Parressa vai pihatossa

Lehmiä,nimenomaan liikkumisen takia.Ei kukaan,joka uutta navettaa tekee,tee parsinavettaa.Meilläkin on parsinavetta hoitajien eläkeikään asti,senjälkeen ehkä ei navettaa ollenkaan.Aika masokisti pitää olla joka sitoo itsensä loppuiäksi ympärivuorokautiseen oravanpyörään.

Ei se ole sen yleisempää tulehdukset
parsinavetassakaan.Meillä ei ole ollut
aureusta tai muutakaan pitkään aikaan.
Ja sorkat ovat olleet tosi hyvät,ei
ole tarvinnut tehdä kuin tarkastus
sorkille.Raportit on sorkanhoitajalta.
Paras paikka lehmille on parsinavetta.
Eläin tulee hoidettua jokainen yksilönä,
ja huomaa heti kun on sairas.

Terveemmän oloisia kirjoitti:

Lehmiä,nimenomaan liikkumisen takia.Ei kukaan,joka uutta navettaa tekee,tee parsinavettaa.Meilläkin on parsinavetta hoitajien eläkeikään asti,senjälkeen ehkä ei navettaa ollenkaan.Aika masokisti pitää olla joka sitoo itsensä loppuiäksi ympärivuorokautiseen oravanpyörään.

Lue lisää

Tänäkin vuonna on valmistunut uusi parsinavetta ja valmistuu tulevaisuudessakin. Parsinavetassa on niin paljon hyviä puolia ajatellen eläimiä yksilöinä. Arkoja eläimiä pystytään kasvattamaan, kun taas pihtoissa kiusaajalehmät puskevat ja eläin jää alakynteen. Aivan samanlailla eläimissäkin on kiusaajajia kuin ihmisissä.Jalkaterveys on hyvä ja aikaa riittää vaikka lehmänpyöritykseen lehmän hengen pelastamiseksi. Taudit on helppo pitää kurissa eivät pääse leviämään kuten pihatoissa eläinten liikkuessa vapaana. Paljon muitakin hyviä puolia on eläintä yksilönä ajatellen parsinavetoissa. Miksi muualla maailmassa antibioottien käyttö on niin runsasta. Onneksi Suomessa tilanne on hyvä mutta kuitenkin kasvamaan päin.

Ei ne kärsi sen enemmän parsinavetassa kuin
pihatossakaan.Se riippuu miten asiat hoidetaan.
Lehmä harja on kun ottaa päivitäin suan
käteen ja harjaa lehmät.
Ja paljon riippuu miten lehmät on kiinnitettynä
parsiisa.Meillä lehmät on ainakin tyytyväsiä.
Ja ennen hoidan parsinavettaan kuin pihattoon.
Ei kaikki halua pihatoita,ei sitä voi
ketään pakottaa pihattoa rakentamaan.
Saa sen parsinavetan rakennettua ilman
investointi tukia.Pankit on rahaa pullollaan.
Myö ei käytetä mihinkään investointi avustuksia.
Kaikki rahat otetaan lehmistä ja sonneista.
Korjataan ja tehdään navettaan korjauksia
aivan omalla rahalla.Parannetaan koko
ajan lehmien oloja.

jokainen taplaa tavallaan kirjoitti:

Ei ne kärsi sen enemmän parsinavetassa kuin
pihatossakaan.Se riippuu miten asiat hoidetaan.
Lehmä harja on kun ottaa päivitäin suan
käteen ja harjaa lehmät.
Ja paljon riippuu miten lehmät on kiinnitettynä
parsiisa.Meillä lehmät on ainakin tyytyväsiä.
Ja ennen hoidan parsinavettaan kuin pihattoon.
Ei kaikki halua pihatoita,ei sitä voi
ketään pakottaa pihattoa rakentamaan.
Saa sen parsinavetan rakennettua ilman
investointi tukia.Pankit on rahaa pullollaan.
Myö ei käytetä mihinkään investointi avustuksia.
Kaikki rahat otetaan lehmistä ja sonneista.
Korjataan ja tehdään navettaan korjauksia
aivan omalla rahalla.Parannetaan koko
ajan lehmien oloja.

Lue lisää

PihatossaKIN voi olla esim 40 lehmää!!

Niin, olen samaa mieltä parsinavetoista, itse olen vas 15 mut koko sen ajan oon joutunu katsomaan kuinka äiti on kärsinyt parsinavetan takia monia vaivoja, kuten selkävaivoja koska lypsykoneet pitää mennä alas laittamaan ja siinä sitten sattuu lujaa jos lehmä potkaisee. kerran äiti makasi tajuttomana sielä kun nuori lehmä potkaisi päähän. aivotärähdyksellä selvittiin mutta pahemmin olisi voinut käydä. usein on ollut isoja haavoja kun vanha navetta rapistunut ja vaarallisia paikkoja on paljon. parsinavetoissa on myös se huonopuoli kun on paskalle sielä päädyssä pääkuilu joka on avoin ja erittäin vaarallinen niin lehmälle kuin ihmiselle. vasikkoja syntynyt usein itsestään ja sittempä ne temmeltävät niskoilleen pääkuiluun ja henkipois, tai sitten vain tukehtuu ulosteeseen sun muuhun. joskus on käynyt vanhassa navetassamme niin että kun parret ovat huonossa kunnossa niin lehmä voi päästä irti ja tippua sinne. se onkin sitten vähän isompi operaatio. vasikkojen tilat parsinavetoissa usein hirveät. ruokinta on hankalaa, kuivikkeista puhumattakaan. onhan toki toimivassa ja hyväkuntoisessa parsinavetassa varmaan hyvätkin puolet muttä tämä kuva minulle on jäänyt.
nykyään meillä on pihatto ja lypsykaruselli, vasikkojen tilat ovat mahtavat ja siivoaminen helppoa. lehmillä vain on aluksi epämukavemmat oltavat sillä ne stressaantuvat siirtyessään lypsyyn, mutta rutiiniin totuttuaan useat lehmät tottuvat tähän ja huutavat elleivät pääse juuri oikeaan aikaan lypsylle. myöskin kiimoja on helppo seurata pihatossa ja poikimakarsina on oiva keksintö. lehmillä on myös kumiset yllättävän pehmeät ja joustavat makuualustat joihin lehmät oppivat lopulta. itse olen jokailtalypsyllä pihatossamme töissä sillä olen oppinut käsittelemään lehmiä ajaessa. kun lehmät siirretään lypsytilaan siinä oppii lehmistä ja niiden käyttäytymisestä. lypsäminen siellä on helppoa kuin heinänteko ja utareterveyttä on parempi seurata. ja liikkuessaan enemmän useimmilla lehmillä utareet pysyvät kimmoisina ja korkeammalla eivätkä haittaa lehmän liikkumista niinkään. ja moni luulee että utareen koko vaikuttaa maidom määrään mutta tämä väite on täyttä puppua. meillä on yksi vanha lehmä joka on oeräisin parsinavetasta, sillä on isot utareet ja kone on vaikea laittaa, sillä ei myöskään tule niin erityisen paljoa maitoa. sitten meillä on toinen vanha lehmä joka on peräisin toisesta pihatosta (ostettiin lehmä määrän kasvattamiseksi) sillä on utareet korkealla mutta utareet ovat kiinteät ja sooivan kokoiset toisin kjin roikkuvat löysät utareet. tämä pienempiutareisempi on yksi enitentuottavimmista lehmistmme tällähetkellä. en tiedä mitä muuta tähän kertoisin mutta halusin tuoda oman kantani esiin joka toki on vähän vajavainen, koska en viitsinyt liianpitkää pätkää ruveta väsäämään. toin vain uuden näkemyksen esiin nytkun tämän keskustelyn huomasi. :)

tilallisten tytär 15 kirjoitti:

Niin, olen samaa mieltä parsinavetoista, itse olen vas 15 mut koko sen ajan oon joutunu katsomaan kuinka äiti on kärsinyt parsinavetan takia monia vaivoja, kuten selkävaivoja koska lypsykoneet pitää mennä alas laittamaan ja siinä sitten sattuu lujaa jos lehmä potkaisee. kerran äiti makasi tajuttomana sielä kun nuori lehmä potkaisi päähän. aivotärähdyksellä selvittiin mutta pahemmin olisi voinut käydä. usein on ollut isoja haavoja kun vanha navetta rapistunut ja vaarallisia paikkoja on paljon. parsinavetoissa on myös se huonopuoli kun on paskalle sielä päädyssä pääkuilu joka on avoin ja erittäin vaarallinen niin lehmälle kuin ihmiselle. vasikkoja syntynyt usein itsestään ja sittempä ne temmeltävät niskoilleen pääkuiluun ja henkipois, tai sitten vain tukehtuu ulosteeseen sun muuhun. joskus on käynyt vanhassa navetassamme niin että kun parret ovat huonossa kunnossa niin lehmä voi päästä irti ja tippua sinne. se onkin sitten vähän isompi operaatio. vasikkojen tilat parsinavetoissa usein hirveät. ruokinta on hankalaa, kuivikkeista puhumattakaan. onhan toki toimivassa ja hyväkuntoisessa parsinavetassa varmaan hyvätkin puolet muttä tämä kuva minulle on jäänyt.
nykyään meillä on pihatto ja lypsykaruselli, vasikkojen tilat ovat mahtavat ja siivoaminen helppoa. lehmillä vain on aluksi epämukavemmat oltavat sillä ne stressaantuvat siirtyessään lypsyyn, mutta rutiiniin totuttuaan useat lehmät tottuvat tähän ja huutavat elleivät pääse juuri oikeaan aikaan lypsylle. myöskin kiimoja on helppo seurata pihatossa ja poikimakarsina on oiva keksintö. lehmillä on myös kumiset yllättävän pehmeät ja joustavat makuualustat joihin lehmät oppivat lopulta. itse olen jokailtalypsyllä pihatossamme töissä sillä olen oppinut käsittelemään lehmiä ajaessa. kun lehmät siirretään lypsytilaan siinä oppii lehmistä ja niiden käyttäytymisestä. lypsäminen siellä on helppoa kuin heinänteko ja utareterveyttä on parempi seurata. ja liikkuessaan enemmän useimmilla lehmillä utareet pysyvät kimmoisina ja korkeammalla eivätkä haittaa lehmän liikkumista niinkään. ja moni luulee että utareen koko vaikuttaa maidom määrään mutta tämä väite on täyttä puppua. meillä on yksi vanha lehmä joka on oeräisin parsinavetasta, sillä on isot utareet ja kone on vaikea laittaa, sillä ei myöskään tule niin erityisen paljoa maitoa. sitten meillä on toinen vanha lehmä joka on peräisin toisesta pihatosta (ostettiin lehmä määrän kasvattamiseksi) sillä on utareet korkealla mutta utareet ovat kiinteät ja sooivan kokoiset toisin kjin roikkuvat löysät utareet. tämä pienempiutareisempi on yksi enitentuottavimmista lehmistmme tällähetkellä. en tiedä mitä muuta tähän kertoisin mutta halusin tuoda oman kantani esiin joka toki on vähän vajavainen, koska en viitsinyt liianpitkää pätkää ruveta väsäämään. toin vain uuden näkemyksen esiin nytkun tämän keskustelyn huomasi. :)

Lue lisää

Remontteja on tehty ja tehdään edelleenkin parsinavetoihin. On kiskot, joita pitkin lypsimet ja tarvikkeet kulkevat mukavasti. On todellakin ilo hoitaa eläimiä yksilöllisesti ja ihmisläheisesti. Eipä ole ainakaan vielä selkävaivoja ollut. Monipuolinen liikunta tulee samalla hoidettua. Ei tarvitse erikseen käydä kuntosaleilla. Tapaturmia sattuu joka ammateissa ja toiset ihmiset ovat tapaturma-alttiimpia kuin toiset. Parsinavetoissa on myös pehmeät parsimatot ja lantakourujen päälle on laitettu ritilät, joten tilaa on parressa mukavasti. Lehmät tottuvat moniin asioihin. Useamman kerran on ollut lehmä, jonka olen "laittanut" lankkujen päälle. Lehmä oppi senkin asian ja lehmä sai monta vuotta elinaikaa lisää. Kärsivällisyyttä ja aikaahan se vie, mutta lehmää ajatellen lisää elinvuosia. Jalostustyö onkin sellainen, joka auttaa parantamaan utaretta ja muitakin ominaisuuksia. Itsekin voi vaikuttaa asiaan tutkimalla sonnien arvosteluita ja siten vaikuttaa jälkeläisiin. Onpa vietetty 100 tonnarijuhlia ja paljon on ollut 50 tonnareita ja 80 tonnareita. Parsinavetassa eläimet eivät pääse levittämään tulehduksia, kun taas pihatossa olevat voivat tartuttaa moniin, moniin eläimiin tulehduksen. Antibioottien määrä on Suomessakin lisääntynyt viime vuosina, mikä on valitettavaa.

No teillä on sitten huonosti suunniteltu parsinavetta. Vanhoihin kannattaa aina tehdä remotteja ajatellen lehmiä ja hoitajia. Ihmisiä varten voi tuoda radionkin ja eipä ole ollenkaan epämukavaa päin vastoin. Kahdelle henkilölle riittää sopivasti töitä ja eläimet saavat ihmisläheistä hoitoa. Kesälläkin pääsevät laitumelle nauttimaan luonnosta ja talvisinkin pääsevät jaloittelutarhaan. Lehmät palkitsevat hoitajansa tuottamalla reilusti maitoa yli maan keskituotoksen ja keskipoikiakertakin on korkea johtuen siitä, että eläimille riittää aikaa.... Pihatoissa lehmät eivät pääse laitumelle ja se näkyy sitten jalkaterveyksissä.

Alalla myös kirjoitti:

No teillä on sitten huonosti suunniteltu parsinavetta. Vanhoihin kannattaa aina tehdä remotteja ajatellen lehmiä ja hoitajia. Ihmisiä varten voi tuoda radionkin ja eipä ole ollenkaan epämukavaa päin vastoin. Kahdelle henkilölle riittää sopivasti töitä ja eläimet saavat ihmisläheistä hoitoa. Kesälläkin pääsevät laitumelle nauttimaan luonnosta ja talvisinkin pääsevät jaloittelutarhaan. Lehmät palkitsevat hoitajansa tuottamalla reilusti maitoa yli maan keskituotoksen ja keskipoikiakertakin on korkea johtuen siitä, että eläimille riittää aikaa.... Pihatoissa lehmät eivät pääse laitumelle ja se näkyy sitten jalkaterveyksissä.

Lue lisää

Tiedän paljon pihattoja, joissa lehmät laiduntaa, jopa robottitiloja. Samoin tiedän parsinavettoja, joissa laidunnetaan vain näön vuoksi. Useimmilla pihaton rakennuttaneilla on kokemusta myös parsinavetasta, ei niinkään monella parsinavetan hoitajalla pihatosta. Molempia löytyy niin monenlaisia ja erilaisilla käytännöillä, että turhaa yleistystä tuollaiset " pihatot on semmoisia ja parsinavetat tämmösiä".

Muamuija kirjoitti:

Tiedän paljon pihattoja, joissa lehmät laiduntaa, jopa robottitiloja. Samoin tiedän parsinavettoja, joissa laidunnetaan vain näön vuoksi. Useimmilla pihaton rakennuttaneilla on kokemusta myös parsinavetasta, ei niinkään monella parsinavetan hoitajalla pihatosta. Molempia löytyy niin monenlaisia ja erilaisilla käytännöillä, että turhaa yleistystä tuollaiset " pihatot on semmoisia ja parsinavetat tämmösiä".

Lue lisää

Aivan, kummallakin navettatyypillä on vankat kannattajansa. Toki on paljon pihattoja, joilla ei kertakaikkiaan ole mahdollista viedä eläimiä laitumille, koska ei ole tarpeeksi laitumia. Silloin ne eläimet joutuvat tyytymään jaloitteltarhaan. Kaikkien eläinten pitäisi päästä laitumille, koska silloin jalkaterveys saataisiin hyväksi. Luin tuolta jostakin, että Kanadassa pidetään tilan parhimmat lehmät parsinavetassa. Siellä onkin paljon huutokauppoja, joissa eläinten hinnat nousevat aivan huippuluokkiin. Suomessakin kannattaisi ottaa mallia Kanadasta.

Seurailija Suomesta kirjoitti:

Aivan, kummallakin navettatyypillä on vankat kannattajansa. Toki on paljon pihattoja, joilla ei kertakaikkiaan ole mahdollista viedä eläimiä laitumille, koska ei ole tarpeeksi laitumia. Silloin ne eläimet joutuvat tyytymään jaloitteltarhaan. Kaikkien eläinten pitäisi päästä laitumille, koska silloin jalkaterveys saataisiin hyväksi. Luin tuolta jostakin, että Kanadassa pidetään tilan parhimmat lehmät parsinavetassa. Siellä onkin paljon huutokauppoja, joissa eläinten hinnat nousevat aivan huippuluokkiin. Suomessakin kannattaisi ottaa mallia Kanadasta.

Lue lisää

Ai ottaa mallia Kanadasta, jossa eläinten hinnat huutokaupoissa nousevat pilviin? Ulkomuotojalostukselle pelkästään ei kiitos, Suomessa lehmien on tarkoitus lypsää eikä vain olla kauniita. Moni on kokeillut kanadan mallia, ja tullut karvaiden tappioiden jälkeen järkiinsä.

Pohjoismainen jalost kirjoitti:

Ai ottaa mallia Kanadasta, jossa eläinten hinnat huutokaupoissa nousevat pilviin? Ulkomuotojalostukselle pelkästään ei kiitos, Suomessa lehmien on tarkoitus lypsää eikä vain olla kauniita. Moni on kokeillut kanadan mallia, ja tullut karvaiden tappioiden jälkeen järkiinsä.

Lue lisää

Jokaisella on oma tyylinsä. On hyvä, että eläin on kaunis ja lypsää mahtavasti. Siksipä hinnat ovatkin pilvissä, kun molemmat ovat kohdallaan. Etkö sinäkin haluaisi myydä sellaisia hienoja, maitoisia lehmiä ja niiden jälkeläisiä? Tietenkin riippuu hoitajista, millaisia maitomääriä lehmä tuottaa. Huippulehmä voi myös pudottaa huimasti tuotoksiaan toisella omistajalla.

