Ei täällä ole enään oikein mitään katsottavaa.
Rasvakouran vihaajat ja fanit toivat kirjoituksillaan aina uutta eloa palstalle ja juttu soljui myös muiden merkkien kuin Fergun osalta.
Lisää!- jos jaksat rasvakouran poika!
Rasvakouran vihaajat ja fanit toivat kirjoituksillaan aina uutta eloa palstalle ja juttu soljui myös muiden merkkien kuin Fergun osalta.
Lisää!- jos jaksat rasvakouran poika!
Vastaukset 8
Vanhimmat
-Kerran olin taas huoltokäynnillä eräässä maalaistalossa, jossa muistaakseni oli Massikan kertoimessa sellaista vikaa, ettei se mennyt välillä vapaalta eteen eikä taakse. -Ja vaihteistossa oli jotain muutakin häikkää kun hankmotessa esimerkiksi nopea kolmonen hyppäsi jatkuvasti pois päältä omia aikojaan; ilmeisesti tärinän vaikutuksesta.
-Otin keskusvarastolta mukaan käynnille kaikki mahdollisesti tarvittavat varaosat.
-Koska pääsin paikalle vasta iltapäivällä, isännän kanssa oli sovittu yöpymisestä tilalla pitkän matkan vuoksi. Ja minulle olikin sitten tilan emännän toimesta pedattu yöpymispaikka saunakamariin oikein valkoisten lakanoiden kanssa.
-Illalla saunoin isännän kanssa (hän oli jo vähän kännissä)ja hän ehdotti siinä yhteydessä että lähtisin hänen mukaansa paikallisen Osuuspankin saunatiloihin KTK:n illanviettoon hänen kutsuvieraanaan, koska paikkakunnalle oli vastikään perustettu paikallinen KTK,(Kuorma-autojen Tilaus Keskus).
-Selvisi, että isännällä oli Vanaja-merkkinen nuppiauto, joka oli kunnan tietyömailla soranajossa.
-Niin lähdettiin ja isännän vasta ajokortin saanut abiturienttipoika kyyditsi meidät valkoisella Valiant V100:lla noin kilometrin päässä olleeseen kuntakeskukseen.
-Pankin takaosassa sijaitsevissa saunatiloissa oli jo täydet pirskeet käynnissä. Tupakansavu oli sakea.
-Paikalla oli ehkä 20 henkeä, ja puheensorina oli mahtava. Välillä kuului kiukkuisia huudahduksia.
-Taas saunottiin vaikka äsken oli tilalla saunottu. Tarjolla oli olutta, lonkeroa ja kirkasta. Juomanpainikkeeksi höyrytettyjä nakkeja ja perunasalaattia.
(-Siellä oli sellainenkin siihen aikaan sisätiloissa ennekuulumaton laite kuin talviuintiavanto. Oleskelutilan keskellä oli lattiassa noin puolitoistametrinen, kaiteella ympäröitu aukko (kaivo), jonne alas johtivat tikkaat. Pohjalta loistivat valot. Vesi oli 3-asteista.)
-Siinä nappailtiin ja turistiin kaikenmaailman asioita kun yhtäkkiä alkoi hirveä mylläkkä.
-Joku mies oli napannut toista nyrkillä päin naamaa, ja siihen ryntäsi muita hätiin. Mutta tilanne muuttuikin kaoottiseksi kun siitä tuli yleinen tappelu johon osallistui yli puolet läsnäolijoista. (Myöhemmin selvisi, että se nyrkillä naamaansa saanut KTK:n nokkamies oli neuvotellut kai kunnan kanssa taksoiltaan liian halvan ajosopimuksen, joka ei joidenkin automiesten mielestä ollut oikein.)
-Oma isäntäni ryntäsi heti mukaan "puolustamaan omiaan".
-Siinä vaiheessa kun ensimmäinen pirtinpenkki lensi ulos ikkunan läpi niin, katsoin ulkopuolisena parhaaksi poistua paikalta. Sinne ei kuulemma jäänyt paljonkaan ehjää kalustoa tuon myllerryksen jälkeen.
