Onko se nyt niin perkeleen vaikeaa olla omalle vaimolle/naiselle mieliksi? Se, että toinen ei halua seksiä, on varmaan juurikin hänen oma vikansa? Itsellehän ei kuulu kuin