surullinen palsta. Tää pitäs lopettaa kokonaan tai ainakin palstan ylläpitäjien puuttua kovalla kädellä tähän keskustelutyyliin mitä täällä käydään. En todellakaan itse uskaltas tulla tänne kyselemään keneltäkään apua kun täällä ammutaan alas aivan välittömästi. Itse olen saanut keskenmenon ja ihmettelen suuresti sitä, että sillon puhutaan kyllä suureen ääneen alkiosta, oikeen KIELLETÄÄN sanomasta että "lapsi". Täällä kuitenkin nämä pahmimmat provot huutelevat että "lapsenmurhaajat". Se mikään lapsi ole VAAN ALKIO!!!! Solumuodostelma! Ihmettelen vaan sitä, miten asiat muotoillaan justiinsa niinku ne sattuu millonki parhaalta kuullostamaan kenenki korvaan. Tästä aborttiasiasta on ihan yhtä turha taistella kun jostain uskonnosta. Yks uskoo yhtä, toinen toista. Mitä sitten! GET A LIFE!!!
Tämä on
todella, todella
4233
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
sanoa tähän sitten vielä että joo, haluan täällä lueskella juttuja koska minulla on siihen sama oikeus ku muillakin ja haluan myös kommentoida samasta syystä, joten turha alkaa heittää mitään pissaa kiukaalle :D Minua on turha yrittää provosoida, koska osaan myös sulkea sivuston ja unohtaa koko jutun. :) :) :) HAH!
On totta, että täällä keskustelu painottuu aika lailla siihen onko abortti oikein vai väärin, eikä niinkää esim. vertaistukeen ja kokemusten jakamiseen.
Ei ehkä ole kivaa kun hakee saman kokeneiden ihmisten juttuseuraa, saakin kasan mielipiteitä puolesta ja vastaan. Moni abortin kokenut/tehnyt ei ole kiinnostunut siitä mitä mieltä muut hänen valinnastaan ovat vaan haluaa päästä käsittelemään tunteitaan.
Ehkä pitäisi aina otsikkoon laittaa erikseen, että millaista keskustelua tekstillään hakee. Tosin olen huomannut, että on täällä ollut tekstejä omista kokemuksista, joissa on ihan asiallisia vastauksia juuri siihen, mitä on kysyttykin.
Kukaan ei kiellä keskenmenon kokenuttakaan puhumasta lapsesta, vaan yleensä korostetaan, että sen lapsensa menettämisen vuoksi on hyvä tehdä surutyönsä..!
Itselläni on toisenlainen kokemus. Joten yksilöllistä sekin. Jouduin oman KM:n vuoksi olemaan tekemisissä monen eri lääkärin kanssa ja hoitajan myös, sekin on tosi paljon kiinni siitä, miten hoitava osapuoli asian ottaa. Eka lääkäri oli tosi huolissaan jaksamisestani, siinä välissä ehti olla monta muutakin lääkäriä joita ei niinkään näyttänyt se henkinen jaksaminen kiinnostavan. Joten hassua jos sinua asia naurattaa, minua ei niinkään naurattanut.