En tiennyt oikein, että mille palstalle olisin kysymykseni laittanut, mutta valitsin tämän. Olen luokanopettaja ja luokallani on oppilas, josta sekä minulla että kuraattorilla on suuri huoli. Lapsi voi pahoin ja purkaa pahaa oloaan koulussa häiriökäyttäytymisellä. Perheessä on aika rankka tausta, josta ongelmat todennäköisesti johtuvat. Lapsen puheissa on asioita, jotka eivät kuulu senikäisen maailmaan.
Yhteistyö perheen ja kodin välillä on ollut vähäistä, mutta nyt sain viimeinkin sovittua isän kanssa tapaamisesta, jolloin hän tulee koululle juttelemaan kanssani pojan asioista. Tämä tapaaminen on ensi viikolla. Kuraattori pyysi minua kertomaan isälle, että hän suosittelee pojalle tutkimusta lastenpsykiatrian osastolla ja voi siis tarvittaessa kirjoittaa hänelle lähetteen jos isä tähän suostuu.
Haluaisinkin nyt ihan konkreettisesti tietää minkälaisia nämä tutkimukset ovat? Kuinka kauan ne kestävät ja mitä siellä tutkitaan?
Todennäköisesti isä kieltäytyy, koska perhe on aikaisemminkin kieltäytynyt kaikesta avusta ja tuesta. Mutta jos hän kuitenkin esittää kysymyksiä tutkimuksiin liittyen, haluaisin osata vastata mahdollisimman hyvin.
Kiitos avusta
Yhteistyö perheen ja kodin välillä on ollut vähäistä, mutta nyt sain viimeinkin sovittua isän kanssa tapaamisesta, jolloin hän tulee koululle juttelemaan kanssani pojan asioista. Tämä tapaaminen on ensi viikolla. Kuraattori pyysi minua kertomaan isälle, että hän suosittelee pojalle tutkimusta lastenpsykiatrian osastolla ja voi siis tarvittaessa kirjoittaa hänelle lähetteen jos isä tähän suostuu.
Haluaisinkin nyt ihan konkreettisesti tietää minkälaisia nämä tutkimukset ovat? Kuinka kauan ne kestävät ja mitä siellä tutkitaan?
Todennäköisesti isä kieltäytyy, koska perhe on aikaisemminkin kieltäytynyt kaikesta avusta ja tuesta. Mutta jos hän kuitenkin esittää kysymyksiä tutkimuksiin liittyen, haluaisin osata vastata mahdollisimman hyvin.
Kiitos avusta
Vastaukset 6
Vanhimmat
otsikko kertoo kaiken lapsuudestani josta on jo niin kauan...
mutta mitä jos oletkin niin fiksu että saat isän uskomaan että HÄN on se joka keksii koko jutun.voisi onnistua.minusta isällä on sydäntä, koska hän kaikesta huolimatta saapuu luoksesi, vaikka varmasti kokee asian raskaaksi.ei ole helppo tulla luoksesi ajatellen että sinä kyllä,mutta minä ja perhe...
kunnioita häntä ja anna hänen olla se vahva ISÄ joka hän kaikista vaikeuksistaan huolimatta on.hän rakastaa lastaan niinpaljon että on valmis asettamaan itsensä "kyseenalaiseksi"
sinä olet toivottavasti opettaja jolla on sydän nähdä pienen ihmisen mahdollisuus.
minä kiitän omasta puolestani niitä jotka antoivat minulle ja isälleni mahdollisuuden kasvaa yhteiskunnallisesti kelvolliseksi ihmiseksi ja hoitajaksi pieniä varten....
Miksi nuori opettaja laitetaan yksi moiseen tilanteeseen..Eikö kuraattorin olisi syytä olla mukana tapaamisessa?
Jospa koulunne kuraattori mahdollisen tutkimuksen luonteen ja keston vielä ehtisi selvittää. Kovin yksityiskohtaisilla tiedoilla ei tosin tässä vaiheessa ole merkitystä.
Ennakkoasenne isän mahdollisesta kieltäytymisestä (vaikka siihen "perusteita" tuntuisi olevankin) kannattaa jättää kotiin ja keskittyä tekemään tapaamisesta tasa-arvoinen ja kuunteleva. Ymmärrän "nuoren open" paineet (ja huolen oppilaastaan), mutta paineensa ovat isälläkin. Melkoisia kynnyksiä ja kysymyksiä teillä kaikilla on edessänne.
Toivon että löydätte yhteisen kielen ja pääsette työn alkuun.
Tiedän lapsen,joka on psykiatrisessa hoidossa ja joutuu syömään rauhoittavia lääkkeitä lääkäreiden määräyksestä. En näe oikeana lapsen lääkitystä rauhoittavilla lääkkeillä, sillä se on kuin annet taisiin "tuikku murheeseen". Olen pannut tästä kyseisestä pojasta merkille, että pitempiaikainen lääkkeiden syönti on aiheittanut hänessä sellaista käytöstä, mitä ilmenee alkoholin säännöllisestä käytöstä. Näitä lääkkeitä määrätään pahaan oloon, joka aiheutuu hermoista. Kun puhutaan hermoista, puhutaan ihmisen sielusta. ongelma ei ole niinkään lapsessa. Jos lapsi käyttäytyy ongelmallisesti, on se ympäristön aikaansaama. Lääketieteellinen johtopäätös on silloin virheel linen, kun se alkaa lääkitsemään ja hoitamaan lasta, joka ympäristöte- kijöiden johdosta käyttäytyy hermostuneesti.
