otsikko.
IlmanVAIHTO ja ILMASTOINTI on kaksi täysin ERI asiaa. 99,5% suomalaisissa kodeissa on ilmanVAIHTO EI ilmastointia.
Ammattireiska
IlmanVAIHTO ja ILMASTOINTI on kaksi täysin ERI asiaa. 99,5% suomalaisissa kodeissa on ilmanVAIHTO EI ilmastointia.
Ammattireiska
Vastaukset 29
Vanhimmat
suomessa vuosittain rakennetaan, ehkä alle yhden käden sormin laskettavissa.
Ei mullakaan ole kuin Lammi täysbetonirautavahvisteinen talo, kiveksi en kehtaa näitä seiniä kutsua toisin kuin sipouskovaiset omia luskialla kaivettavia vedessä kelluvia harkkojaan.
Toisekseen jos aivan pilkku viilataan, niin ilmavaihtokone ilmastoi huonetilaa.
> Toisekseen jos aivan pilkku viilataan, niin ilmavaihtokone ilmastoi huonetilaa.
Jos pilkkua viilataan, niin ilmastointi tarkoittaa sisäolosuhteiden hallintaa - siis huonetilan lämpötilaa ja/tai kosteutta säädetään pukkaamalla huoneeseen sopivasti käsiteltyä tuloilmaa.
Harvemmimpa pientalojen ilmanvaihtokoneissa on mitään muuta kuin tuloilman lämmitys ennalta asetettuun vakiolämpötilaan ts. kyseessä on pelkkä ilmanvaihto.
Ajateltuna, ilmanvaihto on yksinkertaisimmillaan vain ikkunan avaamista.
En minäkään kivitalossa ole kehunut asuneeni vaikka se siposta oli rakennettukin. Suomessahan kaikkia kiviainestaloja lecasavimajoista lähtien kutsutaan kivitaloiksi.
Olen sikäli samaa mieltä että otsikko tuo lämpöpumppu keskustekijoita tähän osioon vaikka oikeampi olisi tuo lämmityspuoli. Yleensähän sitä katsellaan lämmitystä varten.
Entäs ILPit? Lämmittimiä vai kesäisin ilmastointikoneita? Jos ilmastointikoneita, sitten on aika monessa kodissa ilmastointi.
Jäähdytykseen käytettävä ILP = koneellinen jäähdytys.
Suomalainen ilmastoinnin määritelmä on vähän kummallinen koska se pitää sisällään sekä koneellisen ilmanvaihdon että sisäolosuhteiden hallinnan (tuloilmaa kostuttamalla, kuivaamalla, lämmittämällä tai jäähdyttämäll) ja vieläpä niin, että pelkkä tuloilman lämmitys katsotaan meidän ilmastossamme itsestäänselvyydeksi ts. ilmastointi edellyttää käytönnössä
- koneellista ilmanvaihtoa
- tuloilman lämmitystä tarpeen mukaan
- jotain muuta toimintoa em. lisäksi, yleensä koneellista jäähdytystä, mutta myös kostutus/kuivaus istuu nimikkeeseen
Muualla maailmassa Air Conditioning = koneellinen jäähdytys ja ilmanvaihto pitää sitten määritellä erikseen. Tyypillisesti lämpimämmissä maissa ilmanvaihto = hatara talo ja/tai avattava ikkuna, jopa toimistorakennuksissa!
PILP voitaneen rinnastaa poistoilmapuhaltimeen, sillä se vaatii virtausta toimiakseen. Onko kuutiokone LTO:lla ilmastointia. Kirjoittamasi persuteella lämpövastuksen lisäämisessä menee raja. Toimitilojen jäähdytyslaitteet ovat mielestäni hirvittävää tuhlausta kun ajatellaan niitä tehoja, mitä palkit tarvitsevat. Ehkä jossain laivoissa lauhduttimen lämpö saadaan talteen vai kuinka.
Mitä?
Ilp = Air conditioning = ilmastointi.
Ei pilpillä ole mitään tekemistä huoneen olosuhteiden hallinnan kanssa. Sehän on vain lämmöntalteenottolaite, joka imee lämpöä poistoilmasta. Korvausilma tulee sitten mistä sattuu ts. PILPillä ei todellakaan hallita olosuhteita.
Autoissa on, aivan oikein, ihan aitoja ilmastointilaitteita, joilla säädellään matkustamon lämpötilaa niin ylös kuin alaspäinkin.
Tähän asti luetun perusteella pitäisi vielä kosteuttakin säädellä.
Ei lämmöntalteenotto tarvitse sähköä kovinkaan paljoa. Pilpiä voidaan pitää lämmitysmuotona ymmärtääkseni. Vedenlämmitystä ja jotain yhtenäistä tilaa voi puhaltaa lämpimällä. Siinähän lämmitetty ilma poistossa jäähdytetään höyrystimessä ja jos ei jäähdytystä, niin hyötysuhde huono.
