Linja-autokuskiksi

Moniin yrityksiin pääsee linja-autonkuljettajaksi tällä hetkellä, jos sinulla on D- kortti. Usein rahastus ja talon kalusto opetetaan paikan päällä ja sitten vanhemman kuljettajan kanssa ajetaan sylikkäin muutama päivä. Riippuu paljon tuosta kokeneemmasta kuljettajasta, millainen kuljettaja sinusta tulee. Palkka on sama, ajatko lyhyttä tai pitkää linjaa. Monesti aloituspaikka on kuitenkin paikallis- ja kouluvuoroliikenteessä. Jos homma toimii ja tallille tulee myönteistä palautetta, sitten yleensä aukeavat pikavuorot ja tilausajot. Linja-autopuolella täytyy muistaa, että ensisijaisesti olet asiakaspalvelija, toiseksi kuljettaja.

Menet puolen vuoden kurssille TTS:n opistoon Nurmijärvelle www.tts.fi

Työllistyminen satavarmaa, ainakin jos et työstä nirsoile. Aktiivisella haulla fiksu ihminen pääsee heti pikavuoroihinkin, tai ainakin heti harjoittelun jälkeen -hyvistä asiakaspalvelijoista on pula.

Työ on ennen muuta asiakaspalvelua, ja melkoista taistelua kelloa vastaan. Ihmiset eivät likimainkaan aina ole hyväntuulisia, ja monilla on tapana purkaa paineensa nimenomaan kuskille. Ei ole viikkoa, ettei joku pahoittaisi mieltäsi. Joskus tuntuu, ettei ole päivääkään. Katuria ajettaessa kerta päivässä ei riitä.

Pahin puoli on TES. Bussikuskilla saadaan pitää vapaa-aikaa määränpäässä kumman paljon ihan palkatta. Se voi tehdä työpäivistäsi 14 tuntisia, mutta palkkaa et tosiaan siitä määrästä saa. Etenkin kaukoliikenteessä työt loppuvat usein yön tunteina, mutta aamulla lähtö voi olla hyvinkin puoli kuudelta. Omaa aikaa ja vapaata ei juuri jää.

Se negatiivisista asioista...

Oikealla asenteella ja harjoittelulla konfliktitkin kääntää voitoksi, ja niitä joita ei käännä, niistä oppii olemaan välittämättä.

Parhaimmillaan työ on aika hienoa. Joku mukava nainen saattaa iskeytyä viereesi juttelemaan pitkän matkan ajaksi, ja jättää vielä puhelinnumeronsakin.

Palkka on samaa luokkaa kuin yhdistelmäpuolella, mutta lisät maksetaan lähes jokaisessa talossa kuten kuuluu. Meininki on rehdimpää puolin ja toisin. Kuskit ovat siinä mielessä fiksumpia monesti, että he ovat sosiaalisesti lahjakkaita, eikä vittuilu ole elämäntehtävä kuten monelle rekkamiehelle. Sellaiset tapaukset karsiutuvat bussin ratista aika äkkiä.

Työ edellyttää norsun hermoja ja kellosepän tarkkuutta. Saat jatkuvasti kuulla olevasi myöhässä, ikään kuin ruuhkille ja säille jotain voisit. Muistan kun ajoin kauan sitten pikaa keski-suomesta Helsinkiin, ja oli Mäntsälän kohdalla kolme tuntia myöhässä -oli juhannuksen paluuliikenne.

Ihmiset olivat aivan hermoina, valittivat kuinka huonosti olen asian hoitanut. Molemmat kaistat seisoivat paikallaan... Mitäpä siinä teet. Tallilla odotti esimiehen valitus, kun niin paljon myöhästyin.

Nooh, siitä ei vaan pidä välittää.

Jos olet perheellinen, tai vapaa-aika on sinulle tärkeää, harkitse vielä. Bussifirmat, etenkin isommat katkaisevat päiväsi keskeltä, ja palaat työmaalle muutaman tunnin päästä, ja voit tosiaan unohtaa elämäsi.

Tilausajoliikenteeseen jos pääset, sitten hommat ovat parasta mitä alalla on tarjota. Tosin reissussahan siinä ollaan, ja tilauskuskiksi pääseminen edellyttää usein pitkän kokemuksen.

---

Nyt olen sitten rekan ratissa, kuten ennen tuotakin. Asiakkaiden kanssa olisin vielä pärjännyt, mutta esimiesten täysi ymmärtämättömyys realiteeteista ja tuo TES sai minut lähtemään alalta pois.

Nyt päivät venyvät myöskin, mutta harvoin yhtä paljoa, TES on parempi. Lisäksi saan palkan niistä kaikesta muusta paitsi ruokatunneista. Palkka on muutoinkin selvästi TES:ä parempi, mutta kaikki lisät tulevat silti kuten kuuluukin, ja sopimusta noudatetaan (tämä on rekkapuolella harvinaisuus).

Ihmiset eivät myöskään enää vittuile, sillä sora ei juuri valita, eikä kukaan muukaan.

Mun neuvoni on tässä, ehkei ihan sitä mitä odotit, mutta rehellisesti yritin kertoa.