Lääketiede antaa näille hermostuneisuuden erinlai sille ilmaisumuodoille lääketieteellisiä nimiä, joiden perusteella saadaankin niistä sitten poti laita, vaikka lapsi itseasiassa on aivan terve.
Usein koulussa nähdään asiat niin, että ongelma on vain kodin aiheutttama, mutta niin yksinkertai sesti asiat eivät mene.
Lapsen tilanne ei korjaannu sillä, että hänelle syötetään rauhoittavia lääkkeitä ja hän saa pienen helpotuksen tilanteeseensa. Lääkkeiden syöttäminen
on vain keino saada lapsi turtumaan ja näenäiseen rauhallisuuden tilaan, joka sitten kääntyy pitem
mällä aikavälilla päinvastaiseksi käytökseksi. samoin kuin alkoholin käytön kanssa usein käy.
Sivusta seuraamani tapaus, lapsi, jonka vaikeudet alkoivat koulun alettua siellä tapahtuvan koulu-
kiusaamisen johdosta, on hyvin surullinen tapaus siitä, mihinkä koulukiusaaminen johtaa. Lasta ei koskaan uskota, kun asioita ei kunnolla selvitel
lä. Todelliset syylliset eivät koskaan joudu mi- hinkään syyhyn, mutta vähemmän syyttömän tiestä tulee pitkä ja kivinen. Hermot on kouluelämä vie nyt häneltä jo alkutekijöissä.
Voisitteko te opettajat mitenkään ymmärtää sitä, että jos lapsi on koulussa keskittymiskyvytön, on se lapsen tunne-elämän ilmaisu siitä, että siellä koulussa saattaa olla montakin asiaa, jotka her
mostuttavat lasta. Lapset ovat niin kovin taipu
vaisia kiusaamaan ja pilkkaamaan toinen toisiaan ja ovat tarkkaakin tarkempia siinä, että kukaan ei näe...Mutta kun tämän pitää mielessään, saa ne pilkaajat ja kiusantekijät kiinni hyvin piankin.
Jos lapsi puhuu levottomia, hän saattaa matkia muita ollakseen kovis'. Se on vain yksi tapa saada muiden oppilaiden hyväksyntä. Voi kun te opettajat opettelisitte näkemään sen, mitä on niin vaikeata huomata: lasten keskinäisen pelin toinen toistensa kustannuksella. Miten paljon lapset ottavat puhei
siinsa peleistä ja elokuvista, tv:stä jne. Ei ne puheet välttämättä viestitä kotioloissa olevia ongelmia. Muilta oppilailta siellä koulussa jo kuulee yhtä ja toista, joita lapsi sitten ymmärtä
mättömyyttään matkii, ollakseen muiden silmissä hyväksyttävä omalla lapsellisella tavallaan.
Seuratkaa niitä luokan muita oppilaita tarkempaan sivusilmällä huomaamattomasti, että mitenkä suhtautuvat tähän hermostuneesti käyttäytyvään
lapseen ja kuinka muut lapset häntä kohtelevat. Usein on niin, että emme näe sitä, mikä pitäisi nähdä. Totuus on pintaa syvemmällä ja se pitää kaivaa esiin.
Hienoa että olet ottanut asian esille ja yrität auttaa tätä lasta. Sinunlaisiasi rohkeita ihmisiä tarvitaan. Jokainen "pelastettu" lapsen mielenterveys on suuri voitto! Jos isä / perhe kieltäytyy hoitamasta lastaan asianmukaisesti, ainahan sinä voit tehdä nimettömän ilmoituksen lasten suojeluun (esim alueen sosiaalityöntekijä). Heidän on pakko ottaa jokainen ilmoitus todesta ja tutkia lapsen kotiolot, jos niissä on huomautettavaa he aloittavat omat prosessinsa auttaa perhettä ja sitä kautta myös lasta. Ole vain sinnikäs, isä varmaan omalla mahdollisella kieltäytymisellään yrittää kieltää ongelmien olemassa olon, sinä sivullisena näet tilanteen objektiivisemmin. Meidän jokaisen velvollisuus on tehdä ilmoitus kaltoinkohdellusta lapsesta. Kuka näitä lapsia auttaisi, jos omat vanhemmat eivät siihen kykene? Vastaus: Me kaikki, jotka tiedämme kaltoinkohtelua tapahtuvan! Kiitos sinulle:)
kouluun liittyvissä ongelmissa voi kysyä sekä ehdottaa ns koulutyön kehittymisen kannalla tälläistä.tälläinen on tehty.alkaa lapsesta ja vaikuttaa koko perheeseen sekä koulutyöhön..tehdään erillaisia testejä.kyselyitä.diaknooseja.on kokoontumisia.koululla sekä sairaalantiloissa jopa osastolla oloa 1-2 kk ,jossa lapsi,vanhemmat.opettajakin on edustettuina.
ja lastenlääkärin lopullisesta diaknoosista on kyse.meillä kesti vuoden saatiin terapiaa.ym asiaan kuuluvaa.silloin tuntui haasteelle.nyt tuntuu asialle joka on pitänyt käydä lapsen takia läpi.ja jos siihen lastensuojelun viran omainen puuttuu,sekin lääkärin lausunnosta.ei aihetta suureen huoleen.pienin hitain mutta varmin askelin.lasta ajatellen,