Moi!
Mahtaako kellään olla käytännön kokemusta matkapurjehduksesta trimaraanilla? Yleensähän nuo ovat kilpakäyttöön suunniteltuja, mutta kovasti kiinnostaisi hankkia tuollainen kahden hengen matkakäyttöön, ensin itämerelle ja myöhemmin isommillekin vesille. Eli siis hakusessa on vakaa kulku, avomeriturvallisuus, ei-keinuva oleilu ja tietysti kohtalainen nopeus, mutta ei ylirikattua kilpakonetta.
Miten mahtaa olla moisen käyttö isoilla merillä. Onko paljon mukavampi/epämukavampi kuin vastaavan kokoinen yksirunkoinen matkapursi, kokoluokka 9-12m. Turvallisuus on ilmeisesti hyvää luokkaa ja ainoa todellinen riski on etukautta ympärimeno, joka osaavasti reivattuna ei lien suuri riski. Millainen mahtaa olla isossa ( 5m) aallokossa?
Entäpä muita puolia? Huonoja lienevät ainakin suuri leveys satamissa ja keveys rantautuessa. Tosin jolla ja taavetit on tarkoitus myös hankkia, jotta voi asua lahdelle ankkuroituna.
Rytkyttääkö tuollainen luoviessa pahasti? Koitin etsiä youtubesta videoita, mutta ei yhtään sellaista löytynyt, jossa mentäisiin rauhallisesti luovien, vaan aina täysillä ja enimmäkseen myötäiseen.
Tuossa vielä yksi linkki, millaista venettä tarkoitan:
http://www.dragonfly.dk/start.asp
Mahtaako kellään olla käytännön kokemusta matkapurjehduksesta trimaraanilla? Yleensähän nuo ovat kilpakäyttöön suunniteltuja, mutta kovasti kiinnostaisi hankkia tuollainen kahden hengen matkakäyttöön, ensin itämerelle ja myöhemmin isommillekin vesille. Eli siis hakusessa on vakaa kulku, avomeriturvallisuus, ei-keinuva oleilu ja tietysti kohtalainen nopeus, mutta ei ylirikattua kilpakonetta.
Miten mahtaa olla moisen käyttö isoilla merillä. Onko paljon mukavampi/epämukavampi kuin vastaavan kokoinen yksirunkoinen matkapursi, kokoluokka 9-12m. Turvallisuus on ilmeisesti hyvää luokkaa ja ainoa todellinen riski on etukautta ympärimeno, joka osaavasti reivattuna ei lien suuri riski. Millainen mahtaa olla isossa ( 5m) aallokossa?
Entäpä muita puolia? Huonoja lienevät ainakin suuri leveys satamissa ja keveys rantautuessa. Tosin jolla ja taavetit on tarkoitus myös hankkia, jotta voi asua lahdelle ankkuroituna.
Rytkyttääkö tuollainen luoviessa pahasti? Koitin etsiä youtubesta videoita, mutta ei yhtään sellaista löytynyt, jossa mentäisiin rauhallisesti luovien, vaan aina täysillä ja enimmäkseen myötäiseen.
Tuossa vielä yksi linkki, millaista venettä tarkoitan:
http://www.dragonfly.dk/start.asp
Vastaukset 34
Vanhimmat
Eikö Dragonflyn hyvä puoli ole juuri se että siitä saa sivuponttoonit käännettyä rungon viereen? Ja eiköhän niillä merelläkin pärjää mainosti. Jos ei halua mennä täysillä niin sitten reivattuna. Meno on vain vähän rauhallisempaa. Vene on kuitenkin kaikkiin tuulensuuntiin nopeampi kuin lähes mikä tahansa yksirunkoinen vene samoilla mukavuuksilla.
Tässä videossa Dragonfly 35:lla mennään vauhdilla ja vähän rauhallisemminkin:
http://www.youtube.com/watch?v=oh4q2bt61EY
Ja tässä vastaavanlainen pätkä Dragonfly 920:stä:
http://www.youtube.com/watch?v=FYYchtZ2iPE
Dragonfly 800, Swing Wing tai ihan normaalikin on aivan erinomainen valinta.
