topcoat vai epoksi?

vesilinjan alapuolelle. Oletko joskus nähnyt esim. uusissa myytävänä olevissa veneissä epoksia pohjassa.
Topcoatti pohjassa ja pitää varmasti.

topparia kirjoitti:

vesilinjan alapuolelle. Oletko joskus nähnyt esim. uusissa myytävänä olevissa veneissä epoksia pohjassa.
Topcoatti pohjassa ja pitää varmasti.

Epoksilla ja polyesterillä on olennainen ero: epoksi pitää vettä ja polyesteri ei pidä vettä. Topcoat (ja gelcoat) on polyesteriä. Arvaa kumpi sopii paremmin upotusrasitukseen?

SpK kirjoitti:

Epoksilla ja polyesterillä on olennainen ero: epoksi pitää vettä ja polyesteri ei pidä vettä. Topcoat (ja gelcoat) on polyesteriä. Arvaa kumpi sopii paremmin upotusrasitukseen?

Lue lisää

Se kova kiiltävä "muovi" jolla kaikki lasikuituveneet on pinnoitettu on juuri sitä topcoattia. Se on juuri se aine joka tekee veneestä vedenpitävän.

että mahoton kirjoitti:

Se kova kiiltävä "muovi" jolla kaikki lasikuituveneet on pinnoitettu on juuri sitä topcoattia. Se on juuri se aine joka tekee veneestä vedenpitävän.

Se kova kiiltävä "muovi" on gelcoattia, joka ruiskutetaan muottiin ennen laminointia. Se tekee veneestä joten kuten vedenpitävän, mutta ei vedenkestävän. Eihän se tosin haittaa, jos käytön jälkeen vene vedetään ranturille tai muuten pois vedestä. Vesilinjan yläpuolella se gelcoat korjataan topcoatilla. Vesilinjan alla mieluummiin epoksilla.

Ja se on juurikin ja nimen omaan EPOKSI, joka gelcoatin rasvanpoiston ja karhennuksen jälkeen vähintään neljään kertaan siveltynä tekee veneestä vesiTIIVIIN.

Se on hassu juttu, mutta lasikuituvenettä ei ole tehty sellaisenaan veteen - siis siten, että se lilluu koko kesän vedessä pääsemättä välillä kuivahtamaan.

KVG-vinkki: "osmoosi"

että mahoton kirjoitti:

Se kova kiiltävä "muovi" jolla kaikki lasikuituveneet on pinnoitettu on juuri sitä topcoattia. Se on juuri se aine joka tekee veneestä vedenpitävän.

Muottiin lammatut veneet ovat pinnaltaan GELCOATTIA!

Topcoat on samaa ainetta, mutta siihen on lisätty parafiiniöljyä jolloin se kovettuu. Gelcoat päälle maalattuna ei kovetu ellei sitä suljeta.

asiantuntija! kirjoitti:

Muottiin lammatut veneet ovat pinnaltaan GELCOATTIA!

Topcoat on samaa ainetta, mutta siihen on lisätty parafiiniöljyä jolloin se kovettuu. Gelcoat päälle maalattuna ei kovetu ellei sitä suljeta.

Lue lisää

vaikkapa www.pakcem.fi ja sieltä laminoinnin työohjeet joissa mm.sanotaan: "Topcoatpinta on todellakin tarpeellinen. Topcoat varmistaa vedenpitävyyden"
Että silleen...

että mahoton kirjoitti:

Se kova kiiltävä "muovi" jolla kaikki lasikuituveneet on pinnoitettu on juuri sitä topcoattia. Se on juuri se aine joka tekee veneestä vedenpitävän.

Kyllä se ulkopuoli on gealcoattia, ja sisäpinnat on sitten maalattu topcoatilla.

katsomassa kirjoitti:

vaikkapa www.pakcem.fi ja sieltä laminoinnin työohjeet joissa mm.sanotaan: "Topcoatpinta on todellakin tarpeellinen. Topcoat varmistaa vedenpitävyyden"
Että silleen...

Lue lisää

Jos vene tehdään muottiin, niinkuin 99% tehdään, on siinä pintana gelcoat.
Kun taas laminoidaan tavaraa jälkikäteen, kuten esim laituriponttooneita, maalataan pinnat topcoatilla.
Kuten täällä joku sanoi, ovat samaa tavaraa, mutta eri tavalla käytettyjä.
Selvitä ensin asiat kunnolla, kirjoita sitten.

Lueppas myöskin omasta linkistäsi kohdasta "Uuden tuotteen valmistus muotissa" mitä siihen tulee, lähimpänä muottia on gelcoat, ja sitten esim veneen sisäpinnassa on topcoat, sillä pitäähän lujitemuovi suojata kosteudelta myös siletä.

