Rautavaara

Löytyskö sieltä töitä viiskymppiselle naiselle?
saisi kunta kaks veronmaksajaa lisää...

sieltä töitä kirjoitti:

Löytyskö sieltä töitä viiskymppiselle naiselle?
saisi kunta kaks veronmaksajaa lisää...

Raatavuara on varmaankin Suomen pahin käpykylä. Siellä ei ole tarjolla juuri muuta kuin 8 e:n orjatöitä.

rautavaaralta tulee taas uusi kansanedustaja,roinisen ilkka pätevä mies siihen hommaan!

näin meillä kirjoitti:

rautavaaralta tulee taas uusi kansanedustaja,roinisen ilkka pätevä mies siihen hommaan!

Yle Savo uutisoi eilen:"Rautavaaralle positiivinen tulos". Vuosikate on lähes kaksi miljoonaa euroa. Yksi sun toinen voisi olla kateellinen Rautavaaralle ja rautavaaralaisille. Kuinkahan moni kuntalaisista on perillä, miten tuo kate muodostuu? Eiköhän se suurimmaksi osaksi muodostu erilaisista valtionavuista eli ei tuolla katteella kovin voi hurrata ja henkseleitä paukutella. Omat verotulot ovat melko olemattomat kokonaiskuluihin verrattuna.

Minusta on väärin yleensäkin tuo kunnallisilla katteilla "ylvästely". Se ei kerro koko totuutta todellisesta kunnan taloudesta, jos ei ole perillä sen sisällöstä. Tämä ei ole ongelma vain Rautavaaralla vaan hyvin monessa ja varsinkin pienessä kunnassa ympäri Suomea. Pitäisi aina näistä asioista puhuttaessa kertoa kunnan kokonaismenot, kunnallisverolla saadut tulot sekä erilaisina avustuksina saadut tulot.

uutisointia kirjoitti:

Yle Savo uutisoi eilen:"Rautavaaralle positiivinen tulos". Vuosikate on lähes kaksi miljoonaa euroa. Yksi sun toinen voisi olla kateellinen Rautavaaralle ja rautavaaralaisille. Kuinkahan moni kuntalaisista on perillä, miten tuo kate muodostuu? Eiköhän se suurimmaksi osaksi muodostu erilaisista valtionavuista eli ei tuolla katteella kovin voi hurrata ja henkseleitä paukutella. Omat verotulot ovat melko olemattomat kokonaiskuluihin verrattuna.

Minusta on väärin yleensäkin tuo kunnallisilla katteilla "ylvästely". Se ei kerro koko totuutta todellisesta kunnan taloudesta, jos ei ole perillä sen sisällöstä. Tämä ei ole ongelma vain Rautavaaralla vaan hyvin monessa ja varsinkin pienessä kunnassa ympäri Suomea. Pitäisi aina näistä asioista puhuttaessa kertoa kunnan kokonaismenot, kunnallisverolla saadut tulot sekä erilaisina avustuksina saadut tulot.

Vuosikatteeseen vaikuttaa myös merkittävästi se, miten paljon on kunnan omaisuutta myyty.
Esimerkiksi metsän myynti tai kiinteistöjen myynti. Mitenkäs se oli sen Metsäkartanon kanssa? Oliko se kauppa vuoden 2010 puolella?

Mutta hyvä se tulos Rautavaaralla silti on. Ei pidä siitä kenenkään olla kateellinen.

Myyntiä... kirjoitti:

Vuosikatteeseen vaikuttaa myös merkittävästi se, miten paljon on kunnan omaisuutta myyty.
Esimerkiksi metsän myynti tai kiinteistöjen myynti. Mitenkäs se oli sen Metsäkartanon kanssa? Oliko se kauppa vuoden 2010 puolella?

Mutta hyvä se tulos Rautavaaralla silti on. Ei pidä siitä kenenkään olla kateellinen.

Paljonkos sitä velkaa oli per lärvi. Kehua voi ainakin sillä ,jotta meillä on sellaiset pojat päätökiä tekemässä joiden päätä ei palele pistää rahaa palamaan. Selvitelkäähän mitenkä se autotilaus meni sillee. Vaalit taitaa olla ensivuonna joten tietoa kaivataan.