Alalla myös kirjoitti:

No teillä on sitten huonosti suunniteltu parsinavetta. Vanhoihin kannattaa aina tehdä remotteja ajatellen lehmiä ja hoitajia. Ihmisiä varten voi tuoda radionkin ja eipä ole ollenkaan epämukavaa päin vastoin. Kahdelle henkilölle riittää sopivasti töitä ja eläimet saavat ihmisläheistä hoitoa. Kesälläkin pääsevät laitumelle nauttimaan luonnosta ja talvisinkin pääsevät jaloittelutarhaan. Lehmät palkitsevat hoitajansa tuottamalla reilusti maitoa yli maan keskituotoksen ja keskipoikiakertakin on korkea johtuen siitä, että eläimille riittää aikaa.... Pihatoissa lehmät eivät pääse laitumelle ja se näkyy sitten jalkaterveyksissä.

Lue lisää

Aina tosin ei niitä vanhojakaan voi aina korjailla, tai siitä tulee sitten niin kallis remontti ettei se kannata. Paljon olen kuullut niistäkin navetoista, joissa esim. joku poikinut lehmä on jossain vanhassa sikalassa muitten hiehojen kanssa, niin sinne on täytynyt vetää joku matkoja pitkä letku tyhjöhanasta että lehmä on kannukoneella (joka oli koko yli kymmenen lehmän navetan lypsyjärjestelmä) lypsetyksi. Radioita pidetään monissa paikoissa, mutta itse en ole tykännyt niitä kuunnella, jos yrittää lypsää 60 lehmää kahdeksalla yksiköllä parsinavetassa, niin ei siinä hirveästi ehdi radiota kuuntelemaan. Mutta kukin tyylillään. Tein kerran käytännön kokeen, jossa lypsin osan lehmistä ilman mitään jakkaraa, osan lehmistä polvisuojien kanssa, ja osan karjaa sellaisen ripustettavan jakkaran kanssa. Totesin jakkaran parhaaksi, vaikkakin riippatissejä lypsettäessä joutuu menemään lattiantasaan kääntämällä jakkaran levyn persuksen alta saappaan ja takamuksen väliin, on se silti mukavempi kun ilman jakkaraa. Polvipehmusteet totesin huonoiksi. Kiskot on hyvät riipuen onko kuinka tarkka lypsyjärjestys, jos koneitten siirtoa paljon on ilman kiskoja melkein nopeampi. Enkä oikein oo keksinyt että ne seniorin karvahattumalliset lypsimet nyt niin erikoisen painavia olisikaan, kunhan kantaa oikein. Eli lypsin toiseen kyynärtaipeeseen niin että kaksi nännikuppia on kummallakin puolen, toiseen tassuun sitten tykyttäjä letkuineen. Kannukone onkin sitten visaisempi, seniorin kannut paremmin muotoiltu, että ne voi pitää kantaessa lähempänä, mutta alfa-lavalin uudemmissa on oikein muotoiltu kädensija erikseen, mutta kannu mielestäni huonosti muotoiltu. Saman virheen huomasin niissä kaksosasissa rättisangoissa, ei niitäkään voi kantaa kovin lähella itseään. Ergonominen alkusuihkekuppi mielestäni hankinnan arvoinen, tosin tavallinen myös hyvä. Eli kukin tavallaan.

Kuule...
Tuskin kukaan saa lypsettyä 100 eläintä tunnis, jos lypsy on 2x vuorokaudes. 3x voi jo ehkä onnistuakin ja isolla asemalla...2x10-12...
Lehmä on todellakin rauhaa rakastava. Jos sillä itellä on kaikki ok, se ei tajua että takana olevilla voi olla ahdasta ja sillä monta neliöö tilaa edessäpäin. Siks niitä saa olla ajamas kokoomatilas välillä...

50-65 Lehmää on se mitä yks robotti pystyy hoitamaan vuorokaudessa. Riippuu kuinka usein ne tulee lypsylle ja kestääkö se kauan....

parsinavetassa on yksi todella hyvä puoli. Sielä on mahdollista muuttaa lypsyjärjestystä tarvittaessa. Asemalla se ei onnistu. Aureus/yms levittäjä-lehmä tulee kun halua...

mv kirjoitti:

Kuule...
Tuskin kukaan saa lypsettyä 100 eläintä tunnis, jos lypsy on 2x vuorokaudes. 3x voi jo ehkä onnistuakin ja isolla asemalla...2x10-12...
Lehmä on todellakin rauhaa rakastava. Jos sillä itellä on kaikki ok, se ei tajua että takana olevilla voi olla ahdasta ja sillä monta neliöö tilaa edessäpäin. Siks niitä saa olla ajamas kokoomatilas välillä...

50-65 Lehmää on se mitä yks robotti pystyy hoitamaan vuorokaudessa. Riippuu kuinka usein ne tulee lypsylle ja kestääkö se kauan....

parsinavetassa on yksi todella hyvä puoli. Sielä on mahdollista muuttaa lypsyjärjestystä tarvittaessa. Asemalla se ei onnistu. Aureus/yms levittäjä-lehmä tulee kun halua...

Lue lisää

Joo...No... Ei ihan tuntiin saa sataa lehmää aamulla lypsettyä, mutta 1.5 tuntiin pitää saada. Ja lehmiä todella ajetaan vauhdilla asemalle ja vielä kiireemmin pois. Jos ei muuten, niin koira kimppuun. Näin se vaan on. Illalla menee nopeammin.

Aureus-lehmät poistetaan karjasta tai ainakin sairas neljännes umpeutetaan. Robotti on niin hieno kapistus, että se desinfioi lypsimet vaikka jokaisen eläimen jälkeen.

mv kirjoitti:

Kuule...
Tuskin kukaan saa lypsettyä 100 eläintä tunnis, jos lypsy on 2x vuorokaudes. 3x voi jo ehkä onnistuakin ja isolla asemalla...2x10-12...
Lehmä on todellakin rauhaa rakastava. Jos sillä itellä on kaikki ok, se ei tajua että takana olevilla voi olla ahdasta ja sillä monta neliöö tilaa edessäpäin. Siks niitä saa olla ajamas kokoomatilas välillä...

50-65 Lehmää on se mitä yks robotti pystyy hoitamaan vuorokaudessa. Riippuu kuinka usein ne tulee lypsylle ja kestääkö se kauan....

parsinavetassa on yksi todella hyvä puoli. Sielä on mahdollista muuttaa lypsyjärjestystä tarvittaessa. Asemalla se ei onnistu. Aureus/yms levittäjä-lehmä tulee kun halua...

Lue lisää

Kalanruotoasemalla on mahdollista jättää utaretulehdus- ja soluttajalehmät lypsyssä viimeiseksi, mutta silloin lehmät täytyy hakea parresta nukkumasta ja häätää innokkaimpia väärällä vuorolla asemalle tunkevia lehmiä kauemmaksi. Olen nähnyt lehmät numeroidun 1-25, jokaiselle oma paikka kalanruotoaseman lypsyjonossa, aikaa menee lehmien lajitteluun.

22 kirjoitti:

Kalanruotoasemalla on mahdollista jättää utaretulehdus- ja soluttajalehmät lypsyssä viimeiseksi, mutta silloin lehmät täytyy hakea parresta nukkumasta ja häätää innokkaimpia väärällä vuorolla asemalle tunkevia lehmiä kauemmaksi. Olen nähnyt lehmät numeroidun 1-25, jokaiselle oma paikka kalanruotoaseman lypsyjonossa, aikaa menee lehmien lajitteluun.

Lue lisää

Tottakai joka paikassa jätetään soluttajat viimeiseksi. Onhan navetoissa paljon muutakin tehtävää kuin lypsäminen ja ruokkiminen. Poi`ittamiset vievät paljon aikaa. Kokeillaan, että syntyvä vasikka on oikeinpäin tulossa, jotta saadaan syntymään elävä vasikka. Vasikoiden juottamiset, huolehtia kaikkien eläinten korvamerkeistä ym. Tuntuu näitä juttuja lukiessa, että sen parempi mitä nopeammin saadaan lehmät lypsettyä. En ikinä sopeutuisi pihattoon hoitajaksi, koska olen tottunut hoitamaan eläintä yksilönä enkä massana. Ajattelen eläinten parasta ja luovun mielelläni omasta ajasta siirtäen aikani lehmille. En ymmärrä, miksi eläimiä täytyy laittaa suuri määrä ja myöhemmin lisätä ja täytyy ostaa lisää maata, jotta saadaan eläimille ruokaa ja voidaan levittää lantaa pelloille.

Niin - kirjoitti:

Tottakai joka paikassa jätetään soluttajat viimeiseksi. Onhan navetoissa paljon muutakin tehtävää kuin lypsäminen ja ruokkiminen. Poi`ittamiset vievät paljon aikaa. Kokeillaan, että syntyvä vasikka on oikeinpäin tulossa, jotta saadaan syntymään elävä vasikka. Vasikoiden juottamiset, huolehtia kaikkien eläinten korvamerkeistä ym. Tuntuu näitä juttuja lukiessa, että sen parempi mitä nopeammin saadaan lehmät lypsettyä. En ikinä sopeutuisi pihattoon hoitajaksi, koska olen tottunut hoitamaan eläintä yksilönä enkä massana. Ajattelen eläinten parasta ja luovun mielelläni omasta ajasta siirtäen aikani lehmille. En ymmärrä, miksi eläimiä täytyy laittaa suuri määrä ja myöhemmin lisätä ja täytyy ostaa lisää maata, jotta saadaan eläimille ruokaa ja voidaan levittää lantaa pelloille.

Lue lisää

Meillä on pihatto ja parsinavetta, mutta kyllä ne lehmät edelleen ovat yksilöitä. Lehmiä nyt jotain 40 kipaletta, ja minä tunnen niitten oikut oikein hyvin.
En tiedä, missä se tämänpäivän ison tilan raja menee, mutta itsestä on ruvennut tuntumaan tuo oma touhu hiukkasen puuhastelulta, kun kahta robotillista lykätään urakalla tulemaan.
Jos sieltä navetasta on kiire pois se alkaa pitemmän päälle kyllä näkymään, että parempi vain keskittyä niihin töihin kunnolla, kuin juosta päättömästi ympäriinsä.

navettapiika kirjoitti:

Meillä on pihatto ja parsinavetta, mutta kyllä ne lehmät edelleen ovat yksilöitä. Lehmiä nyt jotain 40 kipaletta, ja minä tunnen niitten oikut oikein hyvin.
En tiedä, missä se tämänpäivän ison tilan raja menee, mutta itsestä on ruvennut tuntumaan tuo oma touhu hiukkasen puuhastelulta, kun kahta robotillista lykätään urakalla tulemaan.
Jos sieltä navetasta on kiire pois se alkaa pitemmän päälle kyllä näkymään, että parempi vain keskittyä niihin töihin kunnolla, kuin juosta päättömästi ympäriinsä.

Lue lisää

Niin Kanadassakin tiloilla on sekä pihatto että parsinavetta. Parsinavetassa hoidetaan tilan parhaimmat eläimet ja pihatossa ovat muut eläimet. Kyllä Suomessakin pitäisi sellaisen onnistua, että tilalla olisi sekä pihatto että parsinavetta. Kyllä pienilläkin karjoilla 16-20 lehmämäärällä pärjäilee, kun samalla on mahdollisuus myydä hyviä yksilöitä eloon. Koskaan ei hiehostakaan tiedä millainen siitä tulee lehmänä. Ei myöskään aina onnistu ostotilalla tuottamaan maitoa samaa määrää kuin myyntitilalla. Eroja täytyy siis olla tilojen välillä.

Talon tapaan - kirjoitti:

Niin Kanadassakin tiloilla on sekä pihatto että parsinavetta. Parsinavetassa hoidetaan tilan parhaimmat eläimet ja pihatossa ovat muut eläimet. Kyllä Suomessakin pitäisi sellaisen onnistua, että tilalla olisi sekä pihatto että parsinavetta. Kyllä pienilläkin karjoilla 16-20 lehmämäärällä pärjäilee, kun samalla on mahdollisuus myydä hyviä yksilöitä eloon. Koskaan ei hiehostakaan tiedä millainen siitä tulee lehmänä. Ei myöskään aina onnistu ostotilalla tuottamaan maitoa samaa määrää kuin myyntitilalla. Eroja täytyy siis olla tilojen välillä.

Lue lisää

Mikäli lehmäluku ei investoinnin jälkeen nouse yli 30, niin ei ole investointituki kelpoinen hakija, eli siinä inevstoidaan silloin puhtaasti omalla rahalla ja vain sillä.

näin se meneee kirjoitti:

Mikäli lehmäluku ei investoinnin jälkeen nouse yli 30, niin ei ole investointituki kelpoinen hakija, eli siinä inevstoidaan silloin puhtaasti omalla rahalla ja vain sillä.

Lue lisää

Miksi ihmisiä pakoitetaan laittamaan suuria karjoja? Yksi henkilö ei pitemmän päälle jaksa hoitaa eläimiä ja sitten kärsivät sekä hoitaja että eläimet. Lehmäluvun lisäksi on hyvä olla hiehot ja vasikat. On ilo seurata vasikoiden kehitystä lehmiksi. Ne ovat niin ihania mussukoita.

Huh huh kirjoitti:

Miksi ihmisiä pakoitetaan laittamaan suuria karjoja? Yksi henkilö ei pitemmän päälle jaksa hoitaa eläimiä ja sitten kärsivät sekä hoitaja että eläimet. Lehmäluvun lisäksi on hyvä olla hiehot ja vasikat. On ilo seurata vasikoiden kehitystä lehmiksi. Ne ovat niin ihania mussukoita.

Lue lisää

Yrittäjän velvollisuus on tuntea rajansa, ja on eläimistään vastuussa,vaikka makaisi teholla letkujen jatkeena, näin sanoo laki.
Valitettavasti me maajussit ei näitä lakeja sorvata, vaan niitä tekee valkokaulusherrat ja ne tietää paremmin kuin me.

navettapiika kirjoitti:

Yrittäjän velvollisuus on tuntea rajansa, ja on eläimistään vastuussa,vaikka makaisi teholla letkujen jatkeena, näin sanoo laki.
Valitettavasti me maajussit ei näitä lakeja sorvata, vaan niitä tekee valkokaulusherrat ja ne tietää paremmin kuin me.

Lue lisää

Isoissa yksiköissä pn omat ongelmansa. Ulkomailla oli tehty tutkimus pihatossa olevasta karjasta. Yli 50 prosentilla oli vasta-aineita naudan herpesvirusta (BHV1) ja BRSV-keuhkotulehdusta vastaan. Hiehoista yli 50 prosentilla oli vasta-aineita BRSV:tä ja erittäin tarttuvaa ja vaikeaa utaretulehdusta aiheuttavaa mycoplasma bovis-bakteeria vastaan, jolta Suomi on toistaiseksi välttynyt .Myös todettiin paljon naudan tarttuvan virusripulin (BVDV) vasta-aineita. Se voi olla merkki jopa oireettomasta tartunnasta. Tutkimuksen tuloksia voidaan pitää huolestuttavina.

-Lomittajatar- kirjoitti:

Joo...No... Ei ihan tuntiin saa sataa lehmää aamulla lypsettyä, mutta 1.5 tuntiin pitää saada. Ja lehmiä todella ajetaan vauhdilla asemalle ja vielä kiireemmin pois. Jos ei muuten, niin koira kimppuun. Näin se vaan on. Illalla menee nopeammin.

Aureus-lehmät poistetaan karjasta tai ainakin sairas neljännes umpeutetaan. Robotti on niin hieno kapistus, että se desinfioi lypsimet vaikka jokaisen eläimen jälkeen.

Lue lisää

Niin - aureus leviää helposti toisiin lehmiin, kun saavat laittaa maaten mihin haluaa. Lehmän taival päättyy siihen..... kurjaaa

Tiedonhaluinen - kirjoitti:

Isoissa yksiköissä pn omat ongelmansa. Ulkomailla oli tehty tutkimus pihatossa olevasta karjasta. Yli 50 prosentilla oli vasta-aineita naudan herpesvirusta (BHV1) ja BRSV-keuhkotulehdusta vastaan. Hiehoista yli 50 prosentilla oli vasta-aineita BRSV:tä ja erittäin tarttuvaa ja vaikeaa utaretulehdusta aiheuttavaa mycoplasma bovis-bakteeria vastaan, jolta Suomi on toistaiseksi välttynyt .Myös todettiin paljon naudan tarttuvan virusripulin (BVDV) vasta-aineita. Se voi olla merkki jopa oireettomasta tartunnasta. Tutkimuksen tuloksia voidaan pitää huolestuttavina.

Lue lisää

Menettääkö Suomi kärkipaikan tautien vähäisyydess' ja antibioottien käytössä, jos parsinavetat kielletään. Näitä on syytä tarkoin pohtia, ennekuin tehdään päätöksiä.

Tiedonhaluinen - kirjoitti:

Isoissa yksiköissä pn omat ongelmansa. Ulkomailla oli tehty tutkimus pihatossa olevasta karjasta. Yli 50 prosentilla oli vasta-aineita naudan herpesvirusta (BHV1) ja BRSV-keuhkotulehdusta vastaan. Hiehoista yli 50 prosentilla oli vasta-aineita BRSV:tä ja erittäin tarttuvaa ja vaikeaa utaretulehdusta aiheuttavaa mycoplasma bovis-bakteeria vastaan, jolta Suomi on toistaiseksi välttynyt .Myös todettiin paljon naudan tarttuvan virusripulin (BVDV) vasta-aineita. Se voi olla merkki jopa oireettomasta tartunnasta. Tutkimuksen tuloksia voidaan pitää huolestuttavina.

Lue lisää

Mycoplasma bovis leviää eläinkaupan välityksellä ja aiheuttaa suuria tappioita. Tauti leviää helposti eläimestä toiseen suoran kontaktin kautta. Pystyykö pihatoissa taudin pitämään kurissa, kun eläimet kulkevat vapaasti?