Pitäiskö miettiä mitä lukee?

eipäsjuupas kirjoitti:

Se kova kiiltävä "muovi" on gelcoattia, joka ruiskutetaan muottiin ennen laminointia. Se tekee veneestä joten kuten vedenpitävän, mutta ei vedenkestävän. Eihän se tosin haittaa, jos käytön jälkeen vene vedetään ranturille tai muuten pois vedestä. Vesilinjan yläpuolella se gelcoat korjataan topcoatilla. Vesilinjan alla mieluummiin epoksilla.

Ja se on juurikin ja nimen omaan EPOKSI, joka gelcoatin rasvanpoiston ja karhennuksen jälkeen vähintään neljään kertaan siveltynä tekee veneestä vesiTIIVIIN.

Se on hassu juttu, mutta lasikuituvenettä ei ole tehty sellaisenaan veteen - siis siten, että se lilluu koko kesän vedessä pääsemättä välillä kuivahtamaan.

KVG-vinkki: "osmoosi"

Lue lisää

Juuri näin.

Väittely gelcoatin ja topcoatin eroista meni sivuraiteille ja on täysin epäolennaista. Olennaista on se, että gelcoat ja topcoat on molemmat polyesteriä ja polyesteri imee vettä. Epoksi sen sijaan on täysin vesitiivis. Juuri tämän takia jos normaali lasikuituvene laitetaan jatkuvaan upotusrasitukseen se pitää pinnoittaa epoksilla. Muuten vene imee kesän aikana huomattavan paljon vettä rakenteeseen ja seurauksena voi olla osmoosi ja pakkasen aiheuttama delaminoituminen.

Jaa miksikö uudet veneet tehdään vettä imevästä polyesteristä? Epoksi on huomattavasti polyesterihartsia kalliimpaa. Epoksilla laminointi on vaativampaa ja hitaampaa. Epoksirunkoinen vene tulee siis huomattavasti kalliimmaksi ja harva veistämö sellaista osaa edes tehdä. Jos kustannus olisi sama niin ihan takuulla kaikki veneet tehtäisiin epoksista. Epoksirunkoiset yleistyy kun valmistustekniikat kehittyy.

Pienessä paikkauksessa hintaero on olematon joten ei mitään syytä turata polyesterin kanssa. Ehdottomasti epoksia vesilinjan alapuolen paikkauksiin!

SpK kirjoitti:

Juuri näin.

Väittely gelcoatin ja topcoatin eroista meni sivuraiteille ja on täysin epäolennaista. Olennaista on se, että gelcoat ja topcoat on molemmat polyesteriä ja polyesteri imee vettä. Epoksi sen sijaan on täysin vesitiivis. Juuri tämän takia jos normaali lasikuituvene laitetaan jatkuvaan upotusrasitukseen se pitää pinnoittaa epoksilla. Muuten vene imee kesän aikana huomattavan paljon vettä rakenteeseen ja seurauksena voi olla osmoosi ja pakkasen aiheuttama delaminoituminen.

Jaa miksikö uudet veneet tehdään vettä imevästä polyesteristä? Epoksi on huomattavasti polyesterihartsia kalliimpaa. Epoksilla laminointi on vaativampaa ja hitaampaa. Epoksirunkoinen vene tulee siis huomattavasti kalliimmaksi ja harva veistämö sellaista osaa edes tehdä. Jos kustannus olisi sama niin ihan takuulla kaikki veneet tehtäisiin epoksista. Epoksirunkoiset yleistyy kun valmistustekniikat kehittyy.

Pienessä paikkauksessa hintaero on olematon joten ei mitään syytä turata polyesterin kanssa. Ehdottomasti epoksia vesilinjan alapuolen paikkauksiin!

Lue lisää

Kiitokset vastanneille. Eli epoksifillerillä vesirajan alla kolot umpeen. Tosin ehkä vielä ennen sitä kannattaa vetää alle ohennettu epoksiprimer ja vasta sitten kolojen paikkaus.

Onko tuosta epoksiprimerkerrosten päälle vedettävästä Inerta50 epoksipintamaalista kenelläkään kokemuksia? Riittääkö 1 kerros vai olisiko parempi vetää 3 x Inerta5 primer ja 2 x Inerta50?

Tuleeko parempi pinta telalla vai hyvällä pensselillä?

nyypio kirjoitti:

Kiitokset vastanneille. Eli epoksifillerillä vesirajan alla kolot umpeen. Tosin ehkä vielä ennen sitä kannattaa vetää alle ohennettu epoksiprimer ja vasta sitten kolojen paikkaus.

