viimeiset kolme vuotta olen ollut erittäin masentunut..
_kaikki_ sosiaaliset suhteet loppunnut.
eli 0 ystävää/tuttua
en ole jutellut kenenkään kanssa varmaan kahteen vuoteen (paitsi töissä pakolliset löpinnät)
olen työpaikka kiusattu.
en jaksa enää tätä paskaa tyhjää elämää kauan
olen miettinny viimmeisen vuoden aikana toistuvasti itsemurhaa.
en tule enään mistään aidosti onnelliseksi, joskus voi olla ihan "jees" mutta sekin tunne katoaa hyvinkin pian.
perheen yhteydenpito on sitä kun sisko soittelee kerran kuussa "lainaa 50e" ... äiti ei soittele kun jouluna ja synttäreillä ei ole tullut edes teksiviestiä vuosiin. isää näin viimeksi 8 vuotiaana muuta tietoa ei ole.
olen käynny työpaikkan lääkärille puhumasta tästä ja _pyysin_ että mitä jos kävisin kertomassa psykiatrille.. herra tokas vaan "ei tää ole niin vakavaa.. meet baariin ja tutustu uusin ihmisiin" jep.. helppo sanoo noin kun itellä menee nii hyvin.
huomenna olisi taas lääkärille aika.. saas nähä onko tämä edelleen "teini angstia" ...
työn lopetan varmasti lähiaikona koska työpaikan ilmapiiri on yhtä helvettiä.
itse työn kannalta on myös parempi että lähden pois koska jos teen työnni huolimattomasti niin siinä lähtee joltai henki. masentuneena en ole aivan tevärämillään..
ei ole enään mitään syytä mikä pidättelesi minua täällä, jos olisin huomenna poisssa en aiheuttaisi paljon tuskaa kenellekkään.
Mies 24v
_kaikki_ sosiaaliset suhteet loppunnut.
eli 0 ystävää/tuttua
en ole jutellut kenenkään kanssa varmaan kahteen vuoteen (paitsi töissä pakolliset löpinnät)
olen työpaikka kiusattu.
en jaksa enää tätä paskaa tyhjää elämää kauan
olen miettinny viimmeisen vuoden aikana toistuvasti itsemurhaa.
en tule enään mistään aidosti onnelliseksi, joskus voi olla ihan "jees" mutta sekin tunne katoaa hyvinkin pian.
perheen yhteydenpito on sitä kun sisko soittelee kerran kuussa "lainaa 50e" ... äiti ei soittele kun jouluna ja synttäreillä ei ole tullut edes teksiviestiä vuosiin. isää näin viimeksi 8 vuotiaana muuta tietoa ei ole.
olen käynny työpaikkan lääkärille puhumasta tästä ja _pyysin_ että mitä jos kävisin kertomassa psykiatrille.. herra tokas vaan "ei tää ole niin vakavaa.. meet baariin ja tutustu uusin ihmisiin" jep.. helppo sanoo noin kun itellä menee nii hyvin.
huomenna olisi taas lääkärille aika.. saas nähä onko tämä edelleen "teini angstia" ...
työn lopetan varmasti lähiaikona koska työpaikan ilmapiiri on yhtä helvettiä.
itse työn kannalta on myös parempi että lähden pois koska jos teen työnni huolimattomasti niin siinä lähtee joltai henki. masentuneena en ole aivan tevärämillään..
ei ole enään mitään syytä mikä pidättelesi minua täällä, jos olisin huomenna poisssa en aiheuttaisi paljon tuskaa kenellekkään.
Mies 24v
Vastaukset 6
Vanhimmat
Voimia sulle, ikä- ja kohtalotoveri!
Hieno juttu on et jos oikeen ymmärsin ni oot hakenu apua, muualtaki ku niiltä kusipäiltä työpaikan lekureilta. Itse oon just huomannu OIKEESTi et alkaa ihmissuhteetki kärsiä tästä ja olen menossa vihdoin hakemaan apua ammattilaisilta noin 10 vuoden vaihtelevan paskaputken jälkeen. Mä toivon et sulla kaikki kirkastuu vielä ja elämä menee mallilleen!
All the best for you!
Olen todella, todella pahoillani puolestasi sen vuoksi, että et ole mielestäni saanut sellaista hoitoa kuin olisit tarvinnut. Olisiko sinun mahdollista vaihtaa lääkäriä? Jos on, niin vaihda ihmeessä.
Työpaikkakiusaaminen on vakava asia ja ymmärrän halusi jättää työpaikkasi. Onko sinun helppo löytää uusi työpaikka? Kyselen tätä siksi, että jos/kun pääset asiansa osaavalle lääkärille, niin pääset varmaan kohtuullisen pitkälle sairauslomalle. Tuon ajan voisit vielä "palvella" nykyistä työnantajaasi. Terveenä ja entistä ehompana voisit sitten hakea uutta työtä.
Toivotan sinulle parempaa huomista!
tai menisit lisäkoulutukseen, sinähän olet vielä nuori, mietipähän nyt. Ei ihmiset joka paikassa ole sellaisia, että kiusaavat toisia. Tai ota yksi niistä sivuun juttelemaan sinun kanssasi, tai kirjoita sille tyypille kirje, mutta myös työpaikkalääkärille. Voit myös mennä oikeusaputoimistoon, että vedät ne tyypit oikeuteen, jotta oppivat käyttäytymään. Työnantaja vastaa myös siitä, ettei ketään töikseen kiusata. -Ne tyypit saisivat muuttaa itseänsä, etkä Sinä. Mieti nyt asiaa, Sinähän olet fiksu tyyppi, näkeehän sen kirjoituksestasi.
etkö tajua että masentuneelle on turha sanoa "ajatteleppa nyt" ja "koitappa piristyä"
Oletko koskaan ollut masentunut? Voi vittu mitä paskaa
kävin juttelemassa lääkärille.
tulos:
kehotus vaihtaa työpaikkaa
mielialaa kohottavia lääkkeitä
unilääkkeitä
sairaslomaa 3 viikkoa
katotaan jos noi jotai auttaisi
lääkäri tuli järkiinsä!
Heti kun jaksat, niin kannattaa ehdottomasti aloittaa joku harrastus jonka kautta voit tutustua uusiin ihmisiin. Vanhoja tuttujakin voi arvioida vielä uudelleen suopealla mielellä... ainakin minä yllätyin vähän aikaa sitten talonyhtiömme talkoissa siitä miten kivoja tyyppejä jotkut yrmytkin oikeasti ovat. Googleta myös netistä, jos paikkakunnallasi sattuisi olemaan joku masentuneiden vertaistukiryhmä jonka tapaamisiin voisit osallistua.
Liikuntaa suosittelen myös, sillä säännöllinen urheilu on kuulema yhtä tehokasta kuin masennuslääkkeet (jotka nekin on hyviä!).
Huh, luettelinpas minä pitkää litaniaa... en tarkoita, että sinun pitäisi alkaa noista mitään stressiä enää ottamaan, vaan mietin tähän viestiin sellaisia juttuja jotka on toimineet minulla. Sosiaalinen en ole vieläkään ja kärsin yksinäisyydestä, mutta jo sekin pitää mielenterveyttä ja toimintakykyä kasassa että liikkuu ja raahaa itsensä säännöllisesti myös muiden ihmisten pariin.
Valoista kevättä sinulle!