Myyntiä... kirjoitti:

Vuosikatteeseen vaikuttaa myös merkittävästi se, miten paljon on kunnan omaisuutta myyty.
Esimerkiksi metsän myynti tai kiinteistöjen myynti. Mitenkäs se oli sen Metsäkartanon kanssa? Oliko se kauppa vuoden 2010 puolella?

Mutta hyvä se tulos Rautavaaralla silti on. Ei pidä siitä kenenkään olla kateellinen.

Ei varmasti kukaan ole kateellinen, jos tietää, miten kunnallinen kate rakentuu.

Kyllähän ne omaisuuden myynnit vaikuttavat, mutta ne ovat kertapaukkuja ja ovat melko marginaalisia kokonaistalouden kannalta. Tuollaisilla kertamyynneillä kyllä voidaan rahoittaa joku investointi tai osa siitä, mutta käyttötaloutta ajatellen sillä on hyvin vähän merkitystä. Ei sitä myytävääkään riitä määrättömästi. Sanoisinko, että linnan rakentamisesta joten kuten selviää, mutta sen ylläpito on jo toinen juttu. Siihen tarvitaan jatkuvia tuloja.

Kunta tarvitsee pysyviä lisätuloja, jotka tulevat jatkuvasti eikä vain pieniä muutaman sadantuhannen myyntituloja silloin tällöin. Älkäämme myös unohtako sitä, että todellisuudessa hyvä kate ei perustu niinkään varsinaisiin kunnan tuloihin kuten vero- ja myyntituloihinkaan vaan myös erilaisiin valtionapuihin. Sitä taustaa vasten ei oikein voi puhua hyvästä tuloksesta, mutta parempi kuin miinusmerkkinen tulos. Hyvä siis kunnan kannalta, että näitä erilaisia avustuksia on saatu.

En halua tällä mitenkään väheksyä vuoden 2010 tulosta, mutta kyllä tämä pitäisi hiukan laajemmin nähdä. Yle Savon uutinenkin kertoi eilen, että kunnanjohtaja Unto Murron mukaan Rautavaaran talouden vakauttamisen keskeinen ongelma on kuitenkin se, että vakauttamisesta huolimatta useat menoerät jatkavat kasvuaan. Tähän toteaisin vain, että jos menot kasvavat, tulojenkin pitää kasvaa. Tulisi saada kunnan väkiluku kasvuun, uusia pysyviä tuottavia työpaikkoja jne. jne. Siinäpä on haastetta päättäjille ja virkamiehille.

kasvuun kirjoitti:

Ei varmasti kukaan ole kateellinen, jos tietää, miten kunnallinen kate rakentuu.

Kyllähän ne omaisuuden myynnit vaikuttavat, mutta ne ovat kertapaukkuja ja ovat melko marginaalisia kokonaistalouden kannalta. Tuollaisilla kertamyynneillä kyllä voidaan rahoittaa joku investointi tai osa siitä, mutta käyttötaloutta ajatellen sillä on hyvin vähän merkitystä. Ei sitä myytävääkään riitä määrättömästi. Sanoisinko, että linnan rakentamisesta joten kuten selviää, mutta sen ylläpito on jo toinen juttu. Siihen tarvitaan jatkuvia tuloja.

Kunta tarvitsee pysyviä lisätuloja, jotka tulevat jatkuvasti eikä vain pieniä muutaman sadantuhannen myyntituloja silloin tällöin. Älkäämme myös unohtako sitä, että todellisuudessa hyvä kate ei perustu niinkään varsinaisiin kunnan tuloihin kuten vero- ja myyntituloihinkaan vaan myös erilaisiin valtionapuihin. Sitä taustaa vasten ei oikein voi puhua hyvästä tuloksesta, mutta parempi kuin miinusmerkkinen tulos. Hyvä siis kunnan kannalta, että näitä erilaisia avustuksia on saatu.

En halua tällä mitenkään väheksyä vuoden 2010 tulosta, mutta kyllä tämä pitäisi hiukan laajemmin nähdä. Yle Savon uutinenkin kertoi eilen, että kunnanjohtaja Unto Murron mukaan Rautavaaran talouden vakauttamisen keskeinen ongelma on kuitenkin se, että vakauttamisesta huolimatta useat menoerät jatkavat kasvuaan. Tähän toteaisin vain, että jos menot kasvavat, tulojenkin pitää kasvaa. Tulisi saada kunnan väkiluku kasvuun, uusia pysyviä tuottavia työpaikkoja jne. jne. Siinäpä on haastetta päättäjille ja virkamiehille.