Miten on? kirjoitti:

Mycoplasma bovis leviää eläinkaupan välityksellä ja aiheuttaa suuria tappioita. Tauti leviää helposti eläimestä toiseen suoran kontaktin kautta. Pystyykö pihatoissa taudin pitämään kurissa, kun eläimet kulkevat vapaasti?

Lue lisää

Kyllä pystyy. Minulla on tuossa oven vieressä vasara ja viiden tuuman nauloja, kun rupiaa siltä tuntuu, että tauti hyökkää naulaan navetan oven kiinni.
Mycoplasma bovis utaretulehdus aiheutti viiden lehmän menetyksen juuri parsinavetassa, joten ei se omaparsi taivasta tee. Paras tartuttaja on se lypsykone ja lypsäjä. Varo paljaskätistä lypsäjää...
Meillä epäiltiin tätä tartuntaa ja kaikki mietittiin aika tarkkaan. Karanteenitkin oli jo suunniteltu, kunnes keksittiin, että väärä alaryhmä. Eläinlääkärin tiedot eivät olleet oikein ajan tasalla.
Pihatoissa on sellaisia sairaskarsinoita, minne sairaat ja kiimaset eristetään. Ja jos talossa ei nuukailla ja ollaan kauaskatseisia, niitä on tarpeeksi.
Valitettava tosiasia on, että lomittajat tykkää parresta, mutta isännät pihatosta, kun se poistaa laidunnuspakon, ja samalla kesäisen kuntokuurin.
Kiiman tarkkailu on samanlaista tähtitiedettä kummassakin, ja siihen auttaa vain ainoastaan se tarkkailu. Jos taas aikaa ei ole, niin se hyppysonnin käyttö on ehdoton, jos ei halua kertakäyttölehmiä. Parressa sen viran hoitajaa on huono käyttää.

navettapiika kirjoitti:

Kyllä pystyy. Minulla on tuossa oven vieressä vasara ja viiden tuuman nauloja, kun rupiaa siltä tuntuu, että tauti hyökkää naulaan navetan oven kiinni.
Mycoplasma bovis utaretulehdus aiheutti viiden lehmän menetyksen juuri parsinavetassa, joten ei se omaparsi taivasta tee. Paras tartuttaja on se lypsykone ja lypsäjä. Varo paljaskätistä lypsäjää...
Meillä epäiltiin tätä tartuntaa ja kaikki mietittiin aika tarkkaan. Karanteenitkin oli jo suunniteltu, kunnes keksittiin, että väärä alaryhmä. Eläinlääkärin tiedot eivät olleet oikein ajan tasalla.
Pihatoissa on sellaisia sairaskarsinoita, minne sairaat ja kiimaset eristetään. Ja jos talossa ei nuukailla ja ollaan kauaskatseisia, niitä on tarpeeksi.
Valitettava tosiasia on, että lomittajat tykkää parresta, mutta isännät pihatosta, kun se poistaa laidunnuspakon, ja samalla kesäisen kuntokuurin.
Kiiman tarkkailu on samanlaista tähtitiedettä kummassakin, ja siihen auttaa vain ainoastaan se tarkkailu. Jos taas aikaa ei ole, niin se hyppysonnin käyttö on ehdoton, jos ei halua kertakäyttölehmiä. Parressa sen viran hoitajaa on huono käyttää.

Lue lisää

Molemmilla on omat kannattajansa. Se onkin hyvä, että voi hoitaa karjaansa sellaisella tavalla, mikä on sydäntä lähellä. Toisilla se on pihatto kun taas toisilla parsinavetta on lähellä sydäntä juuri sen vuoksi, että saa hoitaa eläimiä ihmisläheisesti ja jokainen eläin saa elää mahdollisimman pitkään. Tarkoitan näitä ongelmaeläimiä, kuten lehmiä, joilla vetimet sojottavat eri suuntiin - robotti ei osaa lypsää sellaisia lehmiä, parsinavetassa sekin hoituu. Parsinavetoissa kiusaajalehmät eivät pääse kiusaamaan alakynteen jääviä lehmiä. Tiedän parsinavettatiloja, joiden lehmät tuottavat vuosista toisiin parasta laatuluokka maitoa ja ovat saaneet pitkäjänteisestä työstä mitalin. Hoito täytyy olla siis todella hyvää ja keskituotoksetkin ovat huippuluokkaa. Se tarkoittaa, että hoitotyöstä ei ole kiire pois vaan eläimiä tarkkaillaan jatkuvasti. Syömishäiriöiset huomataan heti, samoin kuin asetonitautiset. Juoksutusmahapotilaita pyöritellään usean ihmisen voimin ja niin useinmiten lehmä paranee. Kaikki lääkärit eivät välttämättä ala leikkaamaan potilasta, vaikka potilas olisi parhaassa tuotoskaudessa. Taudit on pystty rajaamaan yhteen kerrallaan.

Näinkin hyvää kirjoitti:

Molemmilla on omat kannattajansa. Se onkin hyvä, että voi hoitaa karjaansa sellaisella tavalla, mikä on sydäntä lähellä. Toisilla se on pihatto kun taas toisilla parsinavetta on lähellä sydäntä juuri sen vuoksi, että saa hoitaa eläimiä ihmisläheisesti ja jokainen eläin saa elää mahdollisimman pitkään. Tarkoitan näitä ongelmaeläimiä, kuten lehmiä, joilla vetimet sojottavat eri suuntiin - robotti ei osaa lypsää sellaisia lehmiä, parsinavetassa sekin hoituu. Parsinavetoissa kiusaajalehmät eivät pääse kiusaamaan alakynteen jääviä lehmiä. Tiedän parsinavettatiloja, joiden lehmät tuottavat vuosista toisiin parasta laatuluokka maitoa ja ovat saaneet pitkäjänteisestä työstä mitalin. Hoito täytyy olla siis todella hyvää ja keskituotoksetkin ovat huippuluokkaa. Se tarkoittaa, että hoitotyöstä ei ole kiire pois vaan eläimiä tarkkaillaan jatkuvasti. Syömishäiriöiset huomataan heti, samoin kuin asetonitautiset. Juoksutusmahapotilaita pyöritellään usean ihmisen voimin ja niin useinmiten lehmä paranee. Kaikki lääkärit eivät välttämättä ala leikkaamaan potilasta, vaikka potilas olisi parhaassa tuotoskaudessa. Taudit on pystty rajaamaan yhteen kerrallaan.

Lue lisää

Se onkin juuri hyvä puoli, että utaretulehduksetkin pystytään parsinavetoissa rajaamaan, koska lehmät eivät pääse tartuttamaan toisia lehmiä.

Parsinavetta ehdottomasti parempi.Vähemmän sokka ja utareairauksia.Nopeampi hoitaa.Parsinavetassa huomaat kiimat parhaiten.Pihatossa loukkaavat itseä kun könyävät.

Miksi ihmeessä tarvitsee laajentaa? Ei kaikki halua laittaa pihattoa, koska ihmisläheinen hoito on sydäntä lähellä. Jalkasairaudet ovat pihattojen ongelma. Ontuminen ja jalkaongelmat siis tuottavat tappiota ja aiheuttavat lehmälle kipua. Lisäksi pihatoissa lehmät voivat pelätä ihmiskontakteja.

Ajattelija...- kirjoitti:

Miksi ihmeessä tarvitsee laajentaa? Ei kaikki halua laittaa pihattoa, koska ihmisläheinen hoito on sydäntä lähellä. Jalkasairaudet ovat pihattojen ongelma. Ontuminen ja jalkaongelmat siis tuottavat tappiota ja aiheuttavat lehmälle kipua. Lisäksi pihatoissa lehmät voivat pelätä ihmiskontakteja.

Lue lisää

Tunnut vastustavan vastustamisen vuoksi. Jalkaongelmsta selviää matoilla käytävillä ja arkuus riippuu siitä, miten ja kuinka paljon eläimiä käsitellään, ei navettatyypistä

Molemmat omistan kirjoitti:

Tunnut vastustavan vastustamisen vuoksi. Jalkaongelmsta selviää matoilla käytävillä ja arkuus riippuu siitä, miten ja kuinka paljon eläimiä käsitellään, ei navettatyypistä

Lue lisää

Pihatoissa lehmät hyppivät toistensa selkään ja sattuu liukastumisia ym. Ontumiset ovat melko yleisiä. Suuri eläintiheys on risktekijä pihatoissa.
Lehmien perustarpeita ovat laiduntaminen ja talviulkoilumahdollisuus. Kuitenkaan kaikista pihatoista lehmät eivät pääse kesälläkään laitumelle vaan korkeintaan johonkin ulkoilutarhaan. Tämän vuoksi olisikin tärkeää että parsinavetassa oleville olisi talvisin ulkoiluttamisvelvoite ja pihatoissa oleville laiduntamisvelvoite.

Näinkin hyvää kirjoitti:

Pihatoissa lehmät hyppivät toistensa selkään ja sattuu liukastumisia ym. Ontumiset ovat melko yleisiä. Suuri eläintiheys on risktekijä pihatoissa.
Lehmien perustarpeita ovat laiduntaminen ja talviulkoilumahdollisuus. Kuitenkaan kaikista pihatoista lehmät eivät pääse kesälläkään laitumelle vaan korkeintaan johonkin ulkoilutarhaan. Tämän vuoksi olisikin tärkeää että parsinavetassa oleville olisi talvisin ulkoiluttamisvelvoite ja pihatoissa oleville laiduntamisvelvoite.

Lue lisää

Talviulkoilutuksessa, jos missä on liukastumisvaara, kun lehmien lihaksisto vähenevän liikunnan vuoksi on löyhtymässä pitkin talvea. Siihen vielä ulkoilmasta tulevan viiman vuoksi jäätyvät lattiat, jaloissa kantautuva lumi ja kiire innolla juosta pihalle ja varsinkin takaisin. Kannatan kyllä talviulkoilua, mutta ei se riskitöntä ole.

Muamuija kirjoitti:

Talviulkoilutuksessa, jos missä on liukastumisvaara, kun lehmien lihaksisto vähenevän liikunnan vuoksi on löyhtymässä pitkin talvea. Siihen vielä ulkoilmasta tulevan viiman vuoksi jäätyvät lattiat, jaloissa kantautuva lumi ja kiire innolla juosta pihalle ja varsinkin takaisin. Kannatan kyllä talviulkoilua, mutta ei se riskitöntä ole.

Lue lisää

Täytyisi tietenkin silloin viedä ulos kun sää sallii ja tietenkin alueet täytyy hiekottaa. Onhan jo ihmisillekin vaarallista mikäli alueita ei hiekoiteta. Sorkat pysyvät puhtaina ja on hyvä olla talvisinkin ulkona. Kaikkien pihattolaistenkin unelma on päästä laitumille itse repimään maasta heinää aivan kuten parsinavettalaisetkin tekevät.

Hhmmn... kirjoitti:

Täytyisi tietenkin silloin viedä ulos kun sää sallii ja tietenkin alueet täytyy hiekottaa. Onhan jo ihmisillekin vaarallista mikäli alueita ei hiekoiteta. Sorkat pysyvät puhtaina ja on hyvä olla talvisinkin ulkona. Kaikkien pihattolaistenkin unelma on päästä laitumille itse repimään maasta heinää aivan kuten parsinavettalaisetkin tekevät.

Lue lisää

On tuota talviulkoilua tullut kymmenisen vuotta harrastettua, mutta sen sanon jotta ahkera hiekan kantaja täytyy olla, jotta koko alueen hiekottelee. Kriittisempään paikkaan eli sisälle tuloon hiekkaa ja suolaa, ei tule ontumisia.
Unelmista tiedä, mutta sen tiedän, että täälläkin asiasta jauhaa tieten ne joilla ei kovin suurta kaikupohjaa ole.
Pihattoon kallistuu uusi eläinsuojelulaki, ja Norjassa kyseinen laki on jo voimassa, että näin on tulevaisuus.
Tietysti parsinavetat saavat kohtuullisen siirtymäajan, ja sen jälkeenkin varmasti tulee jokin erityislupa menettely, että älkää suotta murheen alhoon vajotko.

navettapiika kirjoitti:

On tuota talviulkoilua tullut kymmenisen vuotta harrastettua, mutta sen sanon jotta ahkera hiekan kantaja täytyy olla, jotta koko alueen hiekottelee. Kriittisempään paikkaan eli sisälle tuloon hiekkaa ja suolaa, ei tule ontumisia.
Unelmista tiedä, mutta sen tiedän, että täälläkin asiasta jauhaa tieten ne joilla ei kovin suurta kaikupohjaa ole.
Pihattoon kallistuu uusi eläinsuojelulaki, ja Norjassa kyseinen laki on jo voimassa, että näin on tulevaisuus.
Tietysti parsinavetat saavat kohtuullisen siirtymäajan, ja sen jälkeenkin varmasti tulee jokin erityislupa menettely, että älkää suotta murheen alhoon vajotko.

Lue lisää

Ajattelenkin lehmien parasta. Ihmisläheinen hoito on parasta ja karjakoko 20. Miksi hyvä parsinavetta pitäisi vaihtaa pihattoon missä on monenlaisia ongelmia. Eläimiä laitetaan turhaan teuraaksi pihatoissa, vaikka niillä olisi parsinavetassa elinaikaa lisää. Jos laittaisin lehmiä, ehdottomasti parsinavetta. Johtuneeko siitä että olen koko ikäni hoitanut lemmikkieläimiä, joilla on myös ihmisläheinen hoito. Miksipä Euroopassa pihatoissa on paljon ongelmia? Antibiootteja käytetään mahdottomasti ja muistaakseni Amerikassa antibiootit eivät enää tehoa 2 kantaan.
Hiekasta tai murskeeesta ei tule ongelmia, kun on pieni karja Iloikseen sitä hiekoittaa ja saapa samalla hyötyliikuntaakin Ei työ luita riko - on vanha sananlasku.

navettapiika kirjoitti:

On tuota talviulkoilua tullut kymmenisen vuotta harrastettua, mutta sen sanon jotta ahkera hiekan kantaja täytyy olla, jotta koko alueen hiekottelee. Kriittisempään paikkaan eli sisälle tuloon hiekkaa ja suolaa, ei tule ontumisia.
Unelmista tiedä, mutta sen tiedän, että täälläkin asiasta jauhaa tieten ne joilla ei kovin suurta kaikupohjaa ole.
Pihattoon kallistuu uusi eläinsuojelulaki, ja Norjassa kyseinen laki on jo voimassa, että näin on tulevaisuus.
Tietysti parsinavetat saavat kohtuullisen siirtymäajan, ja sen jälkeenkin varmasti tulee jokin erityislupa menettely, että älkää suotta murheen alhoon vajotko.

Lue lisää

Näissä ratkaisuissa täytyy ottaa eläin yksilönä eikä massana. On järkyttävää,että nöyrää lehmää saa toiset kiusaajalehmät puskea ja puskea. Se on julmaa. Eikö kaikille eläimille annetakaan elämisen mahdollisuutta. Mieleeni tulee sana eläinrasisti

Hhmmn kirjoitti:

Ajattelenkin lehmien parasta. Ihmisläheinen hoito on parasta ja karjakoko 20. Miksi hyvä parsinavetta pitäisi vaihtaa pihattoon missä on monenlaisia ongelmia. Eläimiä laitetaan turhaan teuraaksi pihatoissa, vaikka niillä olisi parsinavetassa elinaikaa lisää. Jos laittaisin lehmiä, ehdottomasti parsinavetta. Johtuneeko siitä että olen koko ikäni hoitanut lemmikkieläimiä, joilla on myös ihmisläheinen hoito. Miksipä Euroopassa pihatoissa on paljon ongelmia? Antibiootteja käytetään mahdottomasti ja muistaakseni Amerikassa antibiootit eivät enää tehoa 2 kantaan.
Hiekasta tai murskeeesta ei tule ongelmia, kun on pieni karja Iloikseen sitä hiekoittaa ja saapa samalla hyötyliikuntaakin Ei työ luita riko - on vanha sananlasku.

Lue lisää

Sanot tuossa tekstissä, että "jos laittaisin lehmiä". Eli toisinsanoen Sinulla ei ole oikeasti kokemusta parsinavetasta, jota niin sitkeästi puolustat, eikä ilmeisesti myöskään pihatosta? Mites, jos tekisit oikeasti ensin niissä töitä, ennenkuin ammattilaisten palstalle tulet esittämään mielipiteitä? Lemmikkieläinten hoito ei oikein pätevöitä tuotantoeläimiin, eikä varsinkaan siihen, miten ja minkä kokoisen karjan tuotolla elätetään perhe ja tila.

Oikeasti alalla kirjoitti:

Sanot tuossa tekstissä, että "jos laittaisin lehmiä". Eli toisinsanoen Sinulla ei ole oikeasti kokemusta parsinavetasta, jota niin sitkeästi puolustat, eikä ilmeisesti myöskään pihatosta? Mites, jos tekisit oikeasti ensin niissä töitä, ennenkuin ammattilaisten palstalle tulet esittämään mielipiteitä? Lemmikkieläinten hoito ei oikein pätevöitä tuotantoeläimiin, eikä varsinkaan siihen, miten ja minkä kokoisen karjan tuotolla elätetään perhe ja tila.

