Kun suomalainen ottaa asuntolainan, hän asettaa itselleen ja perheelleen yhden yksinkertaisen kysymyksen: "Kuinka suuren lainan voimme nyt ottaa, että rahaa jää elämiseen velanmaksun jälkeen?" Kun tämä on tiedossa, niin sitten aletaan katsomaan lainalla saatavaa kämppää tai taloa...
Koroilla ei siis ole lainaa ottaessa paljoa merkitystä: nimittäin jos korot ovat alhaalla, niin otetaan vain suurempi laina (ja jos korkotaso on ylhäällä, niin tyydytään vähän pienempään). Mitä suurempi laina voidaan ottaa, jonka "kanssa pystytään elämään", niin sitä hulppeampi unelmakoti voidaan ostaa... Lopputulos on, että ajattelutavalla aina maksimoidaan velan määrä. Eli lainanottohetkellä ollaan jo lähellä maksukyvyn rajoja, etenkin jos uskotellaan, että voidaan ensimmäisinä vuosina elää säästävästi.
Käyttämällä tätä ajattelutapaa voi matalan korkotason aikana hankittu asuntolaina muodostaa varsinaisen sudenkuopan myöhemmin, koska vuosikymmenessä korkotaso voi nousta paljonkin, jopa euro-alueella. Ja nythän ei koron nousu näytä realistiselta, siis tänä vuonna. Mutta näköjään tästä vedetäänkin se johtopäätös, että jos korot ovat nyt tällä tasolla, niin nähtävästi ne ovat samalla tasolla seuraavankin vuosikymmenen. Ja jos lainan kustannukset tulevat liian kalliiksi, niin ainahan kämpän voi myydä paremmalla tai ainakin samalla hinnalla ja ostaa sitten edullisempi asunto.
Ja sitten on valitettavasti tietenkin näitä onnettomia, jotka luulevat ettei koron nousu vaikuta heihin ollenkaan, koska heillä on lainassa tasaerälyhennys!!! Ei ihme, ettei koron käsitettä ymmärretä.
Ne hyvä- ja keskituloiset, jotka joutuvat velkaongelmiin, voivat vain syyttää itseään. Ainoa asia, mikä heidän pitäisi ottaa huomioon velanotossaan, on mahdolliset riskit. Se, että korkotaso voi muuttua samoin kuin se, että asuntojen hinnat voivat poikkeuksellisesti tulla myös alas joksikin aikaa (ja siinä samalla myös heidän lainansa vakuus). Ja ymmärtää se, että kun korot ovat ylhäällä, niin asuntojen hinnat ovat alhaalla (samoin kuten esim. osakkeet). Ja lopuksi tietenkin se, että heidän oma tulotasonsakin voi vaihdella. Valtaosa asuntolainan ottajistahan ymmärtävät nämä riskit, eikä heille tule milloinkaan ongelmia lainojensa kanssa.
Kun ottaa mahdolliset riskit huomioon, niin asuntolainan ottaminen on järkevää. Ja paljon järkevämpää kuin vuokralla asuminen pidemmän päälle.
Koroilla ei siis ole lainaa ottaessa paljoa merkitystä: nimittäin jos korot ovat alhaalla, niin otetaan vain suurempi laina (ja jos korkotaso on ylhäällä, niin tyydytään vähän pienempään). Mitä suurempi laina voidaan ottaa, jonka "kanssa pystytään elämään", niin sitä hulppeampi unelmakoti voidaan ostaa... Lopputulos on, että ajattelutavalla aina maksimoidaan velan määrä. Eli lainanottohetkellä ollaan jo lähellä maksukyvyn rajoja, etenkin jos uskotellaan, että voidaan ensimmäisinä vuosina elää säästävästi.