Tuollaisella on kierretty pallokin. Maksaa sektorissa 20-35keur, SW kalliimpi, normaali halvempi.
Dragonfly 920:ssä on kutakuinkin 25-jalkaisen 1-runkoisen mukavuudet. Varmasti se on niitä kaikkia nopeampi kaikissa oloissa.
Samalla hinnalla saakin sitten jopa 40-jalkaisen, jossa on valtavasti enemmän mukavuuksia ja tilaa. Ehkä se 40-jalkainen on myös nopeampikin esim. kryssillä, plattiksella ja aivan kevyessä kelissä yleensäkin. Dragonfly on taas varmasti nopeampi sivutuulessa, jos vähänkin tuulee.
suhteen olet varmastikin oikeassa ?
Nopeuden suhteen oli hyvä että käytit sanaa ehkä koska Dragonfly 920 pesee saman hintaisen 40' yksirunkoveneen tuuli mistä hyvänsä ja kuinka vähän hyvänsä.
Kutakuinkin samalla hinnalla saa tai on saanut mm. Hanse 400, Elan 40/410, Bavaria 42 Match ja X-35. Noista Bavaria on nopein, muttei enää tuotannossa. Kaikilla pääsee ~7 kn kryssillä hyvällä nousukulmalla -> VMG ~5,5 kn 7-8 m/s tuulessa.
Vastaavasti suoraan myötätuuleen nuo kulkevat tuossa kelissä yli 7 kn.
Vene 8/04 testissä Dragonfly 920 Extreme kulki vastaavassa tuulessa kryssillä 7,5 kn, mutta luovikulmaa haukuttiin vaatimattomaksi. Plattiksella se meni "vain" 7 kn. VMG:n sanottiin olevan parempi kuin vastaankokoisten 1-runkoisten (tuossa kelissä nykyisten ~31-jalkaisten C/R-veneiden VMG 4,5-5 kn)
Täällä oli joitain VMG-arvoja, jotka ovat hyvin lähellä vaikkapa tuon Bavaria 42 Matchin arvoja: http://www.dragonfly-trimarans.org/old_df_forum/d920.htm
Tosin ST60:llä ei kyllä VMG:tä tarkasti saa.
Sitten kun otetaan perhe lomakamat vedet jne. kyytiin hyytyy Dragonfly varmasti paljon enemmän kuin 40-jalkainen. Sivutuulissa se toki on edelleen aivan omaa luokkaansa.
Olen purjehtinut 30' trimiksellä useamman vuoden - siis vain käytännön kokemusta, ei tilastoja.
Kryssivauhti oli 7 - 8 m/s tuulessa saariston aallokossa 10kn ja luovikulma parempi kuin H-veneellä.
Plattista purjehditaan vain lomalla kun ei muuta viitsi muutoinhan aina leikataan jolloin VMG on selvästi parempi kuin suoraan plattista seilaavien yksirunkoveneitten.
Painon vaikutuksesta olet aivan oikeassa - tässä kokoluokassa olevien trimisten suorituskyky säilyy ainoastaan jos miehistöllä on yksi jenkki kassillinen per nenä varusteita mukana ja viinikin pahvilaatikossa. :-))
Mikä trimiksesi on?
Tiedän hyvin, että trimis voi olla äärimmäisen nopea joka suuntaan. Edellytyksenä on keveys, kapeat rungot ja pieni ilmanvastus, joista kaikki on esteenä 1-runkoisia vastaaville sisätiloille ja lomavarustukselle.
Sun venehän ilmeisesti sitten menee ~7,5 kn VMG:tä eli pesee kaikki Suomen 1-runkoiset mennen tullen (nopeimmat menee reilut 6 kn). Näyttäis olevan jopa nopeampi kuin Seacart 30, joka ilmeisesti menee 16 kn kryssillä 11,1 kn 50 TWA:ta eli VMG 7,1 kn. Ehkä ylemmäs ajaessa VMG on parempi, mutta samalla vauhti tippuu selkeästi alle 10 kn.
http://www.blur.se/polar/seacart.pdf
http://www.oceanlakemarine.com/img/pagePics/Seilmagasinet_NOR_SC30_artikel.pdf
Seacart painaa puolet Dragonflyista ja purjeita on samanverran. On siis aivan eriluokan peli.