Ilmalämpöpumpulla säädetään myös lämpötilaa ylös ja/tai alas manuaalisesti tai automaattisesti - ihan kuin autoissakin. Periaate ja tekninen perusratkaisu on lähes täysin sama.
ILPillä voi poistaa kosteutta sisätiloista ja joillain malleilla lisätä, jopa talviolosuhteissa! (Daikin Ururu Sarara).
Vasta, jos talossa on sekä koneellinen ilmanvaihto että ILP voidaan puhua ilmastoinnista. Siis suomalaisen määritelmän mukaan.
Kyllä se auton ilmastointilaite myös kuivaa ilmaa. Tätähän voi sadekeleillä käyttää niin, että pistää samanaikaisesti jäähdytyksen ja lämmityksen päälle, jolloin osa ulkoilman kosteudesta tiivistyy jäähdytyskennoon. Kun ilma tämän jälkeen lämmitetään, sen suhteellinen kosteus laskee hyvin matalaksi.
ufox pöhisee nurkassa.
tais mennä määrittelyt uusiksi.
Älä höpöttele mistään suomalaisista määrittelyistä ennen kuin esität jonkun konkreettisen määritelmän missä noin sanotaan. Suomessa käytetään ilmastointi -sanaa sekä jäähdytyksestä (autoissa) että ilmanvaihdosta (talot).
Luehan vaikka ohimennen Olli Seppäsen kirja "Ilmastoinnin suunnittelu". Ko. kirjassa opastetaan juurikin ilmanvaihdon suunnitteluun sivuten muutamalla lauseella myös jäähdytystä.
> Älä höpöttele mistään suomalaisista määrittelyistä ennen kuin esität jonkun konkreettisen määritelmän missä noin sanotaan. Suomessa käytetään ilmastointi -sanaa sekä jäähdytyksestä (autoissa) että ilmanvaihdosta (talot).
Ilmastoinnilla varustetuissa autoissa on koneellinen tuloilma (lämppärin puhaltimella), jota käsitellään sopivasti (suodatetaan, lämmitetään / jäähdytetään & kuivataan), jotta sisäilman lämpötila ja kosteus saadaa halutuksi. Kyseessä on siis ihan virallisenkin määritelmän mukaan ilmastointi.
Se, että maallikot, sinut mukaanluettuna, kutsuvat radiaattoreita pattereiksi, ladattavia AA-koon akkuja paristoiksi tai akkupattereiksi ja pahimmillaan koneellista yhteiskanavapoistoa ilmastoinniksi ei muuta tuota edellä todettua mihinkään.
> Luehan vaikka ohimennen Olli Seppäsen kirja "Ilmastoinnin suunnittelu".
Kuulepas, pelkkä hauki on kala -menetelmällä ulkoluku ei pitkälle kanna. Pitää myös ymmärtää lukemansa. Tässäkin kirjassa ilmastoinnin määritelmä on vajavainen - kirjaimellisesti tulkittuna tulkittuna mikä tahansa tuloilman lämmityksellä varustettu ilmanvaihtokone olisi ilmastointikone. Käytännössä raja on syytä vetää siihen, että ilmastoinnilla pyritään säätämään sisäilma olosuhteita (kosteutta tai lämpötilaa) tuloilmaa sopivasti käsittelemällä. Mikä kyllä käy ilmi, jos lukee ajatuksella kuvaukset esim. ilmastointijärjestelmien luokitusperusteista.
Ilmastoinnissa oleellista on, että ilmastoinnilla pyritään *säätämään* ilmastoidun tilan ilman puhtautta, lämpötilaa ja/tai kosteutta, kun taas pelkän ilmanvaihdon tapauksessa riittää, että tilaan saadaan tuotua X litraa sekunnissa ilmaa vetohaittaa aiheuttamatta (mikä Suomen ilmastossa vaatii esilämmityksen).
Pyöriväkennoinen IV-kone palauttaa kosteutta kennon pyöriessä ja kun pysäyttää kennon niin sisäilma kuivaa, näin aikakin pakkasella. Energiansäästöstä ei väliä kuten ei autoesimerkissäkään.
No kerrohan nyt kun tunnut olevan niin mahtavasti asioista perillä että mistä se "virallinen" määritelmä löytyy? Jos sellaista ei ole niin pidä suusi kiinni. Pointtini tuossa aikaisemmassa viestissä oli että suomessa käytetään molempia termejä (ilmanvaihto ja ilmastointi) ristiin siten, että monessa asiayhteydessä ne tarkoittavat samaa asiaa.
Hieman esimerkkejä:
D2:
3.7.5.2
Ilmastointikoneen ja kammioiden vaipan sekä ilmakanavien on kestettävä sallitun enimmäispaineen (suurin sallittu käyttöpaine), kuitenkin vähintään ±1000 Pa:n koepaineen (yli- tai alipaine), aiheuttama kuormitus.