-Kävelin yksin majapaikalleni ja aamulla talon talon emännän tarjoileman aamiaisen jälkeen jatkoin töitäni Massikan vaihteiston kanssa (vähän oli sellaista pientä päänsärkyä).
-Isäntä tuli puolenpäivän aikaan silmä mustana ja huuli turvoksissa katsomaan, kuinka homma etenee.-Olin juuri lopettelemassa, ja lähdössä koeajolle.
"-Tällaistahan tämä on täällä, kun on vähän eripuraista sakkia"-hän sanoi vähän alakuloisena.
-Kävin sitten vielä kerran myöhemminkin samassa talossa huoltamassa sinne hankittua uutta
Massikkaa, mutta silloin enään ei lähdetty käymään Osuuspankin saunalla.
nopea kolmonen on maantievaihde,se pellolla jaksa mennä sillä vaihteella.
-Sain kutsun ennestään tuttuun maalaistaloon, joka sijaitsi suuren järven rannalla.-Olin käynyt siellä ennen tätä pari kertaa aikaisemmin.
-Oli määräaikaishuolto tuntimittarin mukaisesti 168 koppi-Massikalle , joka oli jo siihen aikaan suoraruiskulla ja A4 koneella
-Koska kello oli jo illalla seitsemän paikkeilla saatuani määräaikaishuollon päätökseen eri tarkastuksineen ja muine toimenpiteineen, niin isäntä ehdotti että voisin jäädä yöksi tilalle.
-Suostuin ehdotukseen koska seuraavana päivänä oli käynti naapuripitäjään klo 8, ja olisi turha ajaa kotiin yöksi yli sadan kilometrin päähän.
-Emännän laittaman illallisen jälkeen isäntä sanoi että lähtisin katsomaan vesilentokonetta, jonka lentoluvat omaava kesämökkiläinen oli hankkinut; -kesämökkiläinen, jolle hän oli myynyt siitä läheltä rantatontin muutamaa vuotta aikaisemmin.
-Mentiin isännän kanssa hienolle hirsihuvilalle ja heti tultuamme ja tervehdittyämme, vanhempi herrasmiesmäinen toimitusjohtaja kaatoi kahvia meille kuppeihin ja siihen lisäksi puolet vodkaa.
-Huh, että se meni heti päähän ja kolmannen kupin jälkeen tuntui, että en ota enään. -Muuten menee huomiset hommat mönkään, jota ei saanut missään nimessä tapahtua.
-Katselimme sitten laiturilta sitä kaunista 4-paikkaista punavalkoista lentokonetta , joka kellui köydellä kiinnitettynä noin 30 metrin päässä rannasta, uittoyhdistyksen muutamasta pohjaanpaalutetusta hirrestä pulteilla
yhtyeenpuristetusta tukkilauttojen kiinnityspollarista.-Sinne pitäisi mennä jollalla ja sitoa se sitten pollariin koneeseen noustua.
-Toimitusjohtaja ehdotti että lähtisimme hänen mukanaan lentokoneella muutaman kilometrin päässä sijaitsevaan lomahotellin ravintolaan.
-Kieltäydyin ehdottomasti, koska luonnostaan pelkäsin lentämistä ja vetosin aikaiseen herätykseen (ja kaikenlisäksi pelkäsin eniten lentäjämme senhetkistä lentokoneen hallintakykyä, hmm… vodka!)
-Jäin laiturille katselemaan kun parivaljakko starttasi. Suunta oli vastatuuleen ulapalla siintävän kahden saaren väliseen väylään ja korvia repivän melun saattamana kone nousi ilmaan ehkä vajaan kilometrin vauhdinoton jälkeen ja alkoi sitten korkeutta saatuaan kaartaa jonnekin.
-Aamulla isäntä kertoi, että muuten kaikki oli mennyt hyvin, muuta takaisin palatessaan lentäjä ajoi liian lähelle pollaria satunnaisen myötätuulen puuskassa ja vielä pyörivä potkuri murskaantui pollarin hirsiin. Moottori oli myös muuttanut paikkaa ja revennyt irti kiinniketyynyistään.