Onko tuosta epoksiprimerkerrosten päälle vedettävästä Inerta50 epoksipintamaalista kenelläkään kokemuksia? Riittääkö 1 kerros vai olisiko parempi vetää 3 x Inerta5 primer ja 2 x Inerta50?

Tuleeko parempi pinta telalla vai hyvällä pensselillä?

Lue lisää

Paikka vain topparilla, kun se vene on niistä aineista tehty. Inertan 50 on ns. liituntuva maali eli suomeksi sanottuna pinta ei pysy kiiltävänä. Pintamaaliksi suosittelen jotain toista maalia.

B23E kirjoitti:

Paikka vain topparilla, kun se vene on niistä aineista tehty. Inertan 50 on ns. liituntuva maali eli suomeksi sanottuna pinta ei pysy kiiltävänä. Pintamaaliksi suosittelen jotain toista maalia.

Lue lisää

Jep, kaipa se Inerta50 ajan kanssa hiukan liituuntuu ainakin kyljessä kuohurajassa, mutta ehkä se silti on parempi pinnaksi kuin himmeä Inerta5 primer (tai esim. Hempelin Light Primer). Valkoinen sävy ehkä ei liituunnu ihan niin pahasti?

Kylkiin voisi tietysti hiukan vesirajan allekin vetää UV-suojaksi esim. Teknodur 190 PU-pintamaalin Inerta50:n päälle, mutta koko pohjan pintamaaliksi epoksin päälle se tuskin sopii - paitsi jos nostaa veneen aina käytön jälkeen ylös, mutta juuri sen takiahan ne epoksit ajattelinkin laittaa kun se ei ole tarkoitus!

Ja koska joka tapauksessa aion vetää pohjaan epoksikäsittelyn, niin mitä ihmettä sitä pohjaan upotusrasitukseen viimeiseksi kerrokseksi vetäisi, jos ei aio laittaa myrkkyä (joka tietysti myös suojaisi epoksia UV:n vaikutukselta)?

Tikkurilalla on tarkoitukseeen (sekä primeriksi että lopulliseksi pinnaksi) yksi tuote, puolikiiltävä Temacoat RM40
http://www.tikkurila.fi/ammattilaiset/tuotteet/tuotteet_teolliseen_pinnoitukseen?C=1475&product_id=1069
ja oikein veneenmaalausohjekin,
http://www.tikkurila.fi/index.phtml?s=364

mutta kaipa se puolikiiltävä Temacoat liituuntuu vähintään siinä missä pintamaaliksi tarkoitettu kiiltävä Inerta 50:kin?

Voihan paskat, alkaa muuten tuntua hiukan siltä, että ko. tarkoitukseen ei ole varsinaista tuotetta olemassa?
Pitäisiköhän sittenkin vetää kova myrkky epoksin päälle, esim. Hard Racing White (tai Xtra)? Mikähän on sanktio, jos sitä sisävesillä käyttää ja laituriparlamentti käräyttää? Sakot ja määräys antifoulingin poistosta?

nyypio kirjoitti:

Jep, kaipa se Inerta50 ajan kanssa hiukan liituuntuu ainakin kyljessä kuohurajassa, mutta ehkä se silti on parempi pinnaksi kuin himmeä Inerta5 primer (tai esim. Hempelin Light Primer). Valkoinen sävy ehkä ei liituunnu ihan niin pahasti?

Kylkiin voisi tietysti hiukan vesirajan allekin vetää UV-suojaksi esim. Teknodur 190 PU-pintamaalin Inerta50:n päälle, mutta koko pohjan pintamaaliksi epoksin päälle se tuskin sopii - paitsi jos nostaa veneen aina käytön jälkeen ylös, mutta juuri sen takiahan ne epoksit ajattelinkin laittaa kun se ei ole tarkoitus!

Ja koska joka tapauksessa aion vetää pohjaan epoksikäsittelyn, niin mitä ihmettä sitä pohjaan upotusrasitukseen viimeiseksi kerrokseksi vetäisi, jos ei aio laittaa myrkkyä (joka tietysti myös suojaisi epoksia UV:n vaikutukselta)?

Tikkurilalla on tarkoitukseeen (sekä primeriksi että lopulliseksi pinnaksi) yksi tuote, puolikiiltävä Temacoat RM40
http://www.tikkurila.fi/ammattilaiset/tuotteet/tuotteet_teolliseen_pinnoitukseen?C=1475&product_id=1069
ja oikein veneenmaalausohjekin,
http://www.tikkurila.fi/index.phtml?s=364

mutta kaipa se puolikiiltävä Temacoat liituuntuu vähintään siinä missä pintamaaliksi tarkoitettu kiiltävä Inerta 50:kin?