Meneekö Dragonfly yli tuon 5,5 kn kryssi VMG:tä? Varmasti se ei mene 10 kn kryssillä, jos ajetaan lähellekkään optimikulmaa.
Dragonfly ; nyt kun katsoin Dragonfly specsejä niin onhan se hiukka painava - 700 kg painavampi kuin millä minä purjehdin.
Ja pesihän se kaikki mitä perä edellä vastaan tuli .
Seacart 30 näyttää olevan hiukan vielä kevyempi, lähes puolet Dragonflyn painosta ja purjettakin on hiukan enemmän kuin purjehtimassani trimiksessä.
Omassani ei ollut tuulimittaria joten tilastoa ei löydy, ikävä kyllä.
mielenkiintoista verrata alusten nopeuksia, niin se on kai matkaveneessä aika toissijaista. Ainakin minua viehättää trimaraanissa veneen kulku pystyssä ja vastaavasti vakaus ankkurissa. Toki myös uppoamaton rakenne on hyvä turvallisuusvaltti maailman merille.
Se mihin eritoten kaipaisin mielipiteitä on allokkokäyttäytyminen esim. Atlantin aallokossa. Katamaraaneista puhutaan usein, että meno on hakkaavaa, mutta johtuuko tuo kevyestä rungosta, nopeudesta vai kaksirunkorakenteesta. Ja miten vastaavissa olosuhteissa kulkee trimaraani.
Tuo Dragonfly oli siis vain esimerkki, siitä minkä tyyppistä matkatrimaraania tarkoitan, kun tuntui keskustelu menevän mallivertailuksi.
Katamaraani on puhtaasti matkakäytössä varmasti parempi valinta. Tilaa tulee paljon lisää, tosin nopeuden kustannuksella. Dragonfly ei varmasti ole järkevä valinta, jos nopeus on toissijaista.
30-jalan suuruusluokassa ei oikein ole mahdollista tehdä "kunnollista" matkakatamaraania. Jotta keskelle saisi tilaa, tulee kopista suhteettoman korkea -> hidas. Samoin rungot ovat varsin kapeat. Nopeutta etsiville on siksi trimaraanit parempia tuossa kokoluokassa, mutta ne on varsin pieniä sisältä, koska päärunko on pidettävä kapeana, jos mielii ylittää runkonopeuden eli olla yksirunkoisia nopeampi.
Tehdäänkö edes "kesyjä" matkatrimaraaneja? En ole törmännyt. Yhden Dragonflyn olen nähnyt. Onko se Suomen ainoa matkatrimaraani? Piti2:n vekotin kuulosti enemmän kisavehkeeltä.
Vasta-aallokossa suuri nopeus tekee menosta väkisin epämukavempaa.
keskirungon pitää olla kapea? Mielestäni asia on juuri päinvastoin, leveä runko nousee helposti plaaniin, kun uppoumaa on vähän, ja kallistus vielä keventää runkoa. Sivuponttoonit tehdään kapeaksi, jotta suuntavakaus olisi parempi, ja kulkuvastus pieni.
Katamaraanin ongelma on laakea pohja, joka ei (kai) ole kovin turvallinen kovassa allokossa, ja on myös epämiellyttävä, jos aallot rytkyttävät pohjaa. Iso syy välttää katamaraania on myös se, että olen taipumassa itse tehtyyn veneeseen, ja katamaraani on konstruktiona aika vaikea, koska pontooneihin pitää järjestää sisältä kulkuyhteys.
Matkakatamaraaneissa myös ihmettelen varsin korkealle tulevaa hyttiä. Luulisi sen olevan aika suuri tuulivastus etenkin kryssillä.