Tuossa puhutaan ilmastointikoneesta. Oletko sitä mieltä, että jos ko. laitos on pelkästään (sinun määritelmiesi mukaan) ilmanvaihtolaitos, sen ei tarvitsisi täyttää ko. vaatimuksia??
Toinen esimerkki:
SFS 3542 Ilmastointikanavat. Lujuus- ja tiiviystestaus.
Tuossahan puhutaan ilmastointikanavista jo heti ko. standardin nimessä. Olet taas varmasti sitä mieltä että omaan tönöösi asennettavien kanavien ei tarvitse täyttää ko. vaatimuksia koska taloasi ei varusteta jäähdytyksellä?
Ja vähän lisää esimerkkejä linkkien muodossa:
http://internet.onninen.fi/urakoitsijat/tuotteet/ilmastointituotteet/ilmastointikanavat/index.html
http://www.paroc.fi/channels/fi/technical insulation/hvac/air ducts/default.asp
http://www.sfs.fi/julkaisut/sfs_julkaisut/sfs_kasikirjat/kk103_2.html
"Se, että maallikot, sinut mukaanluettuna, kutsuvat radiaattoreita pattereiksi..."
Kyllä, monet maallikot kutsuvat radiaattoreita pattereiksi mutta kas kummaa kun suomen kieli on niin monivivahteinen, että tuota patteri -nimitystä käyttävät myös monet ei-maallikot, minä mukaanluettuna.
Jos talossa on pelkkä poistokone se on nimeltään ilmanvihto. Mutta jos talossa on kone joka jotenkin käsittelee taloon tulevaa ilmaa on kyseessä ilmastointi. Esim. ilman esilämmitys, kosteuus, jne.
Mutta kai se sama on miksi sitä kutsuu.
Kyllä ilmastointi on oikea nimike ryhmälle. Sanaa on alettu automaailman myötä väärinkäyttää jäähdytyksen synonyyminä mitä se ei oikeasti tarkoita.
Radiaattori = patteri.
Paristo = patteri.
Akku = akkupatteri.
Huippuimuri katolla = ilmastointilaite.
ILP = ilmastointilaite.
Auton ilmastointilaite = ilmastointilaite.
Säädinkupu / liesikupu = liesituuletin.
Anttilan 200 € saippuapurkkisarja = kotiteatteri.
Janipetteri = tietäjä iän ikuinen.
Keskustelun aloittaja on täysin oikeassa.
Ilmastointi on kyseessä, kun on laite, jolla voi jäähdyttää tuloilmaa tai sisäilmaa. Esimerkiksi monasti paremmissa hotelleissa sekä uudemmissa/uusituissa toimistotiloissa ja -rakennuksissa löytyy ilmastointi, kun tuloilmaa jähdytetään. Kauppakeskuksissa jms. aika itsestäänselvyys. Ratkaisu on yleistymässä asunnoissakin. Ilma jota syötetään huoneeseen ei ole tällöin riippuvainen ulkolämpotilasta. On myös erillisiä ilmastointilaitteita, jotka kierrättävät ilmaa viilentäen sitä (ilmalämpöpumput, siirrettävät laitteet, välikattoon asennettavat ym.). Ulkona on lauhdutinyksikkö, joka tuottaa sisälle johdettavan kylmän. Sisälämpotila voidaan pitää tarkkaan tiettynä.
Jos esimerkiksi hotellitekstissä lukee ilmastointi, on siellä todella jäähdytysmahdollisuus, mikä on mukava juttu kesähelteellä. Etelän maissa on yleistä erilliset kylmäkoneet ilmastointina.
Ongelma on suomen kielessä. Ilmastointi-sanaa käytetään väärin kun puhutaan vain ilmanvaihdosta tai koneellisesta tuloilmasta ym tuuletuslaitteista. Muissa kielissä asia on selkeämpi, pitäisi olla suomessakin. Esim. englannin air conditioning. Yksinkertaista: ilmastoinnilla voi jäähdyttää ilmaa.
Otsikko pitäisi olla jotakin ilmanvaihtoon liittyvää. Otsikolla ilmastointi täällä pitäisi keskustella vain ilmastointilaitteista. Mielestäni oli hyvä ottaa tämä esiin.
Aikaisemmin tuosta kirjoiteltiin kerran kuussa, nyt
joku älyää asian kerran vuodessa.
Varsinaiseen aiheeseen. Kannattaa huomata, että kun
puhutaan ilmastoinnista, puhutaan lämpötilojen ja
kosteuksien hallinnasta, ei siis pelkästään riitä,
että voidaan jäähdyttää, lämmittää, kosteuttaa ja kuivata.
PS Ikkunanaukaisu ei ole ilmanvaihtoa, se on tuuletusta.
S3 luokkaan voidaan Suomessa päästä ilman kylmäkoneita, ettei se ihan mikään must ole. Esimerkiksi ottamalla ulkoilma talon pohjoispuolelta kellarista voidaan ilmastoida kesähelteilläkin =).