Voihan paskat, alkaa muuten tuntua hiukan siltä, että ko. tarkoitukseen ei ole varsinaista tuotetta olemassa?
Pitäisiköhän sittenkin vetää kova myrkky epoksin päälle, esim. Hard Racing White (tai Xtra)? Mikähän on sanktio, jos sitä sisävesillä käyttää ja laituriparlamentti käräyttää? Sakot ja määräys antifoulingin poistosta?

Lue lisää

Käsittääkseni Inerta 50 käytetään pintamaalina sekä veneiden pohjassa että erityisesti teollisuussovelluksissa. Kyllä luulisi hyvin kestävän. Ei tietenkään tarkoita sitä etteikö joku muu voisi olla parempi. Luulisin, että 2k polyuretaanimaalikin voisi toimia hyvin kunhan epoksiprimeroinnin tekee kunnolla.

Mitäs jos kysyisit Teknoksen ja Tikkurilan asiantuntijoilta molemmilta, että mitä menetelmää suosittelisivat teollisuussovellukseen upotusrasitukseen? Laita sitten tänne tulos muidenkin vertailtavaksi ja ihmeteltäväksi. Mutta älä vaan mainitse, että teet veneen pohjaa - kaikki ilmainen neuvo muuttuu ei ilmaiseksi. Sano vaikka että pinnoitat lujitemuovista vesisäiliötä ja säiliön sisään pääsee hiukan UV säteilyä...

nyypio kirjoitti:

Jep, kaipa se Inerta50 ajan kanssa hiukan liituuntuu ainakin kyljessä kuohurajassa, mutta ehkä se silti on parempi pinnaksi kuin himmeä Inerta5 primer (tai esim. Hempelin Light Primer). Valkoinen sävy ehkä ei liituunnu ihan niin pahasti?

Kylkiin voisi tietysti hiukan vesirajan allekin vetää UV-suojaksi esim. Teknodur 190 PU-pintamaalin Inerta50:n päälle, mutta koko pohjan pintamaaliksi epoksin päälle se tuskin sopii - paitsi jos nostaa veneen aina käytön jälkeen ylös, mutta juuri sen takiahan ne epoksit ajattelinkin laittaa kun se ei ole tarkoitus!

Ja koska joka tapauksessa aion vetää pohjaan epoksikäsittelyn, niin mitä ihmettä sitä pohjaan upotusrasitukseen viimeiseksi kerrokseksi vetäisi, jos ei aio laittaa myrkkyä (joka tietysti myös suojaisi epoksia UV:n vaikutukselta)?

Tikkurilalla on tarkoitukseeen (sekä primeriksi että lopulliseksi pinnaksi) yksi tuote, puolikiiltävä Temacoat RM40
http://www.tikkurila.fi/ammattilaiset/tuotteet/tuotteet_teolliseen_pinnoitukseen?C=1475&product_id=1069
ja oikein veneenmaalausohjekin,
http://www.tikkurila.fi/index.phtml?s=364

mutta kaipa se puolikiiltävä Temacoat liituuntuu vähintään siinä missä pintamaaliksi tarkoitettu kiiltävä Inerta 50:kin?

Voihan paskat, alkaa muuten tuntua hiukan siltä, että ko. tarkoitukseen ei ole varsinaista tuotetta olemassa?
Pitäisiköhän sittenkin vetää kova myrkky epoksin päälle, esim. Hard Racing White (tai Xtra)? Mikähän on sanktio, jos sitä sisävesillä käyttää ja laituriparlamentti käräyttää? Sakot ja määräys antifoulingin poistosta?

Lue lisää

Henkeä välillä. http://www.hempel.fi/internet/inefic.nsf/vDOC/207FB384E7139219C1256BE4004DF139?OpenDocument Löytisikö esim. tuolta pintamaaleja veneeseen?

Nuo inertan tuotteet ei ole tehty vene maaleiksi vaan esim. sen laiturin teräsrakenteiden maalaukseen, jossa venettä pidetään. Jos niitä soveltaa itse johonkin toiseen käyttötarkoitukseen, niin kannattaa ainakin lukea tuoteselosteet.

B23E kirjoitti:

Henkeä välillä. http://www.hempel.fi/internet/inefic.nsf/vDOC/207FB384E7139219C1256BE4004DF139?OpenDocument Löytisikö esim. tuolta pintamaaleja veneeseen?

Nuo inertan tuotteet ei ole tehty vene maaleiksi vaan esim. sen laiturin teräsrakenteiden maalaukseen, jossa venettä pidetään. Jos niitä soveltaa itse johonkin toiseen käyttötarkoitukseen, niin kannattaa ainakin lukea tuoteselosteet.

