Sain sähköpostiviestin, jossa minua kehoitettiin allekirjoittamaan Amnestyn naisiin kohdistunutta perheväkivaltaa vastustava adressi myös Suomessa. Tätä kirjoitaessani silmiini osui myös uusi kirjoitus, jossa pyydettiin ottamaan kantaa tyttöihin kohdisunutta väkivaltaa vastaan kouluissa.
"Amnesty vaatii kansainvälisen naistenpäivän alla eri maiden hallituksilta ja kouluviranomaisilta toimia, joilla tyttöihin kouluissa kohdistuva väkivalta ja seksuaalinen häirintä voidaan estää."
Lienee selvää että perheväkivalta kohdistuu osaltaan naisiin. Mutta oikeuttaako se naisten tekemän väkivallan, koska se kohdituu rikoksen uhreina miellettyyn vähemmistöön, miehiin? Tässä yhteydessä on myös todettava, että väkivalta kokonaisuutena Suomessa kohdistuu määrälliseen vähemmistöön koko populaatiosta. Toisin sanoen, tilastoitu enemmisto suomalaisista elää väkivallattomassa perheessä. Väkivallattomien määrällinen enememmistö ei oikeuta ongelman kieltämistä niissä yhteisöissä, joissa sitä ilmenee.
Tästä kampanjassa tuskin on kyse, mutta puhuttaessa tasa-arvosta ja väkivallasta samassa yhteydessä, meidän tulee muistaa, että väkivalta kohdistuu aina yksilöön. Väkivalta on aina tuomittavaa, ihmisyyttä alentavaa, ja tuottaa kohteelle häpeän tunnetta, oli kyseessä nainen, mies tai lapsi.
Mielestäni me emme voi hyväksyä, väheksyä tai kieltää väkivallan tunnusmerkkejä missään olosuhteissa. Sukupuolittunut rajaaminen johtaa epäsuorasti ilmiön tahattomaan hyväksymiseen tai sen olemassaolon suoranaiseen kieltämiseen. Yksilö, väkivallan uhri on aina uhri katsomatta sukupuoleen.
Tarkoittaessamme hyvää, me emme saa tuottaa lisää kärsimystä tai häpeää kenellekään väkivaltaa kohdanneelle.Me emme saa tehdä syyllisiä viattomista edes sivulauseessa tai tahattomasti sisältöyhteydessä. Kokonaiskuva väkivallasta ei oikeuta sen rajaamista ja epäkohtien tähdentämistä osaan tästä, kun kyseessä on perhettä koskeva väkivallanteko.
Kun väkivallan uhri on lapsi, tyttö tai poika, se tulee jyrkästi tuomita. Sukupuolittunut näkökulma on aina tieteen tekemisen tuottama rajaus. Mikäli tyttöihin kohdistunut väkivalta on ollut tutkimuksen keskiössä, me emme saa unohtaa väkivaltaa kohdanneita poikaoppilaita. Emme saa tahattomasti tuottaa ongelmasta vääristynyttä mielikuvaa. Ongelma projisoituu aina yksilössä ja on henkilökohtainen tragedia.
Amnestyn tulisi julkilausumissaan tuoda selkeästi julki myös kansallisten eroavaisuuksien näkökulmat, jotta väärinkäsityksiltä vältyttäisiin.
Omaantuntoni vedoten kieltäydyn allekirjoittamasta adressia, mikä sulkee pois osan ongelmasta. En voi hyväksyä mitään väkivallan olomuotoja, on sitten kyseessä nainen, mies tai lapsi. Väkivallan sukupuolittunut rajaaminen on väkivallan osittaista hyväksymistä, ja täten tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden tavoittelun kannalta tuomittava teko. Tässä yhteydessä rajaan näkemykseni koskemaan perhettä ja koulua koskevaan väkivaltaan ja kaikkiin sen ilmenemismuotoihin.
Allekirjoitan ja hyväksyn nimelläni kokonaisuutena kaikki perhettä ja lapsiin kohditunutta väkivaltaa vastustavat adressit.
Antti Oinonen
"Amnesty vaatii kansainvälisen naistenpäivän alla eri maiden hallituksilta ja kouluviranomaisilta toimia, joilla tyttöihin kouluissa kohdistuva väkivalta ja seksuaalinen häirintä voidaan estää."