Lue lisää

Kokemusta todellakin on ja pieni karja. Siitä on suuri perhe saanut toimeentulonsa Vieraille ei ole tarvinnut maksaa palkkaa, kun kaiken olemme tehneet itse. Jalostustyötä olemme myös tehneet, joten tiedän, mistä puhun. Ajattelen eläintä aina yksilönä. Olen aina puolustanut heikompaa eläintä ja eläimiä olemme myyneet eloon ja harvoin teuraaksi. Kiitosta on tullut eläinten uusilta omistajilta, joten työmme on ollut palkitsevaa niin eläinten puolelta kuin muiltakin. Mottonamme on ollut aina ettei ne suuret tulot vaan pienet menot

Tosi julmaa kirjoitti:

Näissä ratkaisuissa täytyy ottaa eläin yksilönä eikä massana. On järkyttävää,että nöyrää lehmää saa toiset kiusaajalehmät puskea ja puskea. Se on julmaa. Eikö kaikille eläimille annetakaan elämisen mahdollisuutta. Mieleeni tulee sana eläinrasisti

Lue lisää

Minä sitten olen se eläinrasisti. Meillä on tuolla pihatossa eläimiä, minkä elopaino on 650 kiloa ja vastassa kirppu, mikä painaa 300 kiloa, ja minkäänlaista painiotteluita ei järjestetä. Kiimaiset otan erilleen, samoin poikivat ja muuten erikoista huomiota kaipaavat.
Meillä sai vanhus lisävuosia paljon, kun pääsi parresta pihattoon. Kunto ja jalat paranivat viikoissa. Nyt elää ja voi hyvin, kahdeksatta vasikkaa ootellaan.
Eläimen hyvinvointi on kiinni pääosin siitä hoitajasta, vaikka lehmä makaisi lakanoitten välissä, niin ilman asianmukaista hoitoa se kärsii.
Ja sekin minkä kokoisen karjan olot ovat ideaaliset, määrittää niiden saama hoito. Se voi kärsiä lehmä, vaikka karjassa ei olisi kuin neljä lehmää, kun hoito on huonoa ja viettävät aikaansa pakkoliikkeitä keksien. Lehmillekin pitää olla järkevää tekemistä. Ulkoilu on kivaa vaihtelua, mutta ei sielläkään ihan aina jaksa olla tai koiransäällä edes mennä.
Ja tosi on, että eläimiä on kautta aikain karsittu pois jo vasikkana. On aivan turha tulla paasaamaan elämisen mahdollisuuksista, kun kaikista ei vain eläjiksi ole. Sekin on eläinsuojelua, kun elinkyvyttömät karsitaan ajoissa pois, niin luontokin tekee. Oletko nähnyt vammaisi seeproja? Tai paremminkin hirvenvasoja, mitkä juotetaan letkulla?

navettapiika kirjoitti:

Minä sitten olen se eläinrasisti. Meillä on tuolla pihatossa eläimiä, minkä elopaino on 650 kiloa ja vastassa kirppu, mikä painaa 300 kiloa, ja minkäänlaista painiotteluita ei järjestetä. Kiimaiset otan erilleen, samoin poikivat ja muuten erikoista huomiota kaipaavat.
Meillä sai vanhus lisävuosia paljon, kun pääsi parresta pihattoon. Kunto ja jalat paranivat viikoissa. Nyt elää ja voi hyvin, kahdeksatta vasikkaa ootellaan.
Eläimen hyvinvointi on kiinni pääosin siitä hoitajasta, vaikka lehmä makaisi lakanoitten välissä, niin ilman asianmukaista hoitoa se kärsii.
Ja sekin minkä kokoisen karjan olot ovat ideaaliset, määrittää niiden saama hoito. Se voi kärsiä lehmä, vaikka karjassa ei olisi kuin neljä lehmää, kun hoito on huonoa ja viettävät aikaansa pakkoliikkeitä keksien. Lehmillekin pitää olla järkevää tekemistä. Ulkoilu on kivaa vaihtelua, mutta ei sielläkään ihan aina jaksa olla tai koiransäällä edes mennä.
Ja tosi on, että eläimiä on kautta aikain karsittu pois jo vasikkana. On aivan turha tulla paasaamaan elämisen mahdollisuuksista, kun kaikista ei vain eläjiksi ole. Sekin on eläinsuojelua, kun elinkyvyttömät karsitaan ajoissa pois, niin luontokin tekee. Oletko nähnyt vammaisi seeproja? Tai paremminkin hirvenvasoja, mitkä juotetaan letkulla?

Lue lisää

Onko järkevää karsia hyvä lehmä, mikä ei vain saa olla rauhassa toisilta puskijoilta? Ei todellakaan.. ei ole lehmän syy, että sitä kiusataan...
Meillä oli 12-vuotias lehmä parsinavetassa. Sen jälkeläisiä myös, aivan ihania ja hyvälypsysiä ja rauhallisia. On vietetty 100-tonnari juhlia, joten ei ne eläimet parsinavetassa ollenkaan voi huonosti eivätkä ne kärsi - keskipoikimakerta on 3, joten aivan hyvin mielestäni eläimet voivat.

navettapiika kirjoitti:

Minä sitten olen se eläinrasisti. Meillä on tuolla pihatossa eläimiä, minkä elopaino on 650 kiloa ja vastassa kirppu, mikä painaa 300 kiloa, ja minkäänlaista painiotteluita ei järjestetä. Kiimaiset otan erilleen, samoin poikivat ja muuten erikoista huomiota kaipaavat.
Meillä sai vanhus lisävuosia paljon, kun pääsi parresta pihattoon. Kunto ja jalat paranivat viikoissa. Nyt elää ja voi hyvin, kahdeksatta vasikkaa ootellaan.
Eläimen hyvinvointi on kiinni pääosin siitä hoitajasta, vaikka lehmä makaisi lakanoitten välissä, niin ilman asianmukaista hoitoa se kärsii.
Ja sekin minkä kokoisen karjan olot ovat ideaaliset, määrittää niiden saama hoito. Se voi kärsiä lehmä, vaikka karjassa ei olisi kuin neljä lehmää, kun hoito on huonoa ja viettävät aikaansa pakkoliikkeitä keksien. Lehmillekin pitää olla järkevää tekemistä. Ulkoilu on kivaa vaihtelua, mutta ei sielläkään ihan aina jaksa olla tai koiransäällä edes mennä.
Ja tosi on, että eläimiä on kautta aikain karsittu pois jo vasikkana. On aivan turha tulla paasaamaan elämisen mahdollisuuksista, kun kaikista ei vain eläjiksi ole. Sekin on eläinsuojelua, kun elinkyvyttömät karsitaan ajoissa pois, niin luontokin tekee. Oletko nähnyt vammaisi seeproja? Tai paremminkin hirvenvasoja, mitkä juotetaan letkulla?

Lue lisää

Sehän on taloudellisesti kannattamatonta karsia kuolemaan, sellaisen lehmän voisi laittaa parsinavettaan Siellä sillä olisi hyvä olla ja saisi mahdollisesti elää pitkään. Lapsetkin rapsuttelevat eläimiä mielellään ja saavat nähdä, miten maito menee tankkiin. Eikä vasikan syntyminenkään ole lapsille järkyttävää, koska itsekin haluaisivat tulla auttamaan vasikan syntymisessä.

Tuota, tuota kirjoitti:

Sehän on taloudellisesti kannattamatonta karsia kuolemaan, sellaisen lehmän voisi laittaa parsinavettaan Siellä sillä olisi hyvä olla ja saisi mahdollisesti elää pitkään. Lapsetkin rapsuttelevat eläimiä mielellään ja saavat nähdä, miten maito menee tankkiin. Eikä vasikan syntyminenkään ole lapsille järkyttävää, koska itsekin haluaisivat tulla auttamaan vasikan syntymisessä.

Lue lisää

Eipä ole tuokaan niin yksinkertaista kuin luulisi, että pihattoon sopimaton lehmä sopisi parsinavettaan. Robotille liian tiukka on liian tiukka putkikoneellekin, laumaan sopimaton pelkää tai kiukuttelee toisille parressakin. Ihmisarka ei parane siitä, että sidotaan kaulasta kiinni eikä pääse pakoon. Huonojalkainen voi tietysti paremmin parressa, kun ei tarvitse liikkua, mutta vastaavasti lihaskunto huononee ja vammat on hoidettava joka tapauksessa, jos niitä on tullut, eikä paraneminen takaa pitkää ikää. Itseasiassa takajalkojen hankaumat ovat yleisempiä parsinavetassa, ja johtavat helposti poistoihin, koska niveltulehdus hoidetaan antibiootilla ja jos nivel ei sillä parane, yleistulehdukseksi leviäminen on suuri riski.

Tuota, tuota kirjoitti:

Sehän on taloudellisesti kannattamatonta karsia kuolemaan, sellaisen lehmän voisi laittaa parsinavettaan Siellä sillä olisi hyvä olla ja saisi mahdollisesti elää pitkään. Lapsetkin rapsuttelevat eläimiä mielellään ja saavat nähdä, miten maito menee tankkiin. Eikä vasikan syntyminenkään ole lapsille järkyttävää, koska itsekin haluaisivat tulla auttamaan vasikan syntymisessä.

Lue lisää

Illanjatkot sieltä keskitysleiristä. Hyvin pärjäilivät ja tyytyväisiltä vaikuttivat, vaikka pihatossa elävätkin.
Mitä tuohon parressa poikimiseen , niin mietippä uusiksi olisiko sinusta hauskaa punnertaa lasta maailmaan päästä sidottuna? Kyllä poikimakarsinan voittanut ei ole, eikä tule. Jää lapsillekin positiivinen kuva maataloudesta, kun näkevät lehmän rauhassa poikivan ja hoitavan vasikkaansa. Jopa ensi maidotkin saa itse imeä ja sitten odottaa oma pieni lämmin yksiö, mistä pääsee sitten toisten vasikoitten seuraan oppimaan laumaelämää.
Luuletko sinä sen maidon haihtuvan höyrynä taivaan tuuliin, kyllä se meilläkin siirtyy sinne tankkiin.
Olisikohan viisainta,että kävisit edes siellä pihatossa ennen kuin alat puuta heinää valistamaan....

On noita nähty kirjoitti:

Eipä ole tuokaan niin yksinkertaista kuin luulisi, että pihattoon sopimaton lehmä sopisi parsinavettaan. Robotille liian tiukka on liian tiukka putkikoneellekin, laumaan sopimaton pelkää tai kiukuttelee toisille parressakin. Ihmisarka ei parane siitä, että sidotaan kaulasta kiinni eikä pääse pakoon. Huonojalkainen voi tietysti paremmin parressa, kun ei tarvitse liikkua, mutta vastaavasti lihaskunto huononee ja vammat on hoidettava joka tapauksessa, jos niitä on tullut, eikä paraneminen takaa pitkää ikää. Itseasiassa takajalkojen hankaumat ovat yleisempiä parsinavetassa, ja johtavat helposti poistoihin, koska niveltulehdus hoidetaan antibiootilla ja jos nivel ei sillä parane, yleistulehdukseksi leviäminen on suuri riski.

Lue lisää

Nyt en ymmärrä ollenkaan - kuinka on sitten mahdollista, että parsinavetassa olevia eläimiä palkitaan näyttelyissä. Luulisi eläinten olevan joka paikasta moitteettoman näköisiä. Kuinka on mahdollista, että parsinavetan eläinten omistajia palkitaan laadukkaasta hoitotyöstä.
Lapset kuitenkin aina haluavat tulla parsinavettaan ja heille suodaan se ilo olla eläinten parissa.Parressa voidaan lypsää sellaisetkin lehmät, jotka eivät sovellu robotille. Lehmä, jolla on puhko, on helppo hoitaa ja tarvittaessa viedä ulos vaikka yöllä.

navettapiika kirjoitti:

Illanjatkot sieltä keskitysleiristä. Hyvin pärjäilivät ja tyytyväisiltä vaikuttivat, vaikka pihatossa elävätkin.
Mitä tuohon parressa poikimiseen , niin mietippä uusiksi olisiko sinusta hauskaa punnertaa lasta maailmaan päästä sidottuna? Kyllä poikimakarsinan voittanut ei ole, eikä tule. Jää lapsillekin positiivinen kuva maataloudesta, kun näkevät lehmän rauhassa poikivan ja hoitavan vasikkaansa. Jopa ensi maidotkin saa itse imeä ja sitten odottaa oma pieni lämmin yksiö, mistä pääsee sitten toisten vasikoitten seuraan oppimaan laumaelämää.
Luuletko sinä sen maidon haihtuvan höyrynä taivaan tuuliin, kyllä se meilläkin siirtyy sinne tankkiin.
Olisikohan viisainta,että kävisit edes siellä pihatossa ennen kuin alat puuta heinää valistamaan....

Lue lisää

Pysyykö lehmä poikimakarsinassa paikoillaan, kun koitetaan, onko tuleva vasikka oikeinpäin tulossa? Pysyykö lehmä paikoillaan, kun vedetään vasikkaa pois.?

navettapiika kirjoitti:

Illanjatkot sieltä keskitysleiristä. Hyvin pärjäilivät ja tyytyväisiltä vaikuttivat, vaikka pihatossa elävätkin.
Mitä tuohon parressa poikimiseen , niin mietippä uusiksi olisiko sinusta hauskaa punnertaa lasta maailmaan päästä sidottuna? Kyllä poikimakarsinan voittanut ei ole, eikä tule. Jää lapsillekin positiivinen kuva maataloudesta, kun näkevät lehmän rauhassa poikivan ja hoitavan vasikkaansa. Jopa ensi maidotkin saa itse imeä ja sitten odottaa oma pieni lämmin yksiö, mistä pääsee sitten toisten vasikoitten seuraan oppimaan laumaelämää.
Luuletko sinä sen maidon haihtuvan höyrynä taivaan tuuliin, kyllä se meilläkin siirtyy sinne tankkiin.
Olisikohan viisainta,että kävisit edes siellä pihatossa ennen kuin alat puuta heinää valistamaan....

Lue lisää

Miten toimitte pihatossa, kun huomaatte että eräällä lehmällä on kohtu luiskahtanut ulos?

Kyselijä... kirjoitti:

Pysyykö lehmä poikimakarsinassa paikoillaan, kun koitetaan, onko tuleva vasikka oikeinpäin tulossa? Pysyykö lehmä paikoillaan, kun vedetään vasikkaa pois.?

Voihan sen laittaa siksi aikaa kiinni, jos apua tarvitsee. Jos ei tarvitse tutkia eikä auttaa, on koko ajan irti. Näin luulisin, meillä kun ei vielä ole poikimakarsinaa, se tulee remontissa vaikka onkin parsinavetta.

Muamuija kirjoitti:

Voihan sen laittaa siksi aikaa kiinni, jos apua tarvitsee. Jos ei tarvitse tutkia eikä auttaa, on koko ajan irti. Näin luulisin, meillä kun ei vielä ole poikimakarsinaa, se tulee remontissa vaikka onkin parsinavetta.

Lue lisää

Navettapiian mielestä ei saisi olla kiinni, vaikka avustetaan Ihmettelenpä, pystyykö lehmää avustamaan, jos lehmä ei ole kiinni....

navettapiika kirjoitti:

Illanjatkot sieltä keskitysleiristä. Hyvin pärjäilivät ja tyytyväisiltä vaikuttivat, vaikka pihatossa elävätkin.
Mitä tuohon parressa poikimiseen , niin mietippä uusiksi olisiko sinusta hauskaa punnertaa lasta maailmaan päästä sidottuna? Kyllä poikimakarsinan voittanut ei ole, eikä tule. Jää lapsillekin positiivinen kuva maataloudesta, kun näkevät lehmän rauhassa poikivan ja hoitavan vasikkaansa. Jopa ensi maidotkin saa itse imeä ja sitten odottaa oma pieni lämmin yksiö, mistä pääsee sitten toisten vasikoitten seuraan oppimaan laumaelämää.
Luuletko sinä sen maidon haihtuvan höyrynä taivaan tuuliin, kyllä se meilläkin siirtyy sinne tankkiin.
Olisikohan viisainta,että kävisit edes siellä pihatossa ennen kuin alat puuta heinää valistamaan....

Lue lisää

Kun makaa synnytyspöydällä, niin siinä on sidottuna erilaisiin letkuihin. On hyvä, että ihmiset saavat valita navettatyyppinsä. Kun olen lukenut näitä viestejä, niin toisilla hoitajilla on annettavanaan omasta hyvinvoinnistaan aikaa eläimille enemmän kuin toisilla. Toisille sopii parsinavetta paremmin ja toisille taas pihatto, Pääasia, että eläimet voivat hyvin ja saamme jatkosssakin juoda laadukasta maitoa ja syödä antibioottitonta lihaa. Olisihan siinäkin malli, että omistajat laittaisivat sekä pihaton että navetan Amerikan malliin.

On noita nähty kirjoitti:

Eipä ole tuokaan niin yksinkertaista kuin luulisi, että pihattoon sopimaton lehmä sopisi parsinavettaan. Robotille liian tiukka on liian tiukka putkikoneellekin, laumaan sopimaton pelkää tai kiukuttelee toisille parressakin. Ihmisarka ei parane siitä, että sidotaan kaulasta kiinni eikä pääse pakoon. Huonojalkainen voi tietysti paremmin parressa, kun ei tarvitse liikkua, mutta vastaavasti lihaskunto huononee ja vammat on hoidettava joka tapauksessa, jos niitä on tullut, eikä paraneminen takaa pitkää ikää. Itseasiassa takajalkojen hankaumat ovat yleisempiä parsinavetassa, ja johtavat helposti poistoihin, koska niveltulehdus hoidetaan antibiootilla ja jos nivel ei sillä parane, yleistulehdukseksi leviäminen on suuri riski.

Lue lisää

Kun eläintä rauhoitellaan ja jutellaan, niin kiukkuinenkin lehmä rauhoittuu. Aikaahan se vie lypsäjältäkin, mutta lopussa kiitos seisoo. Jos parressa aletaan kiukuttelemaan naapurin kanssa, niin lehmät on helppo vaihtaa toiseen paikkaan. Kyllä ne siitä rauhoittuu. Parressa olevilla on hyvä jalkakunto, koska ne ovat monia kuukausia keväästä syksyyn laitumilla. Laitumillaolo parantaa jalkaterveyttä.. Sikispä olisi pihatoissa olevien lehmien syytä päästä laiduntamaan. Lehmät nauttivat, kun saavat itse nyhtää ruokapalansa laitumella. Voimme sanoa, että niin parsinavetoissa kuin pihatoissakin on ongelmia. Pihattokaan ei siis ole paratiisi eläimille.

Tuota tuota kirjoitti:

Nyt en ymmärrä ollenkaan - kuinka on sitten mahdollista, että parsinavetassa olevia eläimiä palkitaan näyttelyissä. Luulisi eläinten olevan joka paikasta moitteettoman näköisiä. Kuinka on mahdollista, että parsinavetan eläinten omistajia palkitaan laadukkaasta hoitotyöstä.
Lapset kuitenkin aina haluavat tulla parsinavettaan ja heille suodaan se ilo olla eläinten parissa.Parressa voidaan lypsää sellaisetkin lehmät, jotka eivät sovellu robotille. Lehmä, jolla on puhko, on helppo hoitaa ja tarvittaessa viedä ulos vaikka yöllä.