Kyllä varsinaisia matkatrimiksiäkin tehdään - tässä on yksi esimerkki:
http://www.yachtworld.com/core/listing/boatDetails.jsp?boat_id=1687009&checked_boats=1687009&ybw=&units=Feet¤cy=USD&access=Public&listing_id=38346&url=
ja myös Dragonfly 12m menee siihen luokkaan.Kuten myös Trimax jne.
Valtameripurjehdukseen 40'katamaraani on lähes minimi - ammattipurjehtijat jotka tekevät siirtopurjehduksia eivät suostu siirtämään alle 36'sia.
Minun vanha trimikseni menee luokkaan cruising/racing.
on leveän rungon ongelma - kitka lisääntyy ja koskee tietysti kattia, trimistä ja monoa.
Katamaraanien ja trimaraanien nopeus ei perustu "plaanaamiseen" vaan niin kapeaan runkoon, ettei aallonmuodostusvastus kasva merkittävästi.
Kun runko on tarpeeksi kapea (vedenalaisen osan pituus/leveys enemmän kuin jotain suuruusluokkaa 10), rungolla ei enää ole "runkonopeutta". Sen itse tekemä keula-aalto on niin pieni, ettei sen yli tarvitse nousta plaaniin, vaan kulkuvastus pysyy pienenä. Tuollaiselle 30-jalkaiselle veneelle oikea plaani tarkoittaisi ~20 kn, joka on siis enemmän kuin tyypillinen nopeus. Vasta silloin voisi olla etua erilaisesta runkomuodosta.
Jos mietit millaisia tehoja tarvitaan 2000 kg plaanaavan tai puoliplaanaavan veneen kuljettamiseksi vaikkapa 15 kn, ymmärrät ettei sellaisia saa purjeista irti tuossa kokoluokassa kuin todella kovalla tuulella, jolloin taas alkaa vakavuus loppumaan noistakin.
Siis käytännössä:
Jos teet rungosta leveän, se ei tule kulkemaan juuri runkonopeuttaan kovempaa kuin äärioloissa. 30-jalkaiselle siis 8 kn on jo tosi kova vauhti ja kryssillä jäädään 6 kn. Kata- tai trimaraanilla saadaan parempi tehopainosuhde, mutta se ei auta, kun vastus kasvaa todella suureksi.
Katamaraanin korkea hytti aiheuttaa hurjan vastuksen kryssillä, mutta on myös ainoa paikka, jonne saa tilaa, koska rungot ovat kapeat. Vasta 40-jalan paikkeilla homma alkaa todella toimia. Seisomakorkeus ei enää aiheuta tolkutonta vastusta muihin voimiin nähden ja rungot saa tarpeeksi leveiksi kunnon hyteille.
Mitä tarkoitat katamaraanin laakealla pohjalla? Runkojen pohjia vai välitasoa? Kyllähän matkakatit ovat aivan Atlantikelpoisia, ainakin tuossa ~40-jalan kokoluokassa.
mutta toisaalta laakea ja leveä pohja, jonka päällä on vähän painoa nousee helposti plaaniin. Ja mitä olen katsellut videoita, niin usein tuo keskirunko lähes "lentää", eli iso osa uppoumasta on siirtynyt tuulen alla olevalle ponttoonille, joka toki sitten ui syvemmällä, mutta on muodoltaan varsin vähävastuksinen.
Luulen, että syy trimaraanien pieniin runkoihin on enemmän venetyypin kilpailuhistoria, jossa nopeus on tärkeintä. Tuossa kai alan uusin huippu, 57 vrk solona pallon ympäri:
http://www.trimaran-idec.com/trimaran_descriptif.asp
Mutta jos tuon huippunopeuden vaihtaa "normaaliin" matkavauhtiin, niin trimaraanista voisi saada hyvän matkakumppanin maailman merille. Nopeudesta tinkiminen sallisi isommat sisätilat, halvemman takilan sekä kaikki trimaraanin edut - kaatumattomuus, uppoamattomuus ja vakaus.
laakealla pohjalla nimenomaan välitason pohjaa, jonka on oltava riittävän korkealla, jotta allot eivät lyö pohjaan, käytännössä kai lähes metrin vesilinjan yläpuolella.