Tästä kunnallisesta vuosikatteesta aina silloin tällöin, varsinkin tilinpäätösten julkaisujen aikaan, keskustellaan milloin enemmän milloin vähemmän. Tuo termi ei oikein kerro tavalliselle meikäläiselle muuta kuin, että ylijäämäinen vuosikate tarkoittaa jotakin sinne päin, että hyvin on mennyt, rahaa on jäänyt säästöön ja päin vastoin alijäämäinen kate tarkoittaa sitten päinvastaista.

Voisiko vaikkapa joku kunnanjohtaja tai talousjohtaja, jotka tuntevat asian tarkalleen selvittää esimerkiksi Pitäjäläisessä, mitä tämä termi tarkoittaa ja miten siihen päästään. Selvityksen tulisi olla sen verran kansantajuinen ja lyhyt, että tavallinen ihminenkin sen ymmärtää. Samoin olisi syytä kertoa rahoituksesta, koska rahoitus ja kate eivät kuitenkaan ole sama asia. Monesti luullaan, että kun on ylijäämäinen vuosikate ja varsinkin nyt, kun se on lähes kaksi miljoonaa, että tuon verran on rahaa "hassattavana" sitten seuraavana vuonna menemään.

Näin nämä kunnalliset talousasiat saisivat enemmän asiallista taustaa ja keskustelukin sen ympärillä voisi olla vähän selkempää. Saataisiin näin kaikenlaiset harhaluulot hälvenemään.

kasvuun kirjoitti:

Ei varmasti kukaan ole kateellinen, jos tietää, miten kunnallinen kate rakentuu.

Kyllähän ne omaisuuden myynnit vaikuttavat, mutta ne ovat kertapaukkuja ja ovat melko marginaalisia kokonaistalouden kannalta. Tuollaisilla kertamyynneillä kyllä voidaan rahoittaa joku investointi tai osa siitä, mutta käyttötaloutta ajatellen sillä on hyvin vähän merkitystä. Ei sitä myytävääkään riitä määrättömästi. Sanoisinko, että linnan rakentamisesta joten kuten selviää, mutta sen ylläpito on jo toinen juttu. Siihen tarvitaan jatkuvia tuloja.

Kunta tarvitsee pysyviä lisätuloja, jotka tulevat jatkuvasti eikä vain pieniä muutaman sadantuhannen myyntituloja silloin tällöin. Älkäämme myös unohtako sitä, että todellisuudessa hyvä kate ei perustu niinkään varsinaisiin kunnan tuloihin kuten vero- ja myyntituloihinkaan vaan myös erilaisiin valtionapuihin. Sitä taustaa vasten ei oikein voi puhua hyvästä tuloksesta, mutta parempi kuin miinusmerkkinen tulos. Hyvä siis kunnan kannalta, että näitä erilaisia avustuksia on saatu.

En halua tällä mitenkään väheksyä vuoden 2010 tulosta, mutta kyllä tämä pitäisi hiukan laajemmin nähdä. Yle Savon uutinenkin kertoi eilen, että kunnanjohtaja Unto Murron mukaan Rautavaaran talouden vakauttamisen keskeinen ongelma on kuitenkin se, että vakauttamisesta huolimatta useat menoerät jatkavat kasvuaan. Tähän toteaisin vain, että jos menot kasvavat, tulojenkin pitää kasvaa. Tulisi saada kunnan väkiluku kasvuun, uusia pysyviä tuottavia työpaikkoja jne. jne. Siinäpä on haastetta päättäjille ja virkamiehille.

Omaisuuden myynti vaikuttaa vuosikatteeseen, mutta todellakin se on vain kertapaukku. Ylimääräisiä tuloja pitäisi pystyä rahastoimaan pahan päivän varalle.

Näillä tuloilla voidaan näyttää kuntalaiselle hyvää tulosta, mutta sehän tarkoittaa omaisuuden "syömistä", jos se "sijoitetaan" budjetoituihin menoihin.