Lue lisää

Mitä tekemistä on näyttelymenestyksellä ja navettatyypillä keskenään?

On noita nähty kirjoitti:

Eipä ole tuokaan niin yksinkertaista kuin luulisi, että pihattoon sopimaton lehmä sopisi parsinavettaan. Robotille liian tiukka on liian tiukka putkikoneellekin, laumaan sopimaton pelkää tai kiukuttelee toisille parressakin. Ihmisarka ei parane siitä, että sidotaan kaulasta kiinni eikä pääse pakoon. Huonojalkainen voi tietysti paremmin parressa, kun ei tarvitse liikkua, mutta vastaavasti lihaskunto huononee ja vammat on hoidettava joka tapauksessa, jos niitä on tullut, eikä paraneminen takaa pitkää ikää. Itseasiassa takajalkojen hankaumat ovat yleisempiä parsinavetassa, ja johtavat helposti poistoihin, koska niveltulehdus hoidetaan antibiootilla ja jos nivel ei sillä parane, yleistulehdukseksi leviäminen on suuri riski.

Lue lisää

Parsinavetoissa tuskin on sellaisia, jotka pelkäävät ihmistä. Sen vuoksi en usko moiseen väittämään, koska eläinten kanssa ollaan niin paljon ja niitä rapsutellaan monia kertoja päivässä . Siksipä parsinavetan eläimiä onkin helppo liikuttaa minne vain. Niitä on helppo pestä ja karvata, kun ovat tottuneet siihen.
Pihatoissa ongelmia tuottavat taas puolestaan kinner, polvi- ja muiden nivelten sekä nivelpussitulehdukset. Altistavia tekijöitä ovat epäonnistuneet pintamateriaalit.
Pihatoissa myös tartunnaliset sorkkasairaudet ovat vitsaus. Taudinaiheuttajabakteerit leviävät helposti. Pihatoissa valkoviivan repeämä on yleinen vaiva hoitamattomilla eläimillä. Ongelmat jatkuvat.... Ongelmana on märkänä pysyvät lantakäytävät. Ongelmia on monelaisia pihatoissa.

Suunnittelija kirjoitti:

Kun makaa synnytyspöydällä, niin siinä on sidottuna erilaisiin letkuihin. On hyvä, että ihmiset saavat valita navettatyyppinsä. Kun olen lukenut näitä viestejä, niin toisilla hoitajilla on annettavanaan omasta hyvinvoinnistaan aikaa eläimille enemmän kuin toisilla. Toisille sopii parsinavetta paremmin ja toisille taas pihatto, Pääasia, että eläimet voivat hyvin ja saamme jatkosssakin juoda laadukasta maitoa ja syödä antibioottitonta lihaa. Olisihan siinäkin malli, että omistajat laittaisivat sekä pihaton että navetan Amerikan malliin.

Lue lisää

Nyt ollaan asian ytimessä, niin meillä on molemmat sekä pihatto että parsinavetta, on poikimakarsinat.
Lehmän saa poikimakarsinassa pakkoparteen kiinni siksi aikaa, kun tutkitaan onko kaikki kunnossa, minkä jälkeen lehmä päästetään irti. Jos joudutaan kaivamaan ja auttamaan vasikka ulos, pidetään lehmä toki kiinni. Mutta aina en laita edes pakkoparteen, kun lehmä rauhassa makaa käyn kokeilemassa, että kaikki kunnossa tai puutun tilanteeseen, korjaan vasikan asennon ja vedetään ulos.Ja takaperin syntyvä, saa myös syntyä takaperin, en ole koskaan edes yrittänyt kääntää. Mutta lehmä saa vasikan nuolla rauhassa puhtaaksi ja hoidella, mutta jos ei kiinnosta tai on muuten poikkeavan huoleton mamma, niin minä kuivaan ja juotan vasikan ja siirrän yksiöön.
Parsi ei paljon liikkumista anna, kun lehmä on poikimassa. Mutta ei ihmistäkään koko synnytyksen ajaksi, joillakin jopa 48 tuntia, sidota selälleen sänkyyn. Itse en ainakaan ole tällaisen uhriksi joutunut, kuusi kertaa olen käynyt kokeilemassa.
Meillä on poikimiset nopeutuneet ja avustettavien määrä romahtanut pihaton tullessa kuvioon. Nyt poikii vuosittain noin 50 nautaa, avustan ehkä kymmenessä ja virheasentoja ehkä viis, varmasti ei enempää.
Ennen parressa oli myös kuolleena syntyvien tai löydettyjen määrä suurempi, vaikka lehmiä vähemmän. Viime vuonna tasan yksi.

navettapiika kirjoitti:

Nyt ollaan asian ytimessä, niin meillä on molemmat sekä pihatto että parsinavetta, on poikimakarsinat.
Lehmän saa poikimakarsinassa pakkoparteen kiinni siksi aikaa, kun tutkitaan onko kaikki kunnossa, minkä jälkeen lehmä päästetään irti. Jos joudutaan kaivamaan ja auttamaan vasikka ulos, pidetään lehmä toki kiinni. Mutta aina en laita edes pakkoparteen, kun lehmä rauhassa makaa käyn kokeilemassa, että kaikki kunnossa tai puutun tilanteeseen, korjaan vasikan asennon ja vedetään ulos.Ja takaperin syntyvä, saa myös syntyä takaperin, en ole koskaan edes yrittänyt kääntää. Mutta lehmä saa vasikan nuolla rauhassa puhtaaksi ja hoidella, mutta jos ei kiinnosta tai on muuten poikkeavan huoleton mamma, niin minä kuivaan ja juotan vasikan ja siirrän yksiöön.
Parsi ei paljon liikkumista anna, kun lehmä on poikimassa. Mutta ei ihmistäkään koko synnytyksen ajaksi, joillakin jopa 48 tuntia, sidota selälleen sänkyyn. Itse en ainakaan ole tällaisen uhriksi joutunut, kuusi kertaa olen käynyt kokeilemassa.
Meillä on poikimiset nopeutuneet ja avustettavien määrä romahtanut pihaton tullessa kuvioon. Nyt poikii vuosittain noin 50 nautaa, avustan ehkä kymmenessä ja virheasentoja ehkä viis, varmasti ei enempää.
Ennen parressa oli myös kuolleena syntyvien tai löydettyjen määrä suurempi, vaikka lehmiä vähemmän. Viime vuonna tasan yksi.

Lue lisää

Se on hyvä ratkaisu, että on molemmat, siis pihatto ja parsinavetta. Sellaiset lehmät, jotka eivät sovellu robottilypsyyn, niin ne olisi sitten pihatossa. Se ei ole omistajankaan kannalta taloudellista, että sopimattomat eläimet laitetaan teuraaksi. Pihattojen yhtenä o n gelmana onkin juuri se, että laitetaan heti teuraaksi. Meilläkin olisi kuollut paljon vasikoita ja lehmiäkin, jos emme olisi aina mukana synnytyksissä. Joskus on joku varkain synnyttänyt ja onpa joskus ollut kuollut vasikka syntyneenä. On sitten harmittanut ja syyttänyt itseään... Nyt käymmekin monta kertaa öisinkin katsomassa, mikä on tilanne. Se on tärkeää, että seurailee eläimiä jatkuvasti. Jokin aika sitten huomasin lehmän pullistuvan ja pullistuvan. Veimme heti ulos ja laitoimme etusorkat korkealle, niin jopas alkoi lehmä kummasti hoikistumaan ja niin sitten veimme sen omaan parteensa. Että näin olemme jatkuvasti eläinten parissa..

Täälläkin olisi kirjoitti:

Se on hyvä ratkaisu, että on molemmat, siis pihatto ja parsinavetta. Sellaiset lehmät, jotka eivät sovellu robottilypsyyn, niin ne olisi sitten pihatossa. Se ei ole omistajankaan kannalta taloudellista, että sopimattomat eläimet laitetaan teuraaksi. Pihattojen yhtenä o n gelmana onkin juuri se, että laitetaan heti teuraaksi. Meilläkin olisi kuollut paljon vasikoita ja lehmiäkin, jos emme olisi aina mukana synnytyksissä. Joskus on joku varkain synnyttänyt ja onpa joskus ollut kuollut vasikka syntyneenä. On sitten harmittanut ja syyttänyt itseään... Nyt käymmekin monta kertaa öisinkin katsomassa, mikä on tilanne. Se on tärkeää, että seurailee eläimiä jatkuvasti. Jokin aika sitten huomasin lehmän pullistuvan ja pullistuvan. Veimme heti ulos ja laitoimme etusorkat korkealle, niin jopas alkoi lehmä kummasti hoikistumaan ja niin sitten veimme sen omaan parteensa. Että näin olemme jatkuvasti eläinten parissa..

Lue lisää

KORJAUS. Jotka eivät sovellu robottilypsyyn, ne olisi sitten parsinavetassa.

Täälläkin olisi kirjoitti:

KORJAUS. Jotka eivät sovellu robottilypsyyn, ne olisi sitten parsinavetassa.

En nyt jatkuvasti ole lehmieni seurassa, väsy iskee jos joka yö ampasee navetalle. Valitettavasti minulla on muutakin elämää kuin navetta. Ja robottia en vielä tällä kankaalla ole nähnyt, parressa lypsän ja odottelen lypsyasemaa. Pihatto ja robotti eivät ole yksi ja sama asia......Teuraaksi en kyllä ole sopimattomuuden vuoksi ainuttakaan koskaan kuullut laitettavan, mutta kaikkia muuta on syyksi mahtunut.

navettapiika kirjoitti:

En nyt jatkuvasti ole lehmieni seurassa, väsy iskee jos joka yö ampasee navetalle. Valitettavasti minulla on muutakin elämää kuin navetta. Ja robottia en vielä tällä kankaalla ole nähnyt, parressa lypsän ja odottelen lypsyasemaa. Pihatto ja robotti eivät ole yksi ja sama asia......Teuraaksi en kyllä ole sopimattomuuden vuoksi ainuttakaan koskaan kuullut laitettavan, mutta kaikkia muuta on syyksi mahtunut.

Lue lisää

Kun on pieni karja, niin jakselee kulkea yhtenään katsomassa. Sitten syntyykin eläviä vassuja, joita on ilo hoitaa. Nimien keksiminenkin on niin hauskaa ja tietenkin karjasilmää täytyy käyttää jalostussuunnitelmaa silmälläpitäen. Maitoa tiputtavien määrä on tällä hetkellä 1, joten jalostus on tuottanut tulosta. Ja mikä parasta, kestävien lehmien määrä on noussut, mutta täytyykin todella paneutua eläintenhoitoon ja se onkin kokopäiväistä työtä. On mukava järjestää juhlia ja käydä vieraiden kanssa onnittelemassa navetassa 80-tonnareita ja 100-tonnareita. Ei se parsinavetta sitten olekaan niin paha paikka - ainakaan eläinten mielestä, kun palkitsevat hoitajansa hyvin..

Höh kirjoitti:

Miten toimitte pihatossa, kun huomaatte että eräällä lehmällä on kohtu luiskahtanut ulos?

Työnnän sisään.

höh höh kirjoitti:

Työnnän sisään.

Etkö puhdista?????

Ei se välttämättä ole pihatto. Pihatoissa on niin paljon ongelmia. Alakynteen jäävät eläimet saavat ruuista vain rippeet, kun eivät uskalla mennä syömään.. toiset puskevat minkä ehtivät. Pihatoissa esiintyy paljon jalkasairauksia, kierresorkka ongelma ym. Liukastumiset ja siitä seuraa sitten ontumiset. Minua lähinnä sydäntä on juuri parsinavetta. Siinä on niin paljon hyviä puolia ajatellen eläimiä.

Ammu kirjoitti:

Ei se välttämättä ole pihatto. Pihatoissa on niin paljon ongelmia. Alakynteen jäävät eläimet saavat ruuista vain rippeet, kun eivät uskalla mennä syömään.. toiset puskevat minkä ehtivät. Pihatoissa esiintyy paljon jalkasairauksia, kierresorkka ongelma ym. Liukastumiset ja siitä seuraa sitten ontumiset. Minua lähinnä sydäntä on juuri parsinavetta. Siinä on niin paljon hyviä puolia ajatellen eläimiä.

Lue lisää

Jos tuollainen on pihaton tyyli, niin mitä virkaa niillä lehmillä on mitkä saavat ruuista vain rippeet? Kyllä meillä ainakin joka ainoan täytyy myös lypsää, pelkkä oleminen ei riitä.
Jokainen tyylillään, mutta ei parane esittää suurempaa tietoa jos ei ole kokemusta.

vt-emäntä kirjoitti:

Jos tuollainen on pihaton tyyli, niin mitä virkaa niillä lehmillä on mitkä saavat ruuista vain rippeet? Kyllä meillä ainakin joka ainoan täytyy myös lypsää, pelkkä oleminen ei riitä.
Jokainen tyylillään, mutta ei parane esittää suurempaa tietoa jos ei ole kokemusta.

Lue lisää

Pihatoista on tehty tutkimuksia ja todettu olevan erilaisia ongelmia.

Näin - kirjoitti:

Pihatoista on tehty tutkimuksia ja todettu olevan erilaisia ongelmia.

Kyllä, on totta jos lukee sorkanhoitoraportteja, niin hoitoja on,mutta syykin on yksinkertainen. Pihatossa on pakko hoitaa niitä sorkkia ennenkuin ongelmia tulee, koska nilkuttava lehmä ei liiku eikä syö. Ja muutaman nilkkupäivän jälkeen sitä ei tarvitse enään lypsääkään.
Parsinavetassa lehmä pärjää huonommillakin sorkilla, kun ei tarvitse kuin nousta ylös ja laskeutua makuulle.
On niitä keinutuolisorkkia tullut nähtyä ja polvipatteja.
Ongelmatonta navettaa ei ole, eikä tule. Savannia emme tänne saa, missä se leijona saattaa sen kamuran hiukopaloiksi syödä, mutta yritämme parhaamme.

vt-emäntä kirjoitti:

Kyllä, on totta jos lukee sorkanhoitoraportteja, niin hoitoja on,mutta syykin on yksinkertainen. Pihatossa on pakko hoitaa niitä sorkkia ennenkuin ongelmia tulee, koska nilkuttava lehmä ei liiku eikä syö. Ja muutaman nilkkupäivän jälkeen sitä ei tarvitse enään lypsääkään.
Parsinavetassa lehmä pärjää huonommillakin sorkilla, kun ei tarvitse kuin nousta ylös ja laskeutua makuulle.
On niitä keinutuolisorkkia tullut nähtyä ja polvipatteja.
Ongelmatonta navettaa ei ole, eikä tule. Savannia emme tänne saa, missä se leijona saattaa sen kamuran hiukopaloiksi syödä, mutta yritämme parhaamme.

Lue lisää

Et sitten tiedäkään, että sorkanhoitaja käy 2 kertaa vuodessa hoitamassa sorkat parsinavetassa. Lisäksi eläimet saavat olla laitumella koko kesän. Saavatko pihatoissa olevat eläimet olla laiduntamassa ja nyppimässä jokaisen suupalan irti maasta? Siksipä erilaiset jalkasairaudet ovatkin yleisiä pihatoissa. Parsinavetoissa kasvaakin kestävää karjaa, koska niitä ei laiteta yhtä herkästi teuraaksi kuin pihatoissa. Parsinavetassa eläimet eivät jää alakynteen. Jos lehmien välille tulee tappeluita, niin eläimet on helppo vaihtaa toiseen paikkaan, koska eläimiä on helppo liikuttaa.

Niin - kirjoitti:

Et sitten tiedäkään, että sorkanhoitaja käy 2 kertaa vuodessa hoitamassa sorkat parsinavetassa. Lisäksi eläimet saavat olla laitumella koko kesän. Saavatko pihatoissa olevat eläimet olla laiduntamassa ja nyppimässä jokaisen suupalan irti maasta? Siksipä erilaiset jalkasairaudet ovatkin yleisiä pihatoissa. Parsinavetoissa kasvaakin kestävää karjaa, koska niitä ei laiteta yhtä herkästi teuraaksi kuin pihatoissa. Parsinavetassa eläimet eivät jää alakynteen. Jos lehmien välille tulee tappeluita, niin eläimet on helppo vaihtaa toiseen paikkaan, koska eläimiä on helppo liikuttaa.

Lue lisää

Voi sinua. Minä uskon kyllä, että olet henkeen ja vereen sen parsinavetan puolella, ja se sopii minulle. En ole tulossa osingoille, kun myyt niitä laatulehmiä sieltä parresta. En myöskään osta niitä.
Jos et nyt satu olemaan meillä kärpäsenä katossa, tai jossain muussa pihattonavetassa, et voi tietää kuinka herkästi lehmiä teuraaksi laitetaan.
Omakohtaiset kokemukset taitavat sieltä puolen puuttua, mutta minulla on tuota kokemusta tullut niin monesta erityyppisestä navetasta, että omille mielipiteille on pohjaa.
Nykypäivän trendi on korostaa lajikohtaista käyttäytymistä, mikä ei lehmilläkään siellä parressa toteudu. Laitumella muutaman kuukauden ja sitten jökötetään taas siellä parressa kuukausia.
Ei ne sinunkaan lehmät laidunna läpi vuoden ja saa nyhtää sitä heinää. Pihatossa kumminkin kulkevat minne tahtovat ja kaverinsakin saa valita.
Harvassa on parsinavetat,missä sorkkis käy kahdesti vuodessa, kun meillä se käy kolmesti ja itse leikataan heti, kun tilanne sitä vaatii.

vt-emäntä kirjoitti:

Voi sinua. Minä uskon kyllä, että olet henkeen ja vereen sen parsinavetan puolella, ja se sopii minulle. En ole tulossa osingoille, kun myyt niitä laatulehmiä sieltä parresta. En myöskään osta niitä.
Jos et nyt satu olemaan meillä kärpäsenä katossa, tai jossain muussa pihattonavetassa, et voi tietää kuinka herkästi lehmiä teuraaksi laitetaan.
Omakohtaiset kokemukset taitavat sieltä puolen puuttua, mutta minulla on tuota kokemusta tullut niin monesta erityyppisestä navetasta, että omille mielipiteille on pohjaa.
Nykypäivän trendi on korostaa lajikohtaista käyttäytymistä, mikä ei lehmilläkään siellä parressa toteudu. Laitumella muutaman kuukauden ja sitten jökötetään taas siellä parressa kuukausia.
Ei ne sinunkaan lehmät laidunna läpi vuoden ja saa nyhtää sitä heinää. Pihatossa kumminkin kulkevat minne tahtovat ja kaverinsakin saa valita.
Harvassa on parsinavetat,missä sorkkis käy kahdesti vuodessa, kun meillä se käy kolmesti ja itse leikataan heti, kun tilanne sitä vaatii.