Trimaraanista vielä, että eikö riitä, että ponttooni on kapea, ja runko plaanaava. Purjeiden kallistuhan keventää keskirunkoa huomattavasti ja oikea plaani on mahdollista saavuttaa paljon alemmassa nopeudessa kun yksirunkoisella, jonka pitää kantaa koko massa?
Jos tosiaan aioit itse veneen tehdä, sinun kannattaisi tutustua syvällisesti venesuunnittelun perusteisiin.
Kapealla rungolla on todella paljon pienempi vastus. Osa siitä johtuu pienemmästä märkäpinta-alasta, mutta paljon tärkeämpää on se, että aallonmuodostusvastus on murto-osa siitä, mitä normaalilla yksirunkoisella. Itseasiassa märkäpinta-ala alkaa kasvamaan, kun mennään tarpeeksi kapeisiin runkoihin, koska ne uivat syvemmällä.
Plaanaaminen edellyttää keveyttä ja/tai valtavia voimia. Tietysti keskirunko jonkin verran kevenee ja kisatrimaraaneja voi jopa ajaa keskirunko ilmassa, mutta tämän varaan ei voi juuri laskea matkakäytössä. Keskirungon merkittävä "keventäminen" tarkoittaa sitä, että ajetaan jatkuvasti "riskirajalla".
Ja ylipäätänsä tuossa plaanaamisessa on monta ongelmaa. Pitää päästä liukukynnyksen yli. Tässä on se paha ongelma, että liukukynnyksellä tarvitaan paljon voimaa, mutta voimaa ei silloin ole, koska suhteellinen tuuli kasvaa vasta oman nopeuden mukana. Lisäksi tehokas plaanaava runko edellyttää sitä, että keula nousee muutaman asteen ja mahdollisimman lyhyt alue perästä on vedessä. Tällainen ei onnistu matkapurjeveneeltä.
Tässä yksi juttu, jossa hiukan valoitetaan kapean rungon vastusta: http://www225.pair.com/magic/ftp/Maxsurf/TechnicalPapers/fast97_couser.pdf
Katso kuvaa 2, jossa on esitetty kitka ja jäännösvastuksen osuudet. Kitkavastus on 40-70% ja suurilla nopeuksilla ~60%. Fn=0.4 vastaa "runkonopeutta", jonka saa solmuissa kaavalla 2,43*sqrt(LWL[m])
Vastaavasti tavalliselle nykyaikaiselle yksirunkoiselle:
Fn=0,2 kitkavastuksen osuus ~80%
Fn=0,4 35%
Fn=0,5 18%
Fn=0,6 13%
Fn=0,7 9%
Kitkavastushan taas on suoraan
märkäpinta-ala * vastuskerroin * nopeus^2
Vastuskerroin alenee hiukan nopeuden kasvaessa, mutta karkeissa laskuissa voidaan olettaa vakioksi.
Yksirunkoisen ja monirunkoisen märkäpinta-alassa ei ole järkyttävää eroa, joten karkeasti kitka-vastukset ovat molemmissa samat. Tästä voi päätellä, että yksirunkoisen vastus on hiukan pienempi Fn=0,2:n kohdalla ja Fn=0,4:n kohdalla monirunkoisen alkaa jo olla pienempi.
Jätän kotitehtäväksi arvioida luvuista mikä on vastusten suhde Fn=0,4:n yläpuolella. Vinkiksi 15 kn 9 m LWL:llä vastaa Fn=0,82.
perehtynyt jonkin verran veneensuunnitteluun, mutta nyt kyselen asiaa, jota ei yleisesti kirjoissa käsitellä. (Tai vastaan ei ole ainakaan tullut yhtään trimaraanin suunnittelua käsittelevää kirjaa).