-Myöhemmin käydessäni tilalla, isäntä kertoi, että asentajat olivat tulleet kuukauden kuluttua Belgiasta asti korjaamaan lentokonetta.
-Taisipa tuo lentoretki tulla kalliiksi jollekulle, mutta olin tyytyväinen etten ollut kuitenkaan silloin osallistunut siihen.
-Niin, että tällaisiakin tapauksia “se rasvakoura” on joutunut traktorihuoltojen ohella näkemään!
Kävin tuntimittarin määräämällä määräaikaishuollolla erään järven rannalla olleellelle tilalle.
-Koska olin käynyt paikassa aikaisemminkin, niin tiesin että pitää varautua omiin eväisiin (se nyrkkisääntö,kirj huom!), jos aikoo saada välipalaa.
-Siinä kymmenen aikoihin aamupäivällä otin evääni esiin ladossa, jossa työskentelin ja aioin pitää pienen tauon. Minulla oli vaimoni laittamia, voipaperiin käärittyjä voilla ja sipuliteemakkaralla höystettyjä tuoreita ruisreikäleivän halkaistuja lohkoja, maitoa entisessä koskispullossa, ja jälkiruoaksi vielä kuumaa maitokahvia Airamin isossa termospullossa.
-Söin siinä voileipää ja hörpin palanpainiketta maitopullosta, niin takanani olleessa heinäaumassa kahahti ja säikähdin kun eteeni ilmestyi yhtäkkiä partainen ja ryvettyneen näköinen mies resuisissa vaatteissa.
-Nyt kyllä meni leipä väärään kurkuun. -Toki tiesin missä olin!
- Mies ei tehnyt väkivaltaan vihjaavia eleitä, vaan osoitti eväitäni sormellaan ja näytti sitten omaa suutaan ja kieltään, ja popisi samalla jotain neukkukielentapaista.
-Ojensin hänelle voileivän ja sen vajaan pullollisen maitoa ja hän hotki ne muutamassa sekunnissa ahmien. -Koska oma tilanteeni oli edelleen epävarma, ojensin hänelle loputkin eväsleivät, ja ne menivät samaa tietä.
-Tarjosin hänelle vielä kahvia termospullon huuvasta ja kiitollisen näköisenä hän hörppi senkin nyökytellen päätään.
-Kaikki oli tapahtunut muutamassa minuutissa mutta olin edelleen levoton, saanko puukon kurkkuuni. -Siinä istuessani oli kädenulottuvilla ainoastaan tunkin varsi joka tulisi ehkä olemaan ainoa puolustusaseeni.
-Onneksi pihalta alkoi kuulua lähestyvän isännän ääniä kun hän puhui hiekkalaatikolla leikkiville lapsilleen.
-Mies kuuli jonkun lähestyvän, päästi korahtavan äänen ja livahti ladon takaovea raottamalla metsään.
-Talosta soitettiin vartiostoon ja ei kauaa kestänyt kun koirat heinäkasaa nuuhkittuaan löysivät sen minun “aamiaisvieraani”.
(Jälkikirjoitus: --Tuona samana kesänä pari humalaista neukkuveijaria kaappasi Aeroflotin koneen joka laskeutui Seutulaan kun pilotti valehteli kaappareille että tämä on Tukholma.
-Silloinen sisäministeri Eino Uusitalo ministeritovereineen laittoi sotilaskypärät päähänsä ja painuivat lentokentän alla sijaitseviin kallioluoliin “johtamaan pelastustilannetta”!
-Samalla NL:n silloinen Suomessa ollut suurlähettiläs ryntäsi Tehtaankadulta lentokentälle ja määräsi, että kaikki johtotoimet ovat nyt hänen hallussaan.
-Kai niitä “suoraselkäisiä” suomalaisia löytyi siihenkin aikaan sen verran, että lähettilään avulias tarjous torjuttiin.
