Nyt jännittää kyllä ihan kamalasti, odotan esikoistani ja tiedän että on ihan normaalia että menee vähän yli, mutta saisi se pallero jo sieltä tulla. synnytys pelko on aika kamala, kun kipukynnykseni on todella herkkä ja jo sisätutkimukset ovat tehneet lääkärikäynneillä kipeää, mutta kestettävähän se vain on :D jotenkin olin toivonut ettei yli menisi, kun en käynnistykseenkään haluaisi, vaikka onhan tässä vielä siihenkin aikaa, että ehtii velä hyvin tulla luonnollisestikkin. onko muita ensisynnyttäjiä joilla mennyt yli,tai jo synnyttäneitä joilla käynnistettiin, onko käynnistys kivuliaampi kuin ns luonnollisesti käynnistynyt synnytys? haluaisi saada jo oman palleron syliin. ja tietääkö kukaan kauan päksissä pidetään ensisynnyttäjiä synnytyksen jälkeen?
rv 40+6
aamukukka
2767
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Esikoinen meni 14 vrk yli,
toinen 7 vrk ,
kolmas 17 vrk ja
neljäs onneksi vain yhden päivän.
Ensimmäisellä supisteli ennakkoon ihan kamalasti 4 vk, toinen tuli varoittamatta.. 7 min ehdittiin olla sairaalan sisällä (tähän luetaan matka kävellen käytäviä pitkin sairaalan toiseen päähän).
Kolmatta käynnisteltiin, muttei lähteny tuleen lääkkeillä vaan käynnisty itekseen aamuyöstä. Lääkkeillä tuli tiheästi suppareita, mutta ne oli niin olemattomia etten uskonut niiden tehoavan edes tupla-annostuksella! :D
Neljäs taisi tulla suht normaalisti.. Kaikki synnytykset olleet erittäin nopeita, pisimmän kokonaiskesto alle 2h. Ponnistukset lyhyitä; 5,2,3 ja 7min. Kipu on kovaa, sen myönnän, mutta mulla ei oo ollu mitään puudutuksia kertaakaan, kun ei oo keretty antaa..
Mutta äkkiä ne kivut unohtuu, on se palkinto sellainen!! Tsemppiä sulle loppuajalle! :)
Itsekin pelkäsin sitä kamalasti ja ihan hirveätä tuskaahan se olikin siihen asti, kunnes lopulta päädyin ottamaan epiduraalin. Pelkäsin nimittäin senkin ottamista ja pitkitin sitä ihan liian pitkälle. Nyt jos menisin uudelleen niin ottaisin sen heti. Säästyisi paljon enemmän voimia varsinaiseen ponnistusvaiheeseen. Minulla kävi niin, että synnytys alkoi illalla ja kesti koko yön, eli en nukkunut, ja vasta aamulla lapsi syntyi. Siis olin hyvin väsynyt aamulla kun piti kovasti ponnistaa. Turhaan pelkäsin epiduraalia. Lapsi syntyi 11 vrk yli lasketun ajan.
Ole kuitenkin reippain mielin, sillä kipu lisääntyy pikkuhiljaa ja kestää vain supistuksen ajan. Ei sitä tarvii etukäteen pelätä.