Lue lisää

Lehmien perustarve on laiduntaminen. Parresta on tosi helppo viedä talvellakin jaloittelutarhaan - kävikö sinulla sellainen mielessä? Eihän sellaista lehmää, joka ei uskalla mennä syömään, ei se tuota silloin maitoakaan - ei sellaista lehmää kannata pitää vaan laitetaan teuraaksi. Lehmä, jolla vetimet sojottavat eri suntiin ja lypsy ei onnistu - lehmä laitetaan teuraaksi. Kyllähän näitä riittää.....Parsinavetoissa nämäkään tapaukset eivät tuota ongelmia ja lehmä saa jatkaa elämistään. Etkö tiedä, että jos sorkat eivät ole kunnossa, ei lehmä tuota maitoakaan kipeiden jalkojen vuoksi. Olet varmaan kuitenkin samaa mieltä, että hyvinvoiva lehmä palkitsee hoitajansa tuottamalla paljon maitoa. Olkoon lehmä sitten parsinavetassa tai pihatossa, niin keskituotos ja keskipoikimakerta kertovat paljon tilasta.

vt-emäntä kirjoitti:

Voi sinua. Minä uskon kyllä, että olet henkeen ja vereen sen parsinavetan puolella, ja se sopii minulle. En ole tulossa osingoille, kun myyt niitä laatulehmiä sieltä parresta. En myöskään osta niitä.
Jos et nyt satu olemaan meillä kärpäsenä katossa, tai jossain muussa pihattonavetassa, et voi tietää kuinka herkästi lehmiä teuraaksi laitetaan.
Omakohtaiset kokemukset taitavat sieltä puolen puuttua, mutta minulla on tuota kokemusta tullut niin monesta erityyppisestä navetasta, että omille mielipiteille on pohjaa.
Nykypäivän trendi on korostaa lajikohtaista käyttäytymistä, mikä ei lehmilläkään siellä parressa toteudu. Laitumella muutaman kuukauden ja sitten jökötetään taas siellä parressa kuukausia.
Ei ne sinunkaan lehmät laidunna läpi vuoden ja saa nyhtää sitä heinää. Pihatossa kumminkin kulkevat minne tahtovat ja kaverinsakin saa valita.
Harvassa on parsinavetat,missä sorkkis käy kahdesti vuodessa, kun meillä se käy kolmesti ja itse leikataan heti, kun tilanne sitä vaatii.

Lue lisää

Miksi pihatoista laitetaan niin herkästi eläimiä teuraaksi? Eikö hoitajilla ole aikaa hoitaa eläintä ja eikö hoitajilla ole aikaa poi`ittaa jokaista lehmää, kun vasikoiden kuolleisuus on niin korkea? Eräässäkin pihatossa oli oikein laiha lehmä odottamassa, milloin pääsisi lypsylle ja milloin pääsisi syömään. Aina vaan oli toiset menossa ja tämä laiha lehmä odotti kiltisti.

Harmi vaan kirjoitti:

Miksi pihatoista laitetaan niin herkästi eläimiä teuraaksi? Eikö hoitajilla ole aikaa hoitaa eläintä ja eikö hoitajilla ole aikaa poi`ittaa jokaista lehmää, kun vasikoiden kuolleisuus on niin korkea? Eräässäkin pihatossa oli oikein laiha lehmä odottamassa, milloin pääsisi lypsylle ja milloin pääsisi syömään. Aina vaan oli toiset menossa ja tämä laiha lehmä odotti kiltisti.

Lue lisää

Jos nyt olet niin tietävänäsi näistä pihaton asioista, niin mars matkaan Helsingissä on käyttöä sinunlaiselle. Siellä rukataan uutta eläinsuojelulakia, missä parsinavetan kohtalo on tapetilla. Mene ja vaikuta, älä jankkaaaaa...............

Ja jos nyt haluat oikein nähdä tätä pihatto kauheutta, TERVETULOA TÖIHIN, ei tollon tukkona seisoskelemaan, vaan reippaasti osaa ottamaan.


Siitä tuulimyllytä vasemmalle, odotan sinua!

vt-emäntä kirjoitti:

Jos nyt olet niin tietävänäsi näistä pihaton asioista, niin mars matkaan Helsingissä on käyttöä sinunlaiselle. Siellä rukataan uutta eläinsuojelulakia, missä parsinavetan kohtalo on tapetilla. Mene ja vaikuta, älä jankkaaaaa...............

Ja jos nyt haluat oikein nähdä tätä pihatto kauheutta, TERVETULOA TÖIHIN, ei tollon tukkona seisoskelemaan, vaan reippaasti osaa ottamaan.


Siitä tuulimyllytä vasemmalle, odotan sinua!

Lue lisää

Olen eläinrakas enkä voi hyväksyä, että eläimiä laitetaan teuraaksi sen vuoksi, ettei ne sopeudu pihattoon. Se on väärin sitä eläintä kohti. Miten koulukiusaaja ja kiusattava - mitä kiusatulle ihmiselle tehdään ja mitä kiusatulle eläimelle tehdään?
Tutkimukset osoittavat, ettei pihatto mikään paratiisi ole. Parannettavaa on myös parsinavetoissa, mutta kuitenkin niinkuin tuolla on aikaisemmin kirjoitettu, keskituotos ja keskipoikimakerta antavat tietoja tilasta. Kestävät lehmät tuottavat ja niihin täytyy panostaa.

Täällä myös kirjoitti:

Olen eläinrakas enkä voi hyväksyä, että eläimiä laitetaan teuraaksi sen vuoksi, ettei ne sopeudu pihattoon. Se on väärin sitä eläintä kohti. Miten koulukiusaaja ja kiusattava - mitä kiusatulle ihmiselle tehdään ja mitä kiusatulle eläimelle tehdään?
Tutkimukset osoittavat, ettei pihatto mikään paratiisi ole. Parannettavaa on myös parsinavetoissa, mutta kuitenkin niinkuin tuolla on aikaisemmin kirjoitettu, keskituotos ja keskipoikimakerta antavat tietoja tilasta. Kestävät lehmät tuottavat ja niihin täytyy panostaa.

Lue lisää

Millainen olisi parsinavettaan sopimaton lehmä? Potkii, ei anna lypsää, sotkee allensa, makaa lantakourun yli, ei opi juomaan kupista? Sellaiset lehmät ovat pakolla parressa, koska eivät poiskaan pääse, ihan hoitajan hermoista riippuu kauanko niitä katsellaan parsinavetassakaan. Ihan sama juttu se on pihatossakin, kyllä jokainen lehmä on tarpeen joten ei niitä kevyin perustein poisteta, tuota jankkausta "kevyin perustein poistamisesta" jankkaat aivan turhaan. Hoitajan on tietyssä pisteessä ajateltava myös muita lehmiä ja itseään; jos yksi eläin terrorisoi muita ja aiheuttaa runsaasti ylimääräistä työt se voi olla kannattavampaa poistaa kuin pitää. Esim. yksi robotilla jarruttava poistamalla voi kymmenen muuta päästä paremmin lypsylle ja näin tuotos nousee. Parsinavetassa robotilta poistettu hidas on edelleen hidas ja kiukkuinen on edelleen kiukkuinen, ei sellainen sovi parteen yhtään sen paremmin. Kahtapuolta en harottavia utareita lypsä parressakaan, kyllä yhdellä koneela pitää jokaisesta lehmästä selvitä. Jos pihaton pöydällä on aina ruokaa, kyllä aratkin löytävät aikaa käydä syömässä ja jokaiselle löytyy makuuparsi, joten levätäkin saa, vasikkana pihatossa olleet osaa toimia siellä myös lehmänä.

Muamuija kirjoitti:

Millainen olisi parsinavettaan sopimaton lehmä? Potkii, ei anna lypsää, sotkee allensa, makaa lantakourun yli, ei opi juomaan kupista? Sellaiset lehmät ovat pakolla parressa, koska eivät poiskaan pääse, ihan hoitajan hermoista riippuu kauanko niitä katsellaan parsinavetassakaan. Ihan sama juttu se on pihatossakin, kyllä jokainen lehmä on tarpeen joten ei niitä kevyin perustein poisteta, tuota jankkausta "kevyin perustein poistamisesta" jankkaat aivan turhaan. Hoitajan on tietyssä pisteessä ajateltava myös muita lehmiä ja itseään; jos yksi eläin terrorisoi muita ja aiheuttaa runsaasti ylimääräistä työt se voi olla kannattavampaa poistaa kuin pitää. Esim. yksi robotilla jarruttava poistamalla voi kymmenen muuta päästä paremmin lypsylle ja näin tuotos nousee. Parsinavetassa robotilta poistettu hidas on edelleen hidas ja kiukkuinen on edelleen kiukkuinen, ei sellainen sovi parteen yhtään sen paremmin. Kahtapuolta en harottavia utareita lypsä parressakaan, kyllä yhdellä koneela pitää jokaisesta lehmästä selvitä. Jos pihaton pöydällä on aina ruokaa, kyllä aratkin löytävät aikaa käydä syömässä ja jokaiselle löytyy makuuparsi, joten levätäkin saa, vasikkana pihatossa olleet osaa toimia siellä myös lehmänä.

Lue lisää

Voinen kertoa sinulle, että olemme saaneet tosi potkurilehmän kesyyntymään jutellen ja harjaillen. Hoitaja ei saa hermostua,koska silloin lehmä hermostuu vielä enemmän ja on vielä enemmän potkurimpi. Kun sitten lehmä tasaantui,siitä tuli tosi hyvä, rauhallinen lehmä. Toki se vaati meiltäkin kärsivällisyyttä, mutta putkilypsimillä lypsäminen onnistui, kun kahdestaan lypsimme. - Sotkee allensa - no mutta onhan navetassa lantakolat ja kutteria, joilla kuivataan parsi. Lehmiä harjaillaan, joten lehmät pysyvät puhtaina. - Makaa lantakourun yli, no ei makaa, kun olemma laittaneet ritilät ja parsimatot. - Ei opi juomaan kupista, kyllä olemme opettaneet jokaisen vasikan juomaan kupista, joten lehmänäkin se osaa juoda juomakupista. - Eivät pääse koskaan pois - ovat laitumilla kesäisin ja talvisinkin voidaan käyttää jaloittelemassa. Lehiä on niin helppo kuljettaa paikasta toiseen. Meillä onkin 100-tonnareista alaspäin vaikka kuinka paljon. Keskituotoskin on paljon yli maan keskituotoksen. Eivät siis eläimet meilläkään pidä parsinavettaa pahana paikkana, koska tuottavat niinkin paljon maitoa.

Täällä myös kirjoitti:

Voinen kertoa sinulle, että olemme saaneet tosi potkurilehmän kesyyntymään jutellen ja harjaillen. Hoitaja ei saa hermostua,koska silloin lehmä hermostuu vielä enemmän ja on vielä enemmän potkurimpi. Kun sitten lehmä tasaantui,siitä tuli tosi hyvä, rauhallinen lehmä. Toki se vaati meiltäkin kärsivällisyyttä, mutta putkilypsimillä lypsäminen onnistui, kun kahdestaan lypsimme. - Sotkee allensa - no mutta onhan navetassa lantakolat ja kutteria, joilla kuivataan parsi. Lehmiä harjaillaan, joten lehmät pysyvät puhtaina. - Makaa lantakourun yli, no ei makaa, kun olemma laittaneet ritilät ja parsimatot. - Ei opi juomaan kupista, kyllä olemme opettaneet jokaisen vasikan juomaan kupista, joten lehmänäkin se osaa juoda juomakupista. - Eivät pääse koskaan pois - ovat laitumilla kesäisin ja talvisinkin voidaan käyttää jaloittelemassa. Lehiä on niin helppo kuljettaa paikasta toiseen. Meillä onkin 100-tonnareista alaspäin vaikka kuinka paljon. Keskituotoskin on paljon yli maan keskituotoksen. Eivät siis eläimet meilläkään pidä parsinavettaa pahana paikkana, koska tuottavat niinkin paljon maitoa.

Lue lisää

Eivät lehmäsikään välttämättä pitäisi pihattoa pahana paikkana, vaikka Sinä pidätkin.

Järki käteen kirjoitti:

Eivät lehmäsikään välttämättä pitäisi pihattoa pahana paikkana, vaikka Sinä pidätkin.

Moni lehmä joutuisi teuraaksi, koska ne eivät soveltuisi pihattoon. Vetimet sojottaa minne tahtoo ja toisella taas on liian kapeat vetimet, jolloin pidän lypsimistä kiinni. Meille kaikki eläimet ovat tosi tärkeitä ja siksi hoidamme kaikki mahdollisimman parhaalla tavalla. Aikaa tietenkin kuluu, mutta eläinten hoitaminen onkin meille täysipäiväistä työtä. Taitaisivat kipinkapin tulla takaisin parsinavettaan, koska eivät saisi niin ihmisläheistä hoitoa eikä olisi ollenkaan turvallinen olo. Jokainen tietenkin hoitaa eläimensä mahdollisimman hyvin ja niin kuin on tullut julki - eläimet palkitsevat hyvän hoidon

Täällä myös kirjoitti:

Moni lehmä joutuisi teuraaksi, koska ne eivät soveltuisi pihattoon. Vetimet sojottaa minne tahtoo ja toisella taas on liian kapeat vetimet, jolloin pidän lypsimistä kiinni. Meille kaikki eläimet ovat tosi tärkeitä ja siksi hoidamme kaikki mahdollisimman parhaalla tavalla. Aikaa tietenkin kuluu, mutta eläinten hoitaminen onkin meille täysipäiväistä työtä. Taitaisivat kipinkapin tulla takaisin parsinavettaan, koska eivät saisi niin ihmisläheistä hoitoa eikä olisi ollenkaan turvallinen olo. Jokainen tietenkin hoitaa eläimensä mahdollisimman hyvin ja niin kuin on tullut julki - eläimet palkitsevat hyvän hoidon

Lue lisää

Ketjun lukeneena tuli mieleen ja jäi vaivaamaan. Kuinka monta vuotta olet tuota uraa tehnyt?

raajarikko kirjoitti:

Ketjun lukeneena tuli mieleen ja jäi vaivaamaan. Kuinka monta vuotta olet tuota uraa tehnyt?

32 vuotta

raajarikko kirjoitti:

Ketjun lukeneena tuli mieleen ja jäi vaivaamaan. Kuinka monta vuotta olet tuota uraa tehnyt?

Onhan sitä tullut hoidettua eläimiä yli 30 vuotta ja olen iloinen, että olen saanut hoitaa eläimiäni ihmisläheisesti. Eläimet ovat päässeet kesäisin ulos nauttimaan ja repimään heinää ja saavat siten toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistä. Pihatoissa elävät eivät pääse toteuttamaan tätäkään ihanuutta vaan korkeintaan saavat olla jaloittelutarhassa. Lehmän perustarve on laiduntaminen.

Höpsis kirjoitti:

Etkö puhdista?????

voihan sitä heittää sangollisen kuumaa vettä päälle.

höh höhhöh kirjoitti:

voihan sitä heittää sangollisen kuumaa vettä päälle.

No kuumaa vettähän ei päälle kaadeta missään tapauksessa, haaleaa korkeintaan. Kyllähän se kohtu jotenkin huuhdella pitää, jos suorastaan on likainen, mutta ei se kyllä puhtaaksi tule millään, kyllä se aikalailla likoineen joudutaan sisään laittamaan. Olipa parsinavetta tai pihatto. Toivottavasti kohtu ei pihatossakaan tule ulos käytävälle vaan poikimakarsinaan, siellä voi hyvinkin olla puhtaampaa kuin parsinavetan lantakourussa tai ritilällä. Tulehtuminen on senverran varmaa, että lääkekuuri ja elimistön luontainen puhdistusjärjestelmä sekä hyvä vastustuskyky tarvitaan selviämiseen.

Muamuija kirjoitti:

No kuumaa vettähän ei päälle kaadeta missään tapauksessa, haaleaa korkeintaan. Kyllähän se kohtu jotenkin huuhdella pitää, jos suorastaan on likainen, mutta ei se kyllä puhtaaksi tule millään, kyllä se aikalailla likoineen joudutaan sisään laittamaan. Olipa parsinavetta tai pihatto. Toivottavasti kohtu ei pihatossakaan tule ulos käytävälle vaan poikimakarsinaan, siellä voi hyvinkin olla puhtaampaa kuin parsinavetan lantakourussa tai ritilällä. Tulehtuminen on senverran varmaa, että lääkekuuri ja elimistön luontainen puhdistusjärjestelmä sekä hyvä vastustuskyky tarvitaan selviämiseen.