Lue lisää

Hemppelin katalookit ja ohjeet on tullut selattua. Sopivin tuote olisi tuo kiiltävän pinnan antava liotteeton High Protect, mutta sen kanssa tulee hoppu kun työskentelyaikakin on vain noin puoli tuntia ja olosuhteet aika vaativat. Ja sekin kuulemma liituuntuu .. Hempelin tuotteissa on myös melkoinen venelisä hinnassa.

Kyllä noilla Inertan epokseilla pinnoitetaan jopa jäänmurtajia.

SpK kirjoitti:

Käsittääkseni Inerta 50 käytetään pintamaalina sekä veneiden pohjassa että erityisesti teollisuussovelluksissa. Kyllä luulisi hyvin kestävän. Ei tietenkään tarkoita sitä etteikö joku muu voisi olla parempi. Luulisin, että 2k polyuretaanimaalikin voisi toimia hyvin kunhan epoksiprimeroinnin tekee kunnolla.

Mitäs jos kysyisit Teknoksen ja Tikkurilan asiantuntijoilta molemmilta, että mitä menetelmää suosittelisivat teollisuussovellukseen upotusrasitukseen? Laita sitten tänne tulos muidenkin vertailtavaksi ja ihmeteltäväksi. Mutta älä vaan mainitse, että teet veneen pohjaa - kaikki ilmainen neuvo muuttuu ei ilmaiseksi. Sano vaikka että pinnoitat lujitemuovista vesisäiliötä ja säiliön sisään pääsee hiukan UV säteilyä...

Lue lisää

Teknos kyllä suosittaa lk-veneelle Inerta 5 primeriksi ja Inerta 50 epoksipintamaaliksi, mutta peräpeiliin ja kylkeen kannattaisi kuulemma koittaa tuota Teknodur 190:llä (2k PU-maali) päälle sen UV-suojan vuoksi. Kas kun eivät laita Tikkurilan malliin venemaalausohjetta sivuilleen.

Onhan niillä myös todella rankkoja kp-ruiskutettavia epokseja 15min työskentelyaikoineen, jotka on sitten niin kovia aineita että huviveneeseen tuskin kannattaa harkita; jäänmurtajaksi tuosta paatista tuskin on.

Täällä niitä menettelyohjeita eri järjestelmille on iso nippu:
http://www.teknos.fi/Maalausj.nsf/Ksymbol_FI?OpenView

Noiden tuoteselosteiden avulla varmaan pärjää:
http://www.teknos.fi/tseloste.nsf/ts_tm_suomi_GIHD?OpenView

Niistä käsittelykerroista en ihan varmaa tietoa vielä saanut; mielestäni 2 x Inerta5 ja 1 x Inerta50 ei ihan riitä; kerroksia pitäisi mielestäni olla yhteensä ainakin 5, jotta tulisi tuollainen 260-280um kuivakalvon yhteispaksuudeksi.

Inerta 5 on käytännössä ihan sama aine kuin Hempelin Light Primer, mutta halvempi - se kun ei ole spesifinen venetuote ...

nyypio kirjoitti:

Hemppelin katalookit ja ohjeet on tullut selattua. Sopivin tuote olisi tuo kiiltävän pinnan antava liotteeton High Protect, mutta sen kanssa tulee hoppu kun työskentelyaikakin on vain noin puoli tuntia ja olosuhteet aika vaativat. Ja sekin kuulemma liituuntuu .. Hempelin tuotteissa on myös melkoinen venelisä hinnassa.

Kyllä noilla Inertan epokseilla pinnoitetaan jopa jäänmurtajia.

Lue lisää

Inertan 160 kestää kyllä jäänmurtajan pohjassa mutta vain hyvin harvoissa venessä. Arvaatko miksi?

Mitä mieltä olisit yhdistelmästä 5:n pohjaksi 51:n väliin ja automaali pintaan? Ai niin nuo automaalit ovat vielä kalliimpia kuin venemaalit.. mitä jos laittaisi pu-maalia pinnaksi?

nyypio kirjoitti:

Teknos kyllä suosittaa lk-veneelle Inerta 5 primeriksi ja Inerta 50 epoksipintamaaliksi, mutta peräpeiliin ja kylkeen kannattaisi kuulemma koittaa tuota Teknodur 190:llä (2k PU-maali) päälle sen UV-suojan vuoksi. Kas kun eivät laita Tikkurilan malliin venemaalausohjetta sivuilleen.

