakorasian ja siihen PE:n ja N:n erotuksen.
Kyllään ollaan ihan jo isotätejäkin.
Näitä vanhojakin koskee uuden säädökset (pääsääntöisesti) kaikkien uusien asennusten osalta. SFS 6000-802 :een on tehty lisäosa, jossa on lievennyksiä nykysäädöksiin näiden vanhojen kohteiden korjaus-, muutos-ja lisätöihin.
"Joskus historiassa" kohta viittasi kejutettujen pistorasioiden viimeisen rasian nollaamiseen ("A1:n maailmasta"), jota siis ei enää saa tehdä.
Oli kyllä vastuksessani SFS 6000 eli Pienjännitesähköasennukset (uusin versio ilmestynyt syksyllä 2007). Löytyy myös SFS käsikirjasta 600.
Todennäkäisesti valaisinki on itsessään suojausluokan 1 (suojamaadoitettava) laite, joten ei se pistorasia asiaa tee yhtään sen kummallisemmaksi.
Asennusohjetta en anna, koska mitä ilmeisimmin yllyttäisin tekemään asenusta, joka ei kuulu "jokamiehenoikeuksiin".
...että jakorasian jälkeen ei samassa ryhmässä enää saa tulla toista jakorasiaa kuten ennen? Jos näin on, tiedätkö perusteluja tälle rajoitukselle?
poistettu valaisinkin on ilmeisesti ollut metallirunkoinen loistevalaisin.ja suojamaadoituksena käytetty nollausta.
uusi valaisin kytketään samaa asennustapaa noudattaen
jos on sähköalan tietämystä asentaja kyllä näkee onko edellinen kytkentä oikein
käytännössä ilman vvs:ää olevat valaisimet käytetään "loppuun" ,niiden valmistus ja maahantuonti varmaan jo loppunut.