Lue lisää

Jonkin kerran pappia kyydissä olleena. Ensiapuna on suihkuttaa kylmää vettä kohdun päälle koko ajan, kunnes eläinlääkäri saadaan paikalle. Kohtu laajenee kuin pullataikina, jos sitä ei saa viilennettyä samoin verenvuoto pahenee.
Jos näkee uransa aikana kerran, niin hyvä.Minä olen nähnyt kolmesti, eri taloissa kylläkin, niin että sen verran harvinaisesta vaivasta on kyse. Pihatto eläimillä havinaisempaa, koska lehmät lihaksikkaampia ja poikimiset helpompia.
Jos haluaa ehkäistä ennalta, niin lypsäminen käynnistää hormonitoimintaa ja supistaa kohtua.Samoin lypsyhormoonia kolmesta viiteen milliä poikimisen jälkeen, auttaa asiaan.

vt-emäntä kirjoitti:

Jonkin kerran pappia kyydissä olleena. Ensiapuna on suihkuttaa kylmää vettä kohdun päälle koko ajan, kunnes eläinlääkäri saadaan paikalle. Kohtu laajenee kuin pullataikina, jos sitä ei saa viilennettyä samoin verenvuoto pahenee.
Jos näkee uransa aikana kerran, niin hyvä.Minä olen nähnyt kolmesti, eri taloissa kylläkin, niin että sen verran harvinaisesta vaivasta on kyse. Pihatto eläimillä havinaisempaa, koska lehmät lihaksikkaampia ja poikimiset helpompia.
Jos haluaa ehkäistä ennalta, niin lypsäminen käynnistää hormonitoimintaa ja supistaa kohtua.Samoin lypsyhormoonia kolmesta viiteen milliä poikimisen jälkeen, auttaa asiaan.

Lue lisää

Näin on - kylmää vettä laitetaan. Kerran on tapahtunut yli 30 vuoden aikana parsinavetassa sellainen tapaus. Siis hyvin harvinaista ainakin parsinavetoissa. Poikimisia seurataan niin paljon ja ollaan avustamassa ettei tällaisia tapauksia pääse syntymään. Kyseinen lehmä pelastui, kun paikalle saatiin pikaisesti eläinlääkäri ja hoidot.

Niin - kirjoitti:

Onhan sitä tullut hoidettua eläimiä yli 30 vuotta ja olen iloinen, että olen saanut hoitaa eläimiäni ihmisläheisesti. Eläimet ovat päässeet kesäisin ulos nauttimaan ja repimään heinää ja saavat siten toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistä. Pihatoissa elävät eivät pääse toteuttamaan tätäkään ihanuutta vaan korkeintaan saavat olla jaloittelutarhassa. Lehmän perustarve on laiduntaminen.

Lue lisää

Kumpi kannattaa tehdä jos jää jatkajaksi, uusi pihatto vai laajentaa 9paikkasesta parresta 16-20 paikkaseksi. Siis 1 ihmisen työpaikaksi.

tämmöstä1 kirjoitti:

Kumpi kannattaa tehdä jos jää jatkajaksi, uusi pihatto vai laajentaa 9paikkasesta parresta 16-20 paikkaseksi. Siis 1 ihmisen työpaikaksi.

Jos ihme on tapahtunut ja saat rahoituksen tuolle, niin alle kolmenkymmenen lehmän pihattoa ei kannata tehdä. Lypsät paljon nopeammin ne parressa, kuin pihatossa. Mutta laidunnuspakko iskee kyllä. Asiassa paljon puolia puolesta ja vastaan. Raha on aika kovan konsultti tässä asiassa, niin kuin monessa muussakin.

vt-emäntä kirjoitti:

Jos ihme on tapahtunut ja saat rahoituksen tuolle, niin alle kolmenkymmenen lehmän pihattoa ei kannata tehdä. Lypsät paljon nopeammin ne parressa, kuin pihatossa. Mutta laidunnuspakko iskee kyllä. Asiassa paljon puolia puolesta ja vastaan. Raha on aika kovan konsultti tässä asiassa, niin kuin monessa muussakin.

Lue lisää

Parressa eläimet saavat todella hyvää ja ihmisläheistä hoitoa. Pienelle määrälle eläimiä ehdottomasti parsinavetta. Eläimillä on turvallinen olo parressa kun taas pihatoissa eläimet hyppivät toistensa selkään ja tulee tapaturmia - jalkoja katkeilee ym. Jalat pysyvät terveempinä parressa, mikäli sorkanhoitajiin on uskomista.

Ajattelija... kirjoitti:

Parressa eläimet saavat todella hyvää ja ihmisläheistä hoitoa. Pienelle määrälle eläimiä ehdottomasti parsinavetta. Eläimillä on turvallinen olo parressa kun taas pihatoissa eläimet hyppivät toistensa selkään ja tulee tapaturmia - jalkoja katkeilee ym. Jalat pysyvät terveempinä parressa, mikäli sorkanhoitajiin on uskomista.

Lue lisää

Laidunnus mahdollisuus on kyllä,että ei sen puolesta tule ongelmia. Mutta aika ison remontin joutuu tekemään tuohonki jos vaan aikoo laajentaa, navetta nimittäin aikas vanha. Onhan semmonenki mahdollisuus että tekee kokonaa uuden parsinavetan jos semmosia vielä nykyään saa tehä ees.

Kokenut ..-. kirjoitti:

Näin on - kylmää vettä laitetaan. Kerran on tapahtunut yli 30 vuoden aikana parsinavetassa sellainen tapaus. Siis hyvin harvinaista ainakin parsinavetoissa. Poikimisia seurataan niin paljon ja ollaan avustamassa ettei tällaisia tapauksia pääse syntymään. Kyseinen lehmä pelastui, kun paikalle saatiin pikaisesti eläinlääkäri ja hoidot.

Lue lisää

Kylmää vettä ei laiteta päälle, vaan haaleaa. Kohtu on suuri elin, ja jos sitä jopa tuntikausia jäähdytetään eläinlääkäriä odottaessa, on hyvin suuri riski saada lehmälle sydänkohtaus jäähtyneen verenkierron takia. Toki pitkä odottelu altistaa myös verenhukalle kohdun revettyä alunperinkin tai viimeistään eläimen liikkuessa lääkäriä odotellessa. Olisiko kymmenkunta sattunut koko pitkän uran aikana, yksi kuoli juuri tuohon verenhukkaan. Muut on toipuneet ja useimmät jopa poikineetkin kohtuprolapsin jälkeen. Karjamäärään suhteutettuna kuitenkin tosi vähän noita sattunut ja ajallisesti ei läheskään joka vuosi. Nykyään isot limsapullot liian löpröjä tuohon kohdun sisäänlaittoon, jo vuosia sitten lääkäri neuvoi säästämään yhden kovan vanhemmanmallisen puolentoista litran pullon kohtuprolapsien varalta, eipä tullut sitä tehtyä. Lääkärillä oli, liekö kestänyt nämä kaikki vuodet vai liekö pitänyt toisenlainen keksiä avuksi.

tämmöstä1 kirjoitti:

Laidunnus mahdollisuus on kyllä,että ei sen puolesta tule ongelmia. Mutta aika ison remontin joutuu tekemään tuohonki jos vaan aikoo laajentaa, navetta nimittäin aikas vanha. Onhan semmonenki mahdollisuus että tekee kokonaa uuden parsinavetan jos semmosia vielä nykyään saa tehä ees.

Lue lisää

Kannattaisi laittaa parsinavetta, koska teillä on mahdollista käyttää eläimiä talvisinkin ulkona jaloittelemassa. Silloin eläimet saavat tarpeeksi liikuntaa ja kun sitten eläimet kesäisin ovat laitumilla, niin jalatkin pysyvät terveempinä.
Uudet parsinavetat ovat hyviä ajatellen hoitajia ja eläimiä.

Ehdottomasti ; kirjoitti:

Kannattaisi laittaa parsinavetta, koska teillä on mahdollista käyttää eläimiä talvisinkin ulkona jaloittelemassa. Silloin eläimet saavat tarpeeksi liikuntaa ja kun sitten eläimet kesäisin ovat laitumilla, niin jalatkin pysyvät terveempinä.
Uudet parsinavetat ovat hyviä ajatellen hoitajia ja eläimiä.

Lue lisää

Näin on ja jokaisella eläimellä on turvallinen olo. Kukaan kiusaajaeläin ei pääse kiusaamaan ja eläimet saavat rauhassa lepäillä omassa parressaan. On ihanaa, kun lehmät tuntevat nimensä, koska eläimille jutellaan paljon ja nimeltään. Aivan mahtavaa....

Seurailija myös kirjoitti:

Näin on ja jokaisella eläimellä on turvallinen olo. Kukaan kiusaajaeläin ei pääse kiusaamaan ja eläimet saavat rauhassa lepäillä omassa parressaan. On ihanaa, kun lehmät tuntevat nimensä, koska eläimille jutellaan paljon ja nimeltään. Aivan mahtavaa....

Lue lisää

Kyllä niille voi jutella paljon ja hoitaa hyvin pihatossakin, ottakeehan parsi-intoilijat ne laput pois silmiltä. .

Molemmat on kirjoitti:

Kyllä niille voi jutella paljon ja hoitaa hyvin pihatossakin, ottakeehan parsi-intoilijat ne laput pois silmiltä. .

No miksi sitten lehmät hyppivät parrenerottajien päälle ja toisten päälle ja sitten jalat vaurioituvat ja teuraaksi.......ja miksi antibiootteja käytetään paljon......ja paljon maitoa menee hukkaan......

Kyselijä.... kirjoitti:

No miksi sitten lehmät hyppivät parrenerottajien päälle ja toisten päälle ja sitten jalat vaurioituvat ja teuraaksi.......ja miksi antibiootteja käytetään paljon......ja paljon maitoa menee hukkaan......

Lue lisää

Otappa ne päivälääkkeet ja rauhotu.

Et oikein tunnu olevan perillä lehmän lisääntymisestä, etkä lehmän hoidosta, joten anna olla ja keskity vaikka puutarhatonttuihin.

sätmän kirjoitti:

Otappa ne päivälääkkeet ja rauhotu.

Et oikein tunnu olevan perillä lehmän lisääntymisestä, etkä lehmän hoidosta, joten anna olla ja keskity vaikka puutarhatonttuihin.

Lue lisää

Olen samaa mieltä, ei tunnu tietävän lehmien hoidosta mitään. Kävin eräässä navetassa ja siellä oli tosi rauhallisia lehmiä eikä ne olleet ollenkaan pelokkaita. Näki heti, että lehmillä oli hyvä olla parsinavetassa.

Kyselijä.... kirjoitti:

Olen samaa mieltä, ei tunnu tietävän lehmien hoidosta mitään. Kävin eräässä navetassa ja siellä oli tosi rauhallisia lehmiä eikä ne olleet ollenkaan pelokkaita. Näki heti, että lehmillä oli hyvä olla parsinavetassa.

Lue lisää

Kuinkahan ison parsinavetan jaksaa yksin hoitaa? isäntä olis vain n. 5-10vuotta auttamassa sitten jäisin yksin, että ei hirveen isoa navettaa kannata tehdä jos meinaa yksin sitte hoitaa. Luulisin että tuommonen rapea 20 lypsävää jaksaa hyvin parsinavetassaki hoitaa jos on tarpeeksi koneellistettu.

tämmöstä1 kirjoitti:

Kuinkahan ison parsinavetan jaksaa yksin hoitaa? isäntä olis vain n. 5-10vuotta auttamassa sitten jäisin yksin, että ei hirveen isoa navettaa kannata tehdä jos meinaa yksin sitte hoitaa. Luulisin että tuommonen rapea 20 lypsävää jaksaa hyvin parsinavetassaki hoitaa jos on tarpeeksi koneellistettu.

Lue lisää

Sanoisin, että 15 lypsylehmää ja 10-15 kpl vasikoista hiehoihin. Kannattaa itse kasvattaa vasikoista lehmiksi, jotta tietää eläinten luonteen ja siten on helppo hoitaa lehminäkin. Siis kannattaa kasvattaa itse kaikki eläimet ja tarvittaessa myydä eloon, mikäli eläinpaikkoja ei ole tarpeeksi.

Molemmat on kirjoitti:

Kyllä niille voi jutella paljon ja hoitaa hyvin pihatossakin, ottakeehan parsi-intoilijat ne laput pois silmiltä. .

Olen samaa mieltä, että sekä parsinavetoissa että paihatoissa voi hoitaa eläimiä hyvin, mutta pihatoissa utaretulehdukset ja erilaiset sorkkasairaudet ovat suuri ongelma. Suuri ongelma sen vuoksi, että ne ovat tarttuvia tauteja, jotka leviävät helposti eläimeltä toiselle pihatoissa,

Hhmmn... kirjoitti:

Olen samaa mieltä, että sekä parsinavetoissa että paihatoissa voi hoitaa eläimiä hyvin, mutta pihatoissa utaretulehdukset ja erilaiset sorkkasairaudet ovat suuri ongelma. Suuri ongelma sen vuoksi, että ne ovat tarttuvia tauteja, jotka leviävät helposti eläimeltä toiselle pihatoissa,

Lue lisää

Olen ollut 35 vuotta lomittajana.Jos tilalla on 40 lehmää,Pihatossa menee 8 tuntia kahdelta.Jos taas parressa sama määrä teet kaiken 7 tunnissa yksin.Irrotat aiv ja teet kaiken yksin.Isäntäväki saa olla lomalla.Eli saat tuplasti enemmän lomaa kun sulla on parsinavetta.Käyn vielä siementäjän kaverina koska muuten työaika ei täyty.Eli miettikääpä vähän.Hölmöläisen touhua rakentaa pihattoa....

kokeneen rintaääni kirjoitti:

Olen ollut 35 vuotta lomittajana.Jos tilalla on 40 lehmää,Pihatossa menee 8 tuntia kahdelta.Jos taas parressa sama määrä teet kaiken 7 tunnissa yksin.Irrotat aiv ja teet kaiken yksin.Isäntäväki saa olla lomalla.Eli saat tuplasti enemmän lomaa kun sulla on parsinavetta.Käyn vielä siementäjän kaverina koska muuten työaika ei täyty.Eli miettikääpä vähän.Hölmöläisen touhua rakentaa pihattoa....

Lue lisää

Ehditkö samaan tuntimäärään harjaamaan lehmät ja hiehot? Ehditkö samaan aikaan puhdistamaan ja laittamaan oljet karsinoihin ja kolaamaan karsinoiden alustat? apasrsinavetassa hoito on kuitenkin paljon ihmisläheisempää ja siten mieluista eläimillekin. Ja sitten nuo tarttuvat tauditkin pysyvät yksittäistapauksina kun taas pihatoissa leviävät helposti.

no more kirjoitti:

Ehditkö samaan tuntimäärään harjaamaan lehmät ja hiehot? Ehditkö samaan aikaan puhdistamaan ja laittamaan oljet karsinoihin ja kolaamaan karsinoiden alustat? apasrsinavetassa hoito on kuitenkin paljon ihmisläheisempää ja siten mieluista eläimillekin. Ja sitten nuo tarttuvat tauditkin pysyvät yksittäistapauksina kun taas pihatoissa leviävät helposti.

Lue lisää

Ei lomittajat harjaa eläimiä, ei se kuulu niiden työhön. Se on ihan Isäntäväen omaa harrastustoimintaa, ei sitä tee kaikki isäntäväetkään. Kaikkea turhaa sitä puunaillaan, jonka tuotto on ihan olematonta. Likaisimpia harjailen tarvittaessa ja ajan karvat keltä tarvitsee, muuten ei kestä hartiat eikä hengityselimet harjailua, eikä ole aikaakaan.

Ei ruusunpun. unelma kirjoitti:

Ei lomittajat harjaa eläimiä, ei se kuulu niiden työhön. Se on ihan Isäntäväen omaa harrastustoimintaa, ei sitä tee kaikki isäntäväetkään. Kaikkea turhaa sitä puunaillaan, jonka tuotto on ihan olematonta. Likaisimpia harjailen tarvittaessa ja ajan karvat keltä tarvitsee, muuten ei kestä hartiat eikä hengityselimet harjailua, eikä ole aikaakaan.

Lue lisää

Lomittajille kuuluu eläinten harjaaminen, kunhan talosta löytyy pölysuojaimet. Luuletko, että eläimet pysyvät puhtaina, vaikkei eiläimiä harjaakaan. Ei takuulla pysy ja kuinka eläimet nauttivatkaan niiden harjaamisesta. Hiehotkin ovat sitten niin kesyjä, että niitäkin on helppo liikutella.

no more kirjoitti:

Lomittajille kuuluu eläinten harjaaminen, kunhan talosta löytyy pölysuojaimet. Luuletko, että eläimet pysyvät puhtaina, vaikkei eiläimiä harjaakaan. Ei takuulla pysy ja kuinka eläimet nauttivatkaan niiden harjaamisesta. Hiehotkin ovat sitten niin kesyjä, että niitäkin on helppo liikutella.

Lue lisää

Lomittajan hengityssuojaimet kuuluvat vakiovarusteisiin, mitkä saa työnpuolesta kunnalta. Missä säkissä sinä olet hommissa?

Molemmat on kirjoitti:

Kyllä niille voi jutella paljon ja hoitaa hyvin pihatossakin, ottakeehan parsi-intoilijat ne laput pois silmiltä. .

Entäpä ne tuskalliset sorkkasairaudet, joita esiintyy pihatoissa. Lehmien pitäisi päästä pihatoista laiduntamaan. Valitettavasti näin ei ole kaikilla tiloilla. Sorkat kärsivät kovilla ja märillä pinnoilla.

no more kirjoitti:

Ehditkö samaan tuntimäärään harjaamaan lehmät ja hiehot? Ehditkö samaan aikaan puhdistamaan ja laittamaan oljet karsinoihin ja kolaamaan karsinoiden alustat? apasrsinavetassa hoito on kuitenkin paljon ihmisläheisempää ja siten mieluista eläimillekin. Ja sitten nuo tarttuvat tauditkin pysyvät yksittäistapauksina kun taas pihatoissa leviävät helposti.

Lue lisää

Lehmien harjaaminen on hölmöläisen hommaa.Lehmät ulos kesällä ja sinne sähköinen harja.Itse harjaamalla saat keuhkoahtaamataudin ja kipeät hartiat.Lomittajana teen kaikki työt-siivoan karsinat ja lehmien aluset.Se rutiini tulee ja kaikki hommat käy sutjakkaasti,Kähmimäkouluja en ole käyny.

17171717 kirjoitti:

Lehmien harjaaminen on hölmöläisen hommaa.Lehmät ulos kesällä ja sinne sähköinen harja.Itse harjaamalla saat keuhkoahtaamataudin ja kipeät hartiat.Lomittajana teen kaikki työt-siivoan karsinat ja lehmien aluset.Se rutiini tulee ja kaikki hommat käy sutjakkaasti,Kähmimäkouluja en ole käyny.