Lähinnä pohdin juuri tuota, että riittääkö trimaraanin kallistus tuulessa keventämään keskirunkoa niin, että sen saisi purjejollan tavoin plaanaamaan? Leveä pohjahan plaanaa helposti, koska nostepintaa on paljon. Jos runko muotoillaan plaanaavaksi, niin kevennyksenhän ei tarvitsisi olla 100%, niin kuin kisakoneissa, vaan jotain 50-70%, jolloin ei olla vielä riskirajalla.
Trimaraanin etu on siinä, ettei rungon suunnittelussa tarvitse ottaa sivuttaista vakautta juurikaan huomioon, vaan pohja voidaan muotoilla vain kulkuvastuksen (ja sisätilojen) mukaan. Mutta voit olla oikeassa, että matkapurren paino tuo tuohon suuren esteen. Kisatrimaraanithan ovat varsin askeettisia ja itse en haluais luopua mm. puusisustuksesta tai suurista vesisäiliöistä.
Ajatustani voisi ehkä kuvata myös niin, että mitä tapahtuu, kun tavalliseen (vaikka 40') matkapurteen vaihdetaan kölin tilalle trimaraanin ponttoonit, ja kasvatetaan purjealaa 30%? Se, mitä ainakin tapahtuu on, että meno vakaantuu, mutta nopeudesta ja muusta en ole ihan varma.
Yksi vaihtoehto tietysti olisi tehdä rungosta sen muotoinen, että veden alainen osuus on kapea, ja runko levenee (asuintiloja varten) heti vesirajan yläpuolella. Tällöin ei puhuttane plaanaavasta rungosta. Tähän tyyliin:
http://www.f-boat.com/media/features/foldingdrawing.gif
Monirunkoiset ovat nopeita, jos ne ovat kevyitä, rungot kapeita ja purjeala suuri.
Plaanaavat purjevehkeiden nopeuden ehdoton edellytys on äärimmäinen kevyes. Isotkin jollat painavat selkeästi alle 200 kg. Köliveneet taas eivät koskaan ole todella nopeita eivätkä ne plaanaa kunnolla ja osittainkin vain äärioloissa.
Painavakin monirunkoinen voi olla aika nopea, jos rungot ovat kapeat.
Jos lähdet tekemään yksirunkoisen tapaisesta trimaraania, vauhtiin jää samat rajoitukset kuin yksirunkoisessa oli. En tiedä tehdäänkö mitään tämäntapaisia. Aina silloin tällöin olen nähnyt itsetehtyjä monirunkoisia, jotka ovat todella hitaita. Ehkä näissä on yritetty jotain tällaista?
Vaikket ehkä löydäkään trimaraaninsuunnittelukirjaa, löydät useita kirjoja, joissa on kaavat purjevoimien ja vastusten laskentaan erilaisille rungoille. Liukuville rungoille voit käyttää Savitskyn menetelmää ja havaita, että vastus on aivan eriluokkaa kuin kapealla rungolla.
Hauskahan näitä on pohtia, mutta osta ihmeessä tunnetun suunnittelijan piirrustukset tai valmis vene. Veneen rakentaminen on varsin työlästä, joten lopputulosta ei kannata pilata jo suunnitteluvaiheessa.
Hyviä suunnittelijoita esim Schionnig, Eric Lerouge, Derek Kelsall jne.
Tilaile ensin silmäilykansiot ja mieti mitä haluat.
Trimiksen rakentaminen on rahaa ja aikaa vievää puuhaa joten projektia ei kannata riskeerata mutu hommilla.
Sitkeyttä ja tsemppia .
Lisää tietoja, purjehduskokemuksia ja näkemyksiä osoitteessa:http://www.sctl.fi/
aikeissa 10 vuotta sitten lähteä rakentamaan trimarania, jossa olisi leveä keskirunko. Törmäsin Joakimin esittämiin argumentteihin ja luovuin hankkeesta. Tulin siihen tulokseen, että monirunkoisen veneen suunnittelu on vaikeampaa kuin yksirunkoisen. Varsinkin lujuuksien laskeminen voi mennä pahasti pieleen suuntaan tai toiseen. Leveä keskirunko aiheuttaa aallokkoa, joka osuessaan sivuponttoneihin vie vauhdin. Rahan säästöä ei omilla tekeleillä saavuteta.
aina veneerakennuksen idea säästää rahaa. Ainakin minua kiinostaa opiskella veneensuunnittelua sen verran, että voin myös itse tuollaisen suunnitella. Sen lisäksi olen vahvasti tee-se-itse ihminen, joten itse rakentaminen myös kiinostaa. Toiset haluavat heti valmiin veneen ja vesille, mutta eivät kaikki.
