Ferrobetonirakentaminen ja peruskorjaaminen on lapsen kengissä Suomessa vaikka materiaalia ja menetelmää on testattu pakkastalvisissa oloissamme jo kohta 40 vuotta.
Kohteita ovat olleet lietelantalat, säiliöt, altaat, veneet, laivat, laiturit, lämmitettävät lattiat, pihalaatat, portaat, massavaraajat, lämpökerääjät, itsekantavat seinät ja katot, kalojen ja lintuloitten lämmitettävät kasvualtaat, kasvihuoneiden lämpöpohjat, märkätilojen lämpölattiat, silllat, parvekekorjaukset, ojapeitot, maakellarit, seinäpinnoitteet, vesieristeet, palomuurit jne.
Kannattaisi käydä katsomassa http://www.ferrocement.com sivuilla miten muualla maailmassa asia on hoidettu ja ottaa kantaa.
Ferrobetonimenetelmällä rakentaminen on otettu käyttöön Euroopassa jo 150 vuotta sitten, Egyptissä 600 vuotta sitten ja yli 1000 vuotta sitten Kiinassa! Suomessa ei sitä tunneta vieläkään rakennusalalla. Syy on Suomessa harrastettu massarakentaminen ja rakennuttajajohtoisuus.
Pientalo-, yksilö-, varuste- ja korjausrakentamisessa menetelmä on kuitenkin lyömätön muotoilumahdollisuuksiensa takia.
Menetelmä ja materiaali sallii vapaan arkkitehtuurin, muotoilun ja ideoinnin, jollaista ei Suomessa juuri ole nähty harjoitetussa rakennuskulttuurissa. Etenkin aikaisemmin mainitussa korjausrakentamisessa se on ylivertainen muihin "vanhanaikaisiin" rakennustapoihin verrattuna.
FERROBETONIRAKENTAMINEN SUOMESSA
8
1291
Vastaukset
- nm hm
Taitaapa olla vapaasti muotoiltujen seinien eristys vähän hankalaa. Ja kun muotoilumahdollisuus menetetään, niin äkkiä huomaa että nykyään käytetyt harkot (oli sitten eristetty tai eristämätön harkko, valettava tai muurattava) ovat sittenkin soveltuvampia suomeen, myös vapaamuotoiseen rakenteluun.
Grillin tai maakellarin tekoon varmasti oivallinen materiaali omakotirakentajallekin...- taravaa
Miksei eristäminen kävisi villa-tavaralla, pehmeää kamaa?
Tai sitten pitäis olla joku ruiskutettava tai siveltävä eriste. Siihen verkko päälle joka kiinnitetään rungosta eristeen läpi tuleviin rosteri-tappeihin. - nm hm
taravaa kirjoitti:
Miksei eristäminen kävisi villa-tavaralla, pehmeää kamaa?
Tai sitten pitäis olla joku ruiskutettava tai siveltävä eriste. Siihen verkko päälle joka kiinnitetään rungosta eristeen läpi tuleviin rosteri-tappeihin.Mutta helppoa ei kyllä ole. Pitää leikellä sopivan muotoisia palasia että sopivat yhteen kaarevina, ja sitten siihen pitäisi varmaan saada julkisivupintakin jotenkin (pehmeää villaa ei voi esim. eristerapata). Paketointi tuulensuojakankaaseen on varmaan se helpoin osuus, julkisivuverhouksen askartelu tuuletusraon jälkeen taas aika näpertelyä (varmaan metalliprofiilia tms kaarelle ja verhousmateriaali sitten kiinni niihin).
Eli joo, eiköhän tuo onnistu, mutta samalla voi menetelmän helppouden unohtaa...
- suomessa 4%
markkinnaosuus. Käsittääkseni laiton melko monta metriä 8mm rautaa harkkojen sisään ja monta betoniautollista betonia tuli harkkojen sisään pumpattua.
Eikö lammitalo sitten ole ferrobetonitalo:-) - rakentanut
Tein maakellarin f-betonista suomalaisten ohjeitten mukaisesti. Hyvä ja luja tuli. Massaa ei mennyt paljon. Ovikarmit ja venttiilit asensin suoraan raudotukseen ennen valua. Sitten vaan maata päälle ja valmista tuli.
Fb-rakentaminen on helppo ja halpa tapa tehdä ulkorakenteita; uima-allas, grilli katoksineen tai mikä tahansa sakokaivo pihalle tai tontille.
Rakennuskin on helppo ja nopea tehdä myös eristettynä tai elementteinä. Verkotuksen voi betonin kanssa "laminoida" suoraan eristeen päälle ja jättää elementin sivuille "karvoja". Karvat juotetaan betonilla vasta elementtien asentamisen jälkeen "saumalaudoiksi". Seinäpinnat ovat lopputuloksessa kauniita "rapattuja" kokonaisuuksia.
Eristeitä on muitakin taipuisia kuin kovat villat. Niillä voi muotoilla ja samalla muotin rakennukselle. Toinen tapa eristää rakennus on uretaani- tai muu eristeruiskutus koolaisten(tukirakenne)väliin.