Lue lisää

Jos et harjaa lehmiä, niin onpa todella likaisia. Hartiatkin pysyvät vetreinä, kun on monenlaista liikuntaa ja eläimet nauttivat todenteolla. Onhan harjaaminen itsellekin terapiaa, kun saa samalla laulella ja jutella eläimille. Se on virikettä molemminpuolin.

Seurailija... kirjoitti:

Entäpä ne tuskalliset sorkkasairaudet, joita esiintyy pihatoissa. Lehmien pitäisi päästä pihatoista laiduntamaan. Valitettavasti näin ei ole kaikilla tiloilla. Sorkat kärsivät kovilla ja märillä pinnoilla.

Lue lisää

Pihatoissa tiedostetaan sorkkariskit, ja uusissa on yleensä matot ainakin osalla käytävistä juuri sorkkaongelmien vähentämiseksi. Kosteudesta pääsee puhdistamalla käytävät riittävän usein, automaatti tai Puuha-Pete vaan kolaamaan tarpeeksi usein, ei kosteus ole mikään pakollinen ominaisuus. Sorkkasairas pärjää parressa paremmin kuin pihatossa, siksi parressa ei välttämättä huomatakaan koko sorkkaongelmia, ennenkuin joutuu ulos kulkemaan tai sorkkahoitaja käy. Turhaa yleistämistä, että pihatoissa olisi AINA huonompi sorkkaterveys, ei pidä paikkaansa.

Molemmat on kirjoitti:

Pihatoissa tiedostetaan sorkkariskit, ja uusissa on yleensä matot ainakin osalla käytävistä juuri sorkkaongelmien vähentämiseksi. Kosteudesta pääsee puhdistamalla käytävät riittävän usein, automaatti tai Puuha-Pete vaan kolaamaan tarpeeksi usein, ei kosteus ole mikään pakollinen ominaisuus. Sorkkasairas pärjää parressa paremmin kuin pihatossa, siksi parressa ei välttämättä huomatakaan koko sorkkaongelmia, ennenkuin joutuu ulos kulkemaan tai sorkkahoitaja käy. Turhaa yleistämistä, että pihatoissa olisi AINA huonompi sorkkaterveys, ei pidä paikkaansa.

Lue lisää

Valitettavasti on pihattoja, missä on märkiä pintoja ja siksipä pihatoissa sitten tapahtuukin jalkojen katkeamisia eläinten hyppiessä toisten selkään. Sorkkia hoidetaan vuosittain monia kertoja, joten sorkanhoitaja huomaa kaikki sairaudet. Jos eläin kävelee selkä köyryssä, silloin kaikki asiat eivät ole kunnossa. Parsinavetoista käytetään myös jaloittelemassa talvisin ulkoilutarhassa, joten eroavuudet huomaa helposti. Lisäksi löytyy pihattoja, joissa ei löydy kaikille eläimille makuupaikkoja vaan ylimääräiset eläimet joutuvat nukkumaan käytävillä.

Mutta kun - kirjoitti:

Valitettavasti on pihattoja, missä on märkiä pintoja ja siksipä pihatoissa sitten tapahtuukin jalkojen katkeamisia eläinten hyppiessä toisten selkään. Sorkkia hoidetaan vuosittain monia kertoja, joten sorkanhoitaja huomaa kaikki sairaudet. Jos eläin kävelee selkä köyryssä, silloin kaikki asiat eivät ole kunnossa. Parsinavetoista käytetään myös jaloittelemassa talvisin ulkoilutarhassa, joten eroavuudet huomaa helposti. Lisäksi löytyy pihattoja, joissa ei löydy kaikille eläimille makuupaikkoja vaan ylimääräiset eläimet joutuvat nukkumaan käytävillä.

Lue lisää

Ja löytyy paljon parsinavettoja, joista ei käydä talvella ulkoilemassa. Lakkaa ajamasta kuin käärmettä pyssyyn, että kaikki parsanavetat olisi ihanneparsinavettoja ja kaikki pihatot huonoimmilla mahdollisilla valinnoilla pilattuja, sillä näin ei ole. Molemmista löytyy koko skaala ja vielä hoitajiakin jokaiselle erilaiset.

Kyllästyttää kirjoitti:

Ja löytyy paljon parsinavettoja, joista ei käydä talvella ulkoilemassa. Lakkaa ajamasta kuin käärmettä pyssyyn, että kaikki parsanavetat olisi ihanneparsinavettoja ja kaikki pihatot huonoimmilla mahdollisilla valinnoilla pilattuja, sillä näin ei ole. Molemmista löytyy koko skaala ja vielä hoitajiakin jokaiselle erilaiset.

Lue lisää

Ja löytyy paljon pihattoja, mistä lehmät eivät pääse kesäisin laitumille. Laiduntaminen on kaiken A ja O.

Niin ja eikö semmostaki olla suunniteltu, että ei kohta enää sais ollenkaan tehdä uusia parsinavetoita...muka lehmä kärsii niissä? sekihän riippuu nii hoitajista.

tämmöstä1 kirjoitti:

Niin ja eikö semmostaki olla suunniteltu, että ei kohta enää sais ollenkaan tehdä uusia parsinavetoita...muka lehmä kärsii niissä? sekihän riippuu nii hoitajista.

Eiköhän järki voita ja saa edelleenkin rakentaa parsinavetoita. Turvallisuuskin on tärkeää eläimille ja se ei aina toteudu pihatoissa. Eläimiä laitetaan liian nuorin teuraaksi juuri sen vuoksi, kun eläimet eivät uskalla mennä syömään eikä juomaan eikä oikein makuuparteenkaan. Pitää ajatella myös hoitajaa - yksi ihminen ei jaksa hoitaa valtavaa määrää eläimiä. Toisin sanoen määräänkö ylemmältä taholta eläinten määrä. Onko tarkoituksenmukaista rakentaa 10 lehmälle pihatto ja lypsyasema? Ei varmaankaan - siis saadaanko tulevaisuudessa pitää eläinten kannalta turvallista parsinavettaa.....

Kyselijä... kirjoitti:

Eiköhän järki voita ja saa edelleenkin rakentaa parsinavetoita. Turvallisuuskin on tärkeää eläimille ja se ei aina toteudu pihatoissa. Eläimiä laitetaan liian nuorin teuraaksi juuri sen vuoksi, kun eläimet eivät uskalla mennä syömään eikä juomaan eikä oikein makuuparteenkaan. Pitää ajatella myös hoitajaa - yksi ihminen ei jaksa hoitaa valtavaa määrää eläimiä. Toisin sanoen määräänkö ylemmältä taholta eläinten määrä. Onko tarkoituksenmukaista rakentaa 10 lehmälle pihatto ja lypsyasema? Ei varmaankaan - siis saadaanko tulevaisuudessa pitää eläinten kannalta turvallista parsinavettaa.....

Lue lisää

Missä sinä näitä navetoita rakentelet? Minä olen tässä rumbassa pyörinyt kolmekymmentä vuotta ja koko tuona aikana ei ole kannattanut tehdä minkäänlaista navettaa kymmenelle lehmälle. Tuleppa alas sieltä puusta ja ota ne ruusunpunaiset lasit pois päästä.

sipulla kirjoitti:

Missä sinä näitä navetoita rakentelet? Minä olen tässä rumbassa pyörinyt kolmekymmentä vuotta ja koko tuona aikana ei ole kannattanut tehdä minkäänlaista navettaa kymmenelle lehmälle. Tuleppa alas sieltä puusta ja ota ne ruusunpunaiset lasit pois päästä.

Lue lisää

Monilla karjaihmisillä on karjan lisäksi liitännäiselinkeinoja. Tilalla voi valmistaa jäätelöä, juustoa ja myydä tinkimaitoa, lihaa..... Ei kaiken tarvitse olla suurta.
Kanarian saarilla lehmiä oli 2-3 eikä niillä ollut pihattoa vaan olivat navetan sisällä vuoristossa.

sipulla kirjoitti:

Missä sinä näitä navetoita rakentelet? Minä olen tässä rumbassa pyörinyt kolmekymmentä vuotta ja koko tuona aikana ei ole kannattanut tehdä minkäänlaista navettaa kymmenelle lehmälle. Tuleppa alas sieltä puusta ja ota ne ruusunpunaiset lasit pois päästä.

Lue lisää

Joo ei minkään sorttista lainoitusta ainakaan tartte haaveilla uudisrakennukselle alle 40 lehmälle. Senverran kallista pykälien mukaan rakentaminen näissä oloissa muutenkin, että jos on liitännäiselinkeino, jolla kustantaisi navetan rakentamisen ilman lainoitusta, sillä pärjää silloin ilman navettaakin. Van ainahan on näitä taivaanrannanmaalareita. Poika selvitellyt yhden tilan ostomahdollisuutta, lainoituksen edellytys valmiina ostetulle, täysin toimivalle tilalle on lehmäpaikkojen nostaminen yli 30 lypsävän.

Eräs emäntä kirjoitti:

Joo ei minkään sorttista lainoitusta ainakaan tartte haaveilla uudisrakennukselle alle 40 lehmälle. Senverran kallista pykälien mukaan rakentaminen näissä oloissa muutenkin, että jos on liitännäiselinkeino, jolla kustantaisi navetan rakentamisen ilman lainoitusta, sillä pärjää silloin ilman navettaakin. Van ainahan on näitä taivaanrannanmaalareita. Poika selvitellyt yhden tilan ostomahdollisuutta, lainoituksen edellytys valmiina ostetulle, täysin toimivalle tilalle on lehmäpaikkojen nostaminen yli 30 lypsävän.

Lue lisää

Pitäisi myös ajatella hoitajia. Jaksaako yksi ihminen hoitaa 40 lehmää ja siihen tietenkin täytyy olla hiehot ja vasikat. Jaksaisiko päättäjät hoitaa noin suurta karjaa yksin 7 päivänä viikossa aluksi vuoden.....

Ihmettelijä.... kirjoitti:

Pitäisi myös ajatella hoitajia. Jaksaako yksi ihminen hoitaa 40 lehmää ja siihen tietenkin täytyy olla hiehot ja vasikat. Jaksaisiko päättäjät hoitaa noin suurta karjaa yksin 7 päivänä viikossa aluksi vuoden.....

Lue lisää

Kahdelle työpaikka, toinen ainakin aluksi osa-aikaisena myös muualla. Vahva yhteistyö meidän kanssa osin yhteisillä koneilla ja synkronoimalla töitä. Ilman tukiverkkoa voisi olla hankalaa, ja varsinkin jos ei oikeasti kokemusta tuon kokoisen karjan hoitamisesta, mitä näillä molemmilla on.

Eräs emäntä kirjoitti:

Kahdelle työpaikka, toinen ainakin aluksi osa-aikaisena myös muualla. Vahva yhteistyö meidän kanssa osin yhteisillä koneilla ja synkronoimalla töitä. Ilman tukiverkkoa voisi olla hankalaa, ja varsinkin jos ei oikeasti kokemusta tuon kokoisen karjan hoitamisesta, mitä näillä molemmilla on.

Lue lisää

Niinpä, suurta karjaa ei yksi henkilö jaksa hoitaa kovin pitkään.

Niin,.,. kirjoitti:

Niinpä, suurta karjaa ei yksi henkilö jaksa hoitaa kovin pitkään.

Pienet karjat ovatkin parsinavetoissa, 15-20 kpl. Parsinavetoissa on paljon hyviä puolia mm. yksilöllinen hoito ja yksilöllinen ruokinta. Oli mukava käydä parsinavetasa ja lapstkin ovat aina niin innoissaan käydessään navetassa.
Netistä voimme myös nähdä eläinten hoidosta maatiloilta, joten salakuvaajista tuli nyt sitten työttömiä. Mielestäni on tärkeää, että tuottajat ovat avoimia ja tuovat eläintenhoidosta tietoja.

Mielenkiintoista kirjoitti:

Pienet karjat ovatkin parsinavetoissa, 15-20 kpl. Parsinavetoissa on paljon hyviä puolia mm. yksilöllinen hoito ja yksilöllinen ruokinta. Oli mukava käydä parsinavetasa ja lapstkin ovat aina niin innoissaan käydessään navetassa.
Netistä voimme myös nähdä eläinten hoidosta maatiloilta, joten salakuvaajista tuli nyt sitten työttömiä. Mielestäni on tärkeää, että tuottajat ovat avoimia ja tuovat eläintenhoidosta tietoja.

Lue lisää

Ainakin parsinavetat ovat turvallisia eläimille. Tiedän paljon tapauksia, missä lehmä ei sopeutunut pihattoon. Onneksi omistajat myivät eläimiä parsinavettoihin. Elämä jatkui, kun taas pihatoissa olevat sopeutumattomat eläimet olisivat lähteneet teurastamoon.
Kaikki parsinavetat eivät ole 50-luvuilta, joten navetat ovat valoisia, ilmanvaihto hyvä ja koneellistettuja. Tapaturmia sattuu hyvin vähän nimenomaa navettatöillä. Muissa töissä, kuten traktoreiden kanssa tapahtuu tapaturmia, heinätöissä jne. Huolellisuus on tärkeää työssä kuin työssä.
Lisäksi monilla parsinavettatiloilla on talvisinkin eläimet jaloittelemassa ulkona ja monia kuukausia saavat olla ulkona laitumilla. Talvijaloittelu on vain järjestelykysymys - varmaan onnistuisi suurimmalla osalla parsinavettatiloista.

Tulevaisuudessa saattaa olla pulaa ruoasta. Silloin on hyvä, kun on tällaisia pieniä tiloja, joita hoitaa yksi tai kaksi henkilöä. Pienillä tiloilla eläinten hoito on ihmisläheisempää kuin pihatoissa. Pihatoissa ei välttämättä heti huomata eläimen syömättömyyttä kuten parsinavetassa ja siten hoitoon pääsy on nopeampaa. Pihatoista laitetaankin hyvin herkästi teuraaksi eläimiä. Kaikki eläimet eivät kerta kaikkiaan sovellu pihattoihin, koska ovat liian arkoja vapaana olevien eläinten joukossa. On julmaa, että syytön eläin laitetaan teuraaksi.

Asioita ajatteleva kirjoitti:

Tulevaisuudessa saattaa olla pulaa ruoasta. Silloin on hyvä, kun on tällaisia pieniä tiloja, joita hoitaa yksi tai kaksi henkilöä. Pienillä tiloilla eläinten hoito on ihmisläheisempää kuin pihatoissa. Pihatoissa ei välttämättä heti huomata eläimen syömättömyyttä kuten parsinavetassa ja siten hoitoon pääsy on nopeampaa. Pihatoista laitetaankin hyvin herkästi teuraaksi eläimiä. Kaikki eläimet eivät kerta kaikkiaan sovellu pihattoihin, koska ovat liian arkoja vapaana olevien eläinten joukossa. On julmaa, että syytön eläin laitetaan teuraaksi.

Lue lisää

Hyvä asioita ajatteleva. Kysyisin näin asiantuntevan kommentin jälkeen, monellako tilalla olet työskennellyt ja kuinka iso navettasi on?
Jos vastasit kieltävästi kumpaankin, mieti oletko oikea ihminen antamaan kommentteja karjanpidosta.

sunmunsunmun kirjoitti:

Hyvä asioita ajatteleva. Kysyisin näin asiantuntevan kommentin jälkeen, monellako tilalla olet työskennellyt ja kuinka iso navettasi on?
Jos vastasit kieltävästi kumpaankin, mieti oletko oikea ihminen antamaan kommentteja karjanpidosta.

Lue lisää

Oli iloinen uutinen, kun pihattoon sopeutumaton eläin myytiin parsinavettaan eikä lehmää tarvinnut laittaa teuraaksi. Se oli surullista, kun lehmä, jolla oli vetimet liian ohuet robotille, laitettiin teuraaksi.
Olen työskennellyt kauan ja viihdyn eläinten kanssa ja lehmien keskituotos on reippaasti yli maan keskituotoksen. Lehmiä ei siis tarvitse olla kymmenittäin. Töitä riittää kahdelle täyspäiväisesti eikä tarvitse käydä vieraalla töissä.

Asioita ajatteleva kirjoitti:

Oli iloinen uutinen, kun pihattoon sopeutumaton eläin myytiin parsinavettaan eikä lehmää tarvinnut laittaa teuraaksi. Se oli surullista, kun lehmä, jolla oli vetimet liian ohuet robotille, laitettiin teuraaksi.
Olen työskennellyt kauan ja viihdyn eläinten kanssa ja lehmien keskituotos on reippaasti yli maan keskituotoksen. Lehmiä ei siis tarvitse olla kymmenittäin. Töitä riittää kahdelle täyspäiväisesti eikä tarvitse käydä vieraalla töissä.

Lue lisää

Kyllähän töitä riittää tilalla kuin tilalla, mutta toimeentulon kanssa voi olla niin ja näin. Yleensä sellaisilla kahden työllistävillä parinkymmenen lehmän tiloilla ei ole velkaa, mutta ei sitten kyllä tulevaisuuttakaan nykyisten viljelijöiden jäljeen muutoin kuin isompien lisämaana. Spv.tä ei pankki lainoita, eikä nuoret yleensä halua sitoutua vanhoillisiin työtapoihin ja perinteisiin käsityömenetelmiin, jos jos ei sitten päätulo tule tilan ulkopuolelta.

Kehitys kehittyy kirjoitti:

Kyllähän töitä riittää tilalla kuin tilalla, mutta toimeentulon kanssa voi olla niin ja näin. Yleensä sellaisilla kahden työllistävillä parinkymmenen lehmän tiloilla ei ole velkaa, mutta ei sitten kyllä tulevaisuuttakaan nykyisten viljelijöiden jäljeen muutoin kuin isompien lisämaana. Spv.tä ei pankki lainoita, eikä nuoret yleensä halua sitoutua vanhoillisiin työtapoihin ja perinteisiin käsityömenetelmiin, jos jos ei sitten päätulo tule tilan ulkopuolelta.

Lue lisää

Jatkajat löytyvät, mikä onkin hyvä asia. Kaikki eivät pidä tehdasmaisesta eläintenkasvatuksesta.