Onhan niillä myös todella rankkoja kp-ruiskutettavia epokseja 15min työskentelyaikoineen, jotka on sitten niin kovia aineita että huviveneeseen tuskin kannattaa harkita; jäänmurtajaksi tuosta paatista tuskin on.

Täällä niitä menettelyohjeita eri järjestelmille on iso nippu:
http://www.teknos.fi/Maalausj.nsf/Ksymbol_FI?OpenView

Noiden tuoteselosteiden avulla varmaan pärjää:
http://www.teknos.fi/tseloste.nsf/ts_tm_suomi_GIHD?OpenView

Niistä käsittelykerroista en ihan varmaa tietoa vielä saanut; mielestäni 2 x Inerta5 ja 1 x Inerta50 ei ihan riitä; kerroksia pitäisi mielestäni olla yhteensä ainakin 5, jotta tulisi tuollainen 260-280um kuivakalvon yhteispaksuudeksi.

Inerta 5 on käytännössä ihan sama aine kuin Hempelin Light Primer, mutta halvempi - se kun ei ole spesifinen venetuote ...

Lue lisää

Kuivakalvon paksuutta per käsittelykerta on etukäteen erittäin vaikea arvioida, kun käsittely tehdään kotikonstein ja ties missä olosuhteissa. Turvallisinta on laskea pinnoitteen menekki, ostaa riittvästi ainetta ja maalata niin monta kertaa kuin tavaraa riittää. Kun lasket tarvittavan maalin määrää niin muista ottaa kuivakalvoa laskiessa huomioon ainoastaan maalin kuiva-aineosuus. Kaikki mikä on liuotinta haihtuu pois ja on kuivakalvon paksuudesta niinikään pois.

Mun viimeisimmässä projektissa tarvittiin 6 käsittelykertaa että saatiin kuivakalvoksi n. 220 myy. Aine oli nimenomaan Inerta 5 ja levitys tapahtui lyhytnukkaisella pikkutelalla. Käsittääkseni yli 50 um kuivakalvoa ei saa telalla aikaiseksi oikein millään (Inerta 5:llä). Kp-ruiskulla toki ja ylikin.

Ja sitten vielä vinkkiä: Osta Inerta 5 kahta väriä. Helpottaa ja nopeuttaa huomattavasti maalausta, kun näkee kunnolla mistä on vetämättä. Siis vuorotellen eri värillä. Kuivumisaikojen kanssa pitää olla todella tarkkana. Reilu 15 astetta on ehkä helpoin lämpötila työskentelyn ja kuivumisaikojen suhteen.

Onks valoo kirjoitti:

Kyllä se ulkopuoli on gealcoattia, ja sisäpinnat on sitten maalattu topcoatilla.

jos vene on sellainen, että se on järvessä kokokesän niin kannattaa maalata vielä vesilinjan alapuoli siihen tarkoitukseen tarkoitetulla maalilla!!

B23E kirjoitti:

Inertan 160 kestää kyllä jäänmurtajan pohjassa mutta vain hyvin harvoissa venessä. Arvaatko miksi?

Mitä mieltä olisit yhdistelmästä 5:n pohjaksi 51:n väliin ja automaali pintaan? Ai niin nuo automaalit ovat vielä kalliimpia kuin venemaalit.. mitä jos laittaisi pu-maalia pinnaksi?

Lue lisää

160 on varmaan tekemätön paikka; näkyy jo tuoteselosteestakin (20 min aika, kertaruiskutuksella 500um paksuus, ...)

Sen sijaan 165:tta jotkut on vetäneetkin:
http://keskustelu.suomi24.fi/servlets/search?start=0&advanced=1&all_words=&some_words=&exclude_words=&exact_words=Inerta 165&conference=&poster=&sort=relevance&search_interval=fixed_interval&fixed_interval_time=0&sd=01&sm=01&sy=2008&ed=11&em=3&ey=2008&hpp=25

Itse aion pysyä tuossa Inerta5 Inerta50 -parivaljakossa, koska sitä tehdas lk-veneelle suosittaa epoksointiin. Kusoilen samasta asiasta lisää tuossa ylempänä myöhemmin.

SpK kirjoitti:

Kuivakalvon paksuutta per käsittelykerta on etukäteen erittäin vaikea arvioida, kun käsittely tehdään kotikonstein ja ties missä olosuhteissa. Turvallisinta on laskea pinnoitteen menekki, ostaa riittvästi ainetta ja maalata niin monta kertaa kuin tavaraa riittää. Kun lasket tarvittavan maalin määrää niin muista ottaa kuivakalvoa laskiessa huomioon ainoastaan maalin kuiva-aineosuus. Kaikki mikä on liuotinta haihtuu pois ja on kuivakalvon paksuudesta niinikään pois.