Pitää myös muistaa, että senaikaisessa Kekkosen-Suomessa kaikki loikkarit palautettiin.)
-Tuo legendaarinen rasvakoura teki Miehen Työn kertoessaan noista kaikista tapahtumista ennenaikaan.
-Joskus kun menen huoltokohteeseen, niin ensimmäinen kysymys on, että tuleekos tämäkin sinne johonkin nettiin näkyviin.
-Mielestäni me raskaan ja teknisesti vaativan työn tekijät, traktoreiden huoltomiehet,koimme todellisen arvonnousun noiden "entisen rasvakouran" muistelmien johdosta!
Kiitos edesmennelle Rasvakouralle noista muisteluista!
Mielestäni nykyisenä eläinlääkärinä voisin todeta että tapahtumat ovat varmasti totta.
Tuolloin tieto-taito jätettiin hätätilanteessa maanvilvelijälle ja eläimen selviytyminen oli usein arvailun varassa.
Palstaan kiinostuneena ja tarinoita tallentaneena jätän tämän viestin.
_________________________________
-Olin Massikan määräaikaishuoltoa tekemässä eräässä talossa aamupäivällä.
-Isäntä kävi riihellä sanomassa, että hänen pitää lähteä tästä kunnahallituksen kokoukseen, että jos ei nähdä enään samana päivänä niin emäntä kuittaa työkuitin, ja piirikonttori voi sitten lähettää laskun.
-Tein hommaa Massikan kanssa ja olin jo lopettelemassa. Hydraulipiirin öljymäärä piti vielä tarkistaa, kun tilan emäntä juoksi riihelle huutaen että “lehmä halkee, tulkaa auttaan!”
-Navetan takaisella laitumella oli joukko lypsylehmiä aterioimassa, ja yksi lehmistä makasi kyljellään nurmella lantaläjien ympäröimänä.
-Sen maha oli turvonnut silmämäärin epätavallisen suurikokoiseksi ja se makasi kyljellään ainoastaan silmänvalkuaiset näkyvissä pullottaen, sorkillaan sohien ja ilmeisen tuskissaan ynisten.
-Emäntä selitti jotain, että lehmät ovat syöneet jotain sateen jälkeen märkää “odelmaa” tai muuta sellaista, ja tämän yhden maha on alkanut käydä, ja kerännyt kovan paineen sisälleen. -Lehmistä tai niiden ruokavaliosta en tiennyt mitään; -olinhan vain traktorimies.
-Emäntä selvitti, että hän ei ollut saanut eläinlääkäriin yhteyttä eikä mieheensä kunnantoimistoon, (siihen aikaan kännyköistä tms. ei oltu edes kuultukaan,(kirj. huom!)).
-Emännällä oli kädessään ensiapuväline, “putkipistin”, joka koostui n. 20 senttiä pitkästä, 8-9 milliä sisämitaltaan olevasta kauluksella varustetusta putkesta, jonka sisällä oli puukahvalla varustettu putkeen mahtuva pistin, jonka teroitettu kärki ulottui parikymmentä milliä putkea pidemmälle.
-Emäntä sanoi hädissään, että hän ei pysty “tätä tekemään“. - Minun pitäisi survaista pistin emännän sormella osoittamaan paikkaan lehmän kylkeen; -paikkaan, jonka kunnan eläinlääkäri oli etukäteen neuvonut hätätapauksen varalta. -Tämä oli tilalla ja toinen vastaava tapaus.
-Pistin pitäisi nopealla pistolla survaista kylkiluiden välistä kaulusta myöten ja vetää sitten sisällä oleva pistinkara ulos. Samalla pitäisi sormilla painaa putken kauluksesta, ettei putki paineen purkautuessa pääse ponnahtamaan ulos reiästään.
-Hetken mietittyäni tätä hirmutekoa, tein työtä käskettyä ja painoin pistimen eläimen kylkeen emännän osoittamaan paikkaan.
-Lehmä päästi hirveän mylväisyn ja sätkytteli sorkillaan.