Nyt on menossa vasta ideointivaihe, jolloin mahdottomienkaan vaihtoehtojen punnitseminen ei maksa mitään. Tai oikeastaan päinvastoin, kasvattaa ymmärrystä veneistä paljon.
Sen lisäksi olen ajattelut tehdä ensin pienoismallin (1:10) ja sillä uittokokeita, ennen kuin lähden rakentamaan varsinaista runkoa. Eli kyllä riskinhallinta on hyvin tiedostettu ja tarvittaessahan voi aina konsultoida ammattisuunnittelijoita.
Tuo trimaraaniajatus on saanut nyt hieman lihaa luiden ympärille ja näyttäytyy ehkä hieman eri valossa, kuin aiemmin. Kiitos siitä palstan asiantuntijoille. Jos on, niin kuin väitätte, ettei leveä trimaraanirunko toimi, niin sitten pitänee luopua ajatuksesta tai harkita veneen pituuden kasvattamista, jos siis haluaa yhä trimaraanin, jossa on tilaa asua.
voi päätellä mitään muuta kuin etteivät osanneet purjehti multia ollenkaan !!!
"Sitten kun otetaan perhe lomakamat vedet jne. kyytiin hyytyy Dragonfly varmasti paljon enemmän kuin 40-jalkainen."
Pitää paikkansa, siksi raskaasti kuormattuna kannattaa ehdottomasti olla extreme versio alla.
kyllä yli 12 kn sileässä vedessä luovilla 12m/s tosi tuulessa optimikulmalla ja kisa painolla. Silloin tosi kurssi (gps:n mukaan) muuttuu vendatessa noin 100...105 astetta. Suoraan vastaiseen koneella ajava 33-jalkainen ei pysynyt kyydissä mukana vaikka yritti 20hv:n koneella. Jos ajaa yhtään ylemmäs niin vmg heikkenee selvästi. Mutta se on suhteessa matalammalla mastolla kuin 920extreme sekä kevyempi, joten extremeä varmaan kannattaa ajaa hitaammin ja ylemmäs.
seilattua 30' trimiksellä matkaakin.
Se käyttäytyy hyvin rauhallisesti, autopilottia voi pitää päällä muuten kuin kryssillä 17 solmuun saakka, sitten tuntui paremmalta ottaa pinna omiin käsiin.
Aallokon vene ottaa rauhallisesti slöörillä ja myötäisellä.
Kryssillä metrin aalto ja 7-8 m/s tuuli on ihanne keliä mutta siitä ylöspäin vauhti kasvaa ja kun aallokko silloin myös kasvaa, pitää vauhtia hillitä ettei vene hyppää aallolta ilmaan. Riittävästi reiviä ja suunta vähän alemmas niin että keskirunko on vain kevyesti vedessä.
Minä pidin kumivenettä tyhjänä kasaan rullattuna etupalkin takana ja täyteen pumppaaminen vei n.5min.
Pitkille matkapurjehduksille sopiva on isompi,vaikka 40', niin että pystyy ottamaan provianttia ja matkatavaraa paremmin mukaan. Itämerelle mielestäni riittää 30' kin.
Hyvä valinta, aurinkoa purjehduksille !
Siinä kun pitäisi olla tuo pallonkierto-optio, vaikkei sitä koskaan kiertäisi. Välimerelle ainakin pitäisi päästä.