Mun viimeisimmässä projektissa tarvittiin 6 käsittelykertaa että saatiin kuivakalvoksi n. 220 myy. Aine oli nimenomaan Inerta 5 ja levitys tapahtui lyhytnukkaisella pikkutelalla. Käsittääkseni yli 50 um kuivakalvoa ei saa telalla aikaiseksi oikein millään (Inerta 5:llä). Kp-ruiskulla toki ja ylikin.

Ja sitten vielä vinkkiä: Osta Inerta 5 kahta väriä. Helpottaa ja nopeuttaa huomattavasti maalausta, kun näkee kunnolla mistä on vetämättä. Siis vuorotellen eri värillä. Kuivumisaikojen kanssa pitää olla todella tarkkana. Reilu 15 astetta on ehkä helpoin lämpötila työskentelyn ja kuivumisaikojen suhteen.

Lue lisää

Pelkkää asiaa haastelet ja hyviä pointteja; itse asiassa samoja mitä tehtaaltakin. Palaan asiaan; sain Teknokselta justiinsa hyviä ohjeita. Laitan niitä tänne kunhan kerkiän - leipätyöt kun vain haittaa parhaillaan aika pahasti ;)

asiantuntija! kirjoitti:

Muottiin lammatut veneet ovat pinnaltaan GELCOATTIA!

Topcoat on samaa ainetta, mutta siihen on lisätty parafiiniöljyä jolloin se kovettuu. Gelcoat päälle maalattuna ei kovetu ellei sitä suljeta.

Lue lisää

ei oo äijjällä mitään hajuu näistä hommista, mun sokee mummokin tietää paremmin nää hommat. kiitos ja näkemiin

SpK kirjoitti:

Kuivakalvon paksuutta per käsittelykerta on etukäteen erittäin vaikea arvioida, kun käsittely tehdään kotikonstein ja ties missä olosuhteissa. Turvallisinta on laskea pinnoitteen menekki, ostaa riittvästi ainetta ja maalata niin monta kertaa kuin tavaraa riittää. Kun lasket tarvittavan maalin määrää niin muista ottaa kuivakalvoa laskiessa huomioon ainoastaan maalin kuiva-aineosuus. Kaikki mikä on liuotinta haihtuu pois ja on kuivakalvon paksuudesta niinikään pois.

Mun viimeisimmässä projektissa tarvittiin 6 käsittelykertaa että saatiin kuivakalvoksi n. 220 myy. Aine oli nimenomaan Inerta 5 ja levitys tapahtui lyhytnukkaisella pikkutelalla. Käsittääkseni yli 50 um kuivakalvoa ei saa telalla aikaiseksi oikein millään (Inerta 5:llä). Kp-ruiskulla toki ja ylikin.

Ja sitten vielä vinkkiä: Osta Inerta 5 kahta väriä. Helpottaa ja nopeuttaa huomattavasti maalausta, kun näkee kunnolla mistä on vetämättä. Siis vuorotellen eri värillä. Kuivumisaikojen kanssa pitää olla todella tarkkana. Reilu 15 astetta on ehkä helpoin lämpötila työskentelyn ja kuivumisaikojen suhteen.

Lue lisää

Tässä otetta tehtaan kanssa käydystä dialogista. Mikään ns. virallinen menetelmä/ohje tämä ei toki ole:

----------

Teknoksen kokemuksen mukaan Inerta Primer 5 pohjamaali 2 x maalattuna antifoulingmaalin alle on riittävä lasikuituveneen maalaukseen. Paksumpi kerrosvahvuus (300 µm) ja useampi kalvo on jo teräspintojen maalauksen vaatimus. Teräspinnoilla 300 µm:n kokonaiskalvonpaksuus on minimivaatimus upotusrasituksissa riittävälle korroosiovirran hidastamiselle.

Lasikuituveneessä ei korroosioriskin takia tarvita yhtä paksuja kalvoja. Toki pinnanpaksuudellekin on lasikuitupinnalla omat syynsä. Ko. tapauksessa tärkeämpää on esikäsittelyn kunnollinen suorittaminen (pinnan pesu karhennus), jotta maali tarttuu hyvin alustaansa ja estää mahdollisen kuplimisen. Nämä kalvosuositukset ovat ruiskuttamiselle, eli tehtäessä sivellin-/telamaalausta, kerroksia pitää lisätä vähintään yksi riittävän tasaisen kalvonvahvuuden saavuttamiseksi.

Kokonaiskalvon kasvattaminen 300 µm ja yli ei ole vielä vaarallista, kunhan se tehdään useammalla kalvolla eikä paksuilla kertakalvoilla. Tämä siksi, että useampi ohut kalvo antaa monin verroin tiiviimmmän lopputuloksen kuin muutama paksuhko kalvo.