Lienee selvää että perheväkivalta kohdistuu osaltaan naisiin. Mutta oikeuttaako se naisten tekemän väkivallan, koska se kohdituu rikoksen uhreina miellettyyn vähemmistöön, miehiin? Tässä yhteydessä on myös todettava, että väkivalta kokonaisuutena Suomessa kohdistuu määrälliseen vähemmistöön koko populaatiosta. Toisin sanoen, tilastoitu enemmisto suomalaisista elää väkivallattomassa perheessä. Väkivallattomien määrällinen enememmistö ei oikeuta ongelman kieltämistä niissä yhteisöissä, joissa sitä ilmenee.
Tästä kampanjassa tuskin on kyse, mutta puhuttaessa tasa-arvosta ja väkivallasta samassa yhteydessä, meidän tulee muistaa, että väkivalta kohdistuu aina yksilöön. Väkivalta on aina tuomittavaa, ihmisyyttä alentavaa, ja tuottaa kohteelle häpeän tunnetta, oli kyseessä nainen, mies tai lapsi.
Mielestäni me emme voi hyväksyä, väheksyä tai kieltää väkivallan tunnusmerkkejä missään olosuhteissa. Sukupuolittunut rajaaminen johtaa epäsuorasti ilmiön tahattomaan hyväksymiseen tai sen olemassaolon suoranaiseen kieltämiseen. Yksilö, väkivallan uhri on aina uhri katsomatta sukupuoleen.
Tarkoittaessamme hyvää, me emme saa tuottaa lisää kärsimystä tai häpeää kenellekään väkivaltaa kohdanneelle.Me emme saa tehdä syyllisiä viattomista edes sivulauseessa tai tahattomasti sisältöyhteydessä. Kokonaiskuva väkivallasta ei oikeuta sen rajaamista ja epäkohtien tähdentämistä osaan tästä, kun kyseessä on perhettä koskeva väkivallanteko.
Kun väkivallan uhri on lapsi, tyttö tai poika, se tulee jyrkästi tuomita. Sukupuolittunut näkökulma on aina tieteen tekemisen tuottama rajaus. Mikäli tyttöihin kohdistunut väkivalta on ollut tutkimuksen keskiössä, me emme saa unohtaa väkivaltaa kohdanneita poikaoppilaita. Emme saa tahattomasti tuottaa ongelmasta vääristynyttä mielikuvaa. Ongelma projisoituu aina yksilössä ja on henkilökohtainen tragedia.
Amnestyn tulisi julkilausumissaan tuoda selkeästi julki myös kansallisten eroavaisuuksien näkökulmat, jotta väärinkäsityksiltä vältyttäisiin.
Omaantuntoni vedoten kieltäydyn allekirjoittamasta adressia, mikä sulkee pois osan ongelmasta. En voi hyväksyä mitään väkivallan olomuotoja, on sitten kyseessä nainen, mies tai lapsi. Väkivallan sukupuolittunut rajaaminen on väkivallan osittaista hyväksymistä, ja täten tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden tavoittelun kannalta tuomittava teko. Tässä yhteydessä rajaan näkemykseni koskemaan perhettä ja koulua koskevaan väkivaltaan ja kaikkiin sen ilmenemismuotoihin.
Allekirjoitan ja hyväksyn nimelläni kokonaisuutena kaikki perhettä ja lapsiin kohditunutta väkivaltaa vastustavat adressit.
Antti Oinonen
Vastaukset 1
Vanhimmat
Serkkuni lähetti minulle adressista tiedon sähköpostiini. En allekirjoittanut vaikka olenkin nainen.
Sen sijaan lähetin heille kirjoitelman poikani pahoinpitelystä sekä sen tutkimatta jättämisestä.
Sieltä tuli vastaus "ettemme voi alkaa perehtyä tähän yksittäistapaukseen vaan tutkimme ensisijassa naisiin kohdistuvaa väkivaltaa".
En ajatellutkaan heidän alkavan perehtymään tapaukseen, lähetin sen ihan muuten vaan vähän kuin esimerkkinä.
Minua ärsyttää suunnattomasti aina kun puhutaan väkivallasta siihen yhteyteen vedetään naisiin kohdistuva väkivalta. En toki hyväksy sitäkään mutta tosiasiassa miehiin kohdistuva väkivalta on paljon yleisempää. Suomi johtaa väkivaltatilastojen kärjessä. Ei ole lottovoitto syntyä Suomeen miehenä, sen voi katsoa väkivaltatilastoista.