Käyttämällä tätä ajattelutapaa voi matalan korkotason aikana hankittu asuntolaina muodostaa varsinaisen sudenkuopan myöhemmin, koska vuosikymmenessä korkotaso voi nousta paljonkin, jopa euro-alueella. Ja nythän ei koron nousu näytä realistiselta, siis tänä vuonna. Mutta näköjään tästä vedetäänkin se johtopäätös, että jos korot ovat nyt tällä tasolla, niin nähtävästi ne ovat samalla tasolla seuraavankin vuosikymmenen. Ja jos lainan kustannukset tulevat liian kalliiksi, niin ainahan kämpän voi myydä paremmalla tai ainakin samalla hinnalla ja ostaa sitten edullisempi asunto.
Ja sitten on valitettavasti tietenkin näitä onnettomia, jotka luulevat ettei koron nousu vaikuta heihin ollenkaan, koska heillä on lainassa tasaerälyhennys!!! Ei ihme, ettei koron käsitettä ymmärretä.
Ne hyvä- ja keskituloiset, jotka joutuvat velkaongelmiin, voivat vain syyttää itseään. Ainoa asia, mikä heidän pitäisi ottaa huomioon velanotossaan, on mahdolliset riskit. Se, että korkotaso voi muuttua samoin kuin se, että asuntojen hinnat voivat poikkeuksellisesti tulla myös alas joksikin aikaa (ja siinä samalla myös heidän lainansa vakuus). Ja ymmärtää se, että kun korot ovat ylhäällä, niin asuntojen hinnat ovat alhaalla (samoin kuten esim. osakkeet). Ja lopuksi tietenkin se, että heidän oma tulotasonsakin voi vaihdella. Valtaosa asuntolainan ottajistahan ymmärtävät nämä riskit, eikä heille tule milloinkaan ongelmia lainojensa kanssa.
Kun ottaa mahdolliset riskit huomioon, niin asuntolainan ottaminen on järkevää. Ja paljon järkevämpää kuin vuokralla asuminen pidemmän päälle.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Vai onko?
jotka ovat ottaneet asuntolainansa vimeisten 3-4 vuoden aikana kauhistelevat tämänpäivän korkotasoa.Joillekkin ehkä jopa tullut maksuvaikeuksia kohonneiden korkojen takia ja odottelevat päivästä toiseen korkojen laskua.
Itse kun otin asuntolainani 6,5 vuotta sitten oli korko paljon korkeampi.Ei ole kertaakaan näitten vuosien aikana muuttunut samalle tasolle.Ei edes tänään. Marginaalikin oli silloin 1,1%,sittemmin 0,9% ja tänään 0,3%.
Joten edelleen on mielestäni korkotaso kohdallani alhainen.Lähtökohtana 2001 oli ett saa nousta ainakin 7% + marhinaali.Sen mukaan mitoitin lainani ja tekisin tänäänkin niin.
Laina lyhenee kokoajan. 5v kuluttua laina on hyvinkin kymmeniä tuhansia pienempi. Koronnousu ei siis vaikuta niin pahasti.
Ensimmäinen nyrkkisääntö asuntolainaa ottaessa on varmistaa että lyhennys on suurempi kuin koronosuus. Näin isokin laina lyhenee eikä maksella vain korkoja.
Tuhnuttajat kun olettavat omien tulojensa mukaan varaa kaikilla olevan vain korkojen lyhennyksiin. Onneksi näin ei ole kuin tuhnuilla.
Mihin viestisi perustuu? Tekstin perusteella oletan ettei sinulla ole asuntolainaa, tai sitten et ole suomalainen.
Pitkän tekstin sait aikaiseksi yleistämällä omat luulosi koskemaan kaikkia suomalaisia :-)
Nimim. 15% tuloista asumiseen.
hieman erilaisia korkoja parikymmentä vuotta sitten! Ja jos luet tarkemmin, ei viesti koskenut kaikkia suomalaisia: valtaosa kyllä hallitsee velkansa.
Sen vaan on nähnyt, että vellalla todella rällänneet ovat laman aikaan kusessa.
16% korko tasoja tosin silloin oli suomen markka
nyt on eu ja euro eikä tällasta voi tulla euro
alueella vai mitä.