Ensimmäistä, 20-30% ohennettua Inerta 5 -primerkerrosta maalattaessa paras menetelmä (ruiskun jälkeen) on sivellinmaalaus, jotta maali saadaan "hierottua" kiinni alustaansa. Seuraavilla kierroksillla voi käyttää myös telaa.

Välihionta, varsinkin ennen pintamaalia, on järkevää haluttaessa tehdä mahdollisimman hyvää pinnan laatua. Mahdolliset välihionnat kuivahiontana (ei vesihionta) ja hionnan jälkeen pölynpoisto paineilmalla ja liuotepyyhinnällä (esim epoksimaalin 9506 ohenne).

Lakkaus Inerta 50 epoksilakalla on mahdollista haluttaessa kiiltävää, liukasta ja mahdollisimman helposti puhtaana pidettävää pintaa. Inerta 50 lakka on samaa sideainetta ja toimii kuten epoksimaali, vaikka maalauksessa lakka voikin käyttäytyä hiukan eri tavalla alhaisemman viskositeetinsä takia. Mikäli siis joskus haluaa laittaa kuitenkin antifouling -maalin ja ennen sitä tietysti tartuntaprimerin, niin lakkakerroksen poistaminen ei ole tarpeen. Pinnan puhdistus ja hionta/karhennus riittää.

Kysymys:
Kestääkö Inerta50 lakka liituuntumista paremmin kuin Inerta50 maali? Olin ajatellut vetää peräpeiliin ja kylkien kuohurajaan 2k Teknodur 190 PU-maalin UV-suojaksi; korvaisiko Inerta 50 lakka kyseisen osuuden jossakin määrin?

Vastaus:
Ei korvaa, koska epoksisideaineen ominaisuus on tuo liituuntuminen/kellastuminen.

----------


Eli semmoista. Itse aion tehdä siis seuraavasti:
- gelcoat -pinnan rasvanpoisto
- hionta/karhennus vesihiomalla, huuhtelu (pinnan pitää tietysti antaa kuivua)
- 20-30% ohennettu Inerta5 siveltimellä
- kolojen kittaus epoksifillerillä, hionta ja pölynpoisto
- 4 kerrosta ohentamaton tai hiukan ohennettu Inerta5
- ainakin viimeisen Inerta5 kerroksen jälkeen välihionta
- 2 kerrosta Inerta50, kerrosten välissä kevyt välihionta, toinen
kerros valkoisella sävyllä
- 1 kerros Inerta50 lakka
- kylkien kuohurajaan ja peräpeiliin valkoinen Teknodur 190 päälle UV-suojaksi.

Levitykset laadukkaalla ja isohkolla siveltimellä tai lyhytnukkaisella mohairtelalla; riittävän hyvin liuotinta kestävää vaahtomuovitelaa ei taida olla olemassa (pohjan nousulistat joka tapauksessa siveltimellä), Kaikkien epoksikerrosten välillä riittävä kuivumisaika, jotta alempien epoksikerrosten liuotin ei aiheuta kuplintaa.

Tällä tavoin epoksoitu pinta käsittääkseni myös kestää (pelkän gelcoatin tavoin oksaalihappopuhdistuksen (esim StarBrite HullCleaner), koska kyseessä ei ole kovin vahva emäksinen aine.

verimies kirjoitti:

ei oo äijjällä mitään hajuu näistä hommista, mun sokee mummokin tietää paremmin nää hommat. kiitos ja näkemiin

sulla.

Heippa hei!

juoksussa kirjoitti:

jos vene on sellainen, että se on järvessä kokokesän niin kannattaa maalata vielä vesilinjan alapuoli siihen tarkoitukseen tarkoitetulla maalilla!!

"jos vene on sellainen, että se on järvessä kokokesän niin kannattaa maalata vielä vesilinjan alapuoli siihen tarkoitukseen tarkoitetulla maalilla!"

Erittäin hyvin sanottu. Eikun hommiin :)

Epoksi vaatii uv suojan, se hartsin väripigmentti ei jeesaa siinä asiassa.

Hepo........ kirjoitti:

Epoksi vaatii uv suojan, se hartsin väripigmentti ei jeesaa siinä asiassa.

voisitko tarkentaa tyhmälle sitä UV suojaa kun ei nyt nakita.

heavy metal kirjoitti:

voisitko tarkentaa tyhmälle sitä UV suojaa kun ei nyt nakita.

UV-suoja = Ultraviolettisuoja = kestää auringonvaloa :)