Vedin pistinkaran ulos putkesta pitäen neuvon mukaan kiinni putken kauluksesta ja samassa sieltä purkautui ilmanpaineen saattelemana vaahtoava vihreä ryöppy suoraan kasvoilleni.
-Lehmä virkosi siitä vähitellen, ja pesutoimien jälkeen jatkoin omaa ammattialaani, eli Massikan huoltotoimet loppuun; -kun alkoi olla jo vähän kiire seuraavaan paikkaan, josta paikasta kerron sitten myöhemmin jos haluatte!?
-Eäinlääkäri oli sitten tullut käymään siellä tilalla ja toimittanut jatkohoidon
eläimelle ja muistaakseni nauta parannutuaan eleskeli lypsävänä tilalla vielä vuosia teurasautoon mennoon saakka.
- Niin, se “kirottu entinen rasvakourahan” tässä taas muisteli!
taitaa rasvakoura olla palstan tuotelian kirjottaja vuosien mittaa ja kautta aikain kun tuli tuossa tutustuttua monenlaiseen tapahtumiseen
en oo laskenna onko niitä satoja vai kymmeniä mutta aina on ollu jotain mielenkiintosta.
t Mv Sysmä
Meillä huoltomiehillä oli varsinkin myöhemmin jokavuotisessa ohjelmassa “Konepäivät” Helsingissä, jolloin katseltiin uutuuksia konemarkkinoilla ja saatiin maahantuojan toimesta koulutusta uusiin tehtäviin.
-Silloinen naapurini, sanottakoon häntä tässä vaikkapa “Reiskaksi”,
ehdotti sitten minulle, että ottaisin hänet mukaani konepäiville, koska hän ei ollut koskaan käynyt pääkaupungissa. Hän lupasi maksaa omat kulunsa ja niin tilattiin huone NNKY:n hotelli Helkasta kahdelle.
-Kävin pari päivää niissä tilaisuuksissa, joihin olin määrätty osallistumaan ja ne olivat tosi mielenkiintoisia.
-Reiska eli omaa uutta pääkaupunkielämäänsä omalla tavallaan ja nekin kokemukset olivat hänen mielestään tosi mielenkiintoisia.
-Reiska oli mennyt sinä toisena päivänä aamupäivällä koskispullon huoneessa juotuaan taksilla epämääräiseen kohteeseen sanottuaan kuskille, että nyt mennään tosi sauhupaikkaan.
-Taksi oli vienyt hänet Kallioon Aleksis-Kivenkadulle Populukseen, jossa oli päivätanssit.
-Siellä hän oli iskenyt silmänsä ihanaan impeen, ja kuinka ollakkaan se ihana impi makasi kuorsaten umpikännissä hotellihuoneessamme Reiskan sängyssä, kun tulin illalla hotelliin.
-Muija oli arviolta vähintään 6-kymppinen ja Reiska sentään alle 4-kymppinen (Reiska oli poikamies!)
-Ehdotin, että tästä “Immestä” kyllä nyt täytyy päästä eroon nopeasti, mutta Reiska vastusti ajatusta, koska se oli hänen “Rakkaansa”.
-Herättelin “rouvaa” siinä tovin tönien ja hän lausahti ensimmäiseksi, että “nyt saatanan Reiska lähet hakeen lisää huutovettä!!!”-Samalla huomasin, ettei rouvalla ollut edes etuhampaita.
-Sanoin Reiskalle, että nyt on homma niin, että tämä ämmä pihalle tai minä lähden!
-Reiska talutti impensä ulos, palasi puolen tunnin kuluttua, ja vaikutti katkeralta. Olin kuulemma “liian niuho!”
-Aamulla selvittyään Reiska arveli, että ehdottamani ratkaisu “immen” kanssa oli varmaan ollut ihan oikein.- Reiskan lompakko oli nimittäin ihan tyhjä, ja jouduin kustantamaan hänen paluumatkansa kahveineen ja välipaloineen.
-Tosin Reiska maksoi sitten heti kotiin päästyään rahat minulle takaisin.
Tässä se kirottu rasvakoura taas muisteli!