Sitä ihmettelen, ettei noita (trimaraaneja) ole Suomessa enempää, kun minusta vaikuttaa aika oivalta peliltä. Huonojakaan puolia kukaan ei ole tuonut suuremmin esiin. Lueskelin muutaman Vene-lehden vuosikerran taaksepäin, eikä ollut kuin juttu tai pari trimaraaneista. Liekö kyseessä kultturimuuri?
Eniten minua kai mietityttää tuo nopean aluksen käytös Atlantin isoissa aalloissa. Kaatumisriski kai tuolla on, jos myrskyyn joutuu, mutta toisaalta uppoaminen lienee aika mahdotonta, vaikka ajelehtivaan konttiin törmäisi.
Entäpä tuollaisen itse-rakentaminen, ei kai sen hankalampaa kuin yksirunkoisen, vaikka ponttoonivarsien mitoituksesta voi tulla ongelma. Sekin olisi yksi vaihtoehto, mutta varmaan silloin ilman mitään swingejä. Epoksi/divinycell olisi varmaan oiva materiaali, kun painoa ei tarvita. Tietääkö joku projekteja trimaraanin tee-se-itse valmistuksesta, vaikka kilpailupuolelta?
katamaraanitestiä, uusi Venemestari-lehti kait. Enpä lähtisi merille muulla kuin yksirunkoisella. Meri voi olla kunnioitettavan hirveä.
Onko kyse siitä, ettei trimaraani ole yhtä merikelpoinen vai siitä, ettet luota siihen?
maapalloa koko ajan. Jopa 28 jalkainen suomalainen vene-kunta. Löytyykö yhtään monirunkovenettä, kiertämässä palloa?
ainakin suomalainen Blue Moon taitaa olla nyt jossain Brasiliassa, muun maalaisia on sitten pilvin pimein.
Ainakaan navigare tai venemestari.
Trimaraani lienee nopea. Vauhtia riittää.
Oletko ollut samaa vauhtia kulkevan plaanaavan moottriveneen (muovinen) kyydissä?
Eiköhän se meno samanlaista pauketta ja rykytystä ole.
Linkeissä olevissa videoissa näkee, että meno on märkää ja KOKO ajan saa olla kuin kilpailussa tarkkana.
On se varmaan hienoa kun ponttooni haukkaa ja vauhti tyssää kuin seinään ... oikein nautinnollista perheveneilyä ...
Miten sitten kun vene kippaa? Miten käännät merellä paattsi?
Olen sitä mieltä, että avomeriveneen ja pitkän reissun veneen pitää olla sellainen, että se mahdollisen myrskyn alaslyömänä on itseoikaiseva. Perinteinen pitäkölinen uppoumarunkoinen vene on turvallinen.
selvästikään et ole koskaan ollut yhdenkään monirungon kyydissä. Menon paukuttavuus riippuu vesilinjaleveyden kolmannesta potenssista. Jos monirunggossa se on kolmasosa plaanaavasta moottoriveneestä, ovat pystykiihtyvyydet vain yksi 27:s osa samalla vauhdilla jos pituudet ja painot ovat molemmissa samat. Jos designi on moderni, eli tilavuutta rungoissa riittää, niin mihinkään ei haukkaa eikä vauhti pysähdy kuin seinään, niin kauan kun pitää veneen oikeinpäin. Märkiä kyllä ovat kaikki, pitsi isot hitaat matkacatit, niissähän voi olla vaikka sisällä.
Yksirunkoisen turvallisuus loppuu heti kun se merellä uppoaa alta törmättyään konttiin, valaaseen, ym... Monirungossa taas riskitason voi itse päättää vapaasti, sen kuin vaan reivaa jos siltä tuntuu.
John Shuttleworthin suunnittelemiin catteihin.
Niitä löytyy ilman runkojen välissä olevaa kajuuttaa, joten luovii kunnolla, vaikkei ajettaisikaan äärirajoilla toinen runko ilmassa.
Tilat ovat siltikin hieman parempia kuin vertailukohteena olleessa trimaraanissa, ja haittana oleva (trimiksiin verrattuna) hieman pienempi max vauhti ei sinua näyttäisi haittaavan.