Onko järkevää sijoittaa höyrynsulkumuovia eristevillojen väliin kuten joillakin näkyy olevan tapana?
hörynsulkumuovin paikka
heebo
6918
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
tiivein suojaa muovit sähkäreiltä ja muilta poraajilta eli on vain yksi järkevä tapa.
Viime kesänä laittaessani villaa yläkerran vinoihin seiniin tuli mieleen tämä "kastelliratkaisu".
Niinpä soitin sekä talopaketin myyjälle (joka oli samalla rakennesuunnittelijani) että mestarilleni ja kysyin kummaltakin erikseen mielipidettä, josko laittaisin 50 mm villaa ja sitten vasta höyrysulkumuovi.
Kummaltakin tuli myönteinen vastaus. Rakennesuunnittelija sanoi "vaikka talotehtaan piirustuksissa muovi on heti kipsilevyn takana, niin itse suosittelen aina kysyttäessä tätä toista ratkaisua". Mitäpä siihen sitten kyseenalaistamaan, jos kaksi kokenutta suunnittelijaheppua sanoo. Edellytyshän on että toisella puolela muovia sitten on vähintään 150 mm villaa että homma toimii.
Minulla on v83 rakennettu omakotitalo jolloin laitoin 50mm-150mmm väliin muovin. Otin tänä kesänä näitä seiniä auki (tein huonemuutoksia ym) kaikki rakenteet oli aivan kuivia kuin uudet. Suosittelen.. kaikki hyllyt,taulukoukut, pistorasiat ym eivät riko muovia. Olen usein katsellut taloja jossa muovi on pintamateriaalin alla ja rikki. Villat ovat monessa kohtiin aivan mustat kun ilma kulkee rikkoontuneen muovin läpi
keskusteluissa, että tätäkin rakennetta pidetään riskialttiina yms ja että laskennallisesti tulee kastepiste väärään paikkaan jne jne.
Olen kanssasi samaa mieltä, että tämä on toimiva ratkaisu, koska se on todistettu käytännössä toimivaksi. Sille, että joku mitoitusohjelma väittää tätä riskirakenteeksi voi pitääkkin paikkaansa mutta mitä sitten...
Pelkkä teoreettinen tapa ajatella ei ole ainut oikea tapa varsinkaan jos väitteen voi todistaa käytännössä vääräksi vaikka sama asia voi laskennallisesti näyttää päinvastaista.
On kyllä nykyisin ihan normaali suositeltava tapa. Kastepiste tulee kyllä riittävän hyvin tuulettuvaan paksumpaan villaan,eikä hoyrysylun lämpimämmälle puolelle.
Kuten nimi höyrysulku kertoo, höyrysulun tarkoitus on lämpimän kostean ilmavirran pääsy viileämpään eristeeseen, jossa se tiivistyisi kosteudeksi. Lämmin ilma pystyy sitomaan enemmän vettä itseensä kuin kylmä ilma, siksi lämpimästä ilmasta tiivistyy kosteutta kylmiin pintoihin. Höyrusulun oikean paikan määrittäminen riippuu monista tekijöistä. Mikäli ulkona on pitkään kireä pakkanen, kastepiste hiipii pikkuhiljaa eristeissä lähemmäs sisätiloja, jos kastepiste tulee alle 5 cm sisätiloista, ja 5 cm kohdalla on höyrysulku, alkaa huoneilmasta tiivistyä kosteutta eristeeseen. Jos sisäverhouksena on tiivis levy, joka estää tuulettumisen, sillä on kaksijakoinen vaikutus, toisaalta lämmin huoneilma ei pääse herkästi eristeisiin, mutta toisaalta se estää eristeiden kuivumisen ulkolämpötilan kohotessa. Jotta asia ei olisi liian yksinkertainen, oma vaikutuksensa on myön käytettävällä 5 cm eristeen laadulla, lasivillaeriste pystyy sitomaan itseensä vettä alle prosentin ennenkuin siitä alkaa siirtyä kosteutta sitä koskettaviin rakenteisiin. Jotkut puukuitueristeet pystyvät sitomaan itseensä kosteutta yli 15 prosenttia, eikä eristettä koskeviin rakenteisiin siirry kosteutta. Se on kuitenkin selvää, höyrysulku täytyy pitää mahdollisimman tiiviinä.