Myös lattialämmitys onnistuu tällä tekniikalla paremmin kuin perinteisellä raudoitetulla betonilattialla, koska teräsverkotus kuljettaa lämpöä pinnan suunnassa.
Fb-materiaalin etuna on keveys ja kuitenkin suuri lujuus. Betonimassan menekki on pieni ja varmaan siksi ei teollisuus ole kiinnostunut tekniikasta. Suurin osa rakenteesta on nimittäin verkkoa ja tukirautoja- teräsnainen
Teräksen suuri hinnan vaihtelu edestakaisin voisi syynä olla menetelmän epäsuosioon.. Jos ei ole vakaa materiaalihinta, vaikeuttaa se markkinoiden kustannuslaskentaa varsinkin suuremmissa hankkeissa.
- dvsadsvas
teräsnainen kirjoitti:
Teräksen suuri hinnan vaihtelu edestakaisin voisi syynä olla menetelmän epäsuosioon.. Jos ei ole vakaa materiaalihinta, vaikeuttaa se markkinoiden kustannuslaskentaa varsinkin suuremmissa hankkeissa.
siis tämä jossa galvanoidun rappausverkko kerrosten päälle rapataan joka ruiskulla tai käsin sementtilaastia.
Vähäiseen suosioon on tekniikan vaatima työ paikanpäällä siis rakennustyömaalla. Vaikka siitä voidaan rakentaa vaikka isoja veneitä tuuman paksuisella kuorella ja muutenkin uskomattoman ohuita ja vahvoja rakenteita ja erittäin halvoilla materiaali kustannuksilla .
Ongelma on sen työvoimavaltaisuus ja kuin tekniikan vaatimaa verkotusta ei oikein pysty tekemään kuka tahansa tai pystyy kuin opettelee, mutta se varsinainen rapaaminen tulee erittäin kalliiksi sitä kuin harva pystyy edes auttavasti tekemään. Esim harkkotalon muuraus ja julkisivunrappaus tulee työn osalta yhtäkalliiksi.
Verkotus varsinkin tulee erittäin kalliiksi paljón kalliinmaksi kuin esim vastaava harkkorakennne /neliö esim. maakellarissa tosin huolelliseti tehtynä ferrobetoni rakenteen on paljon parempi kuin melkein mikään muu materiaali juuri tämän lujuutensa ja vapaanmuovailtavuutensa vuoksi. Ja koska oikein suoritettuna siihen ei jää saumoja on se vesitiivis tai ainakin sen saa helposti täysin vesitiiiviiksi . Tästä syystä se on päämateriaali esim jenkeissä uimaaltaissa jotka sijaitsevat takapihalla.'
Itse olen pohtinut tämä materiaalin käyttömahdollisuuksia talonrakentamisesa 20 vuotta ja toiminut samalla julkisivu rappaustan ja muiden rappausten parissa. Valitettvasti ferrobetoni on tälläinen hippimatteriaali jolla on paljon potenttiaalia, mutta käytännössä sen tekeminen on työlästä ja aikaa vievää.
Soveltuu paremmin juuri veneisiin ja vesialtaisiin tietysti kehitysmaissa missä työvoima on halpaa sillä on enemmän mahdollisuuksia . - dvsMcv SD
teräsnainen kirjoitti:
Teräksen suuri hinnan vaihtelu edestakaisin voisi syynä olla menetelmän epäsuosioon.. Jos ei ole vakaa materiaalihinta, vaikeuttaa se markkinoiden kustannuslaskentaa varsinkin suuremmissa hankkeissa.
mitään merkitystä tässä ferrobetoni rakentamisessa vaikka teräs tietysti on suurin materiaalikustannuserä .
Galvanoidun teräsverkon hitaankaan teräksen hinnanvaihtelu mailmanmarkkinolla ei juuri vaikuta.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Suomen kansa haluaa Antti Lindtmanista pääministerin
Lindtman on miltei tuplasti suositumpi kuin etunimikaimansa Kaikkonen. Näin kertoo porvarimedian teettämä kysely. http2684665Vain 21% kannattaa Lindtmania pääministeriksi
se on selvästi vähemmän kuin puolueen kannatus, mites nyt noin?1343030Miten löydän sinut
Ja saan sanottua kaiken mitä haluan sinulle kertoa? Ja kuinka kuuntelisit minua sen hetken? Kuinka voin ilmaista sen mit442847Miksei Björn Wahlroos jaa rahaa köyhille?
Esimerkiksi Nordean tiloissa? Vai tuovatko ne köyhät hiekkaa marmorilattioille ja siksi ei pysty mursunviiksi pystyyn k232800Yöllinen autolla kaahari Heinolan seudulla
Asukkaita häiriköivän nuoren herran autokaahaus keskustelu poistettu, onko jokin hyvävelijärjestelmä käytössä ?761791Vaikea tilanne
Hieman kolkuttaa omatuntoa, kun on osoittanut kiinnostusta väärää naista kohtaan. En ymmärrä miten toinen on voinut te1061654Jouluksi miettimistä: kuka tai mikä valmistaa rahan?
Nyt kun on ollut vääntöä rahasta ja eritoten sen vähyydestä, niin olisi syytä uida rahan alkulähteille, eli mistä se syn281521- 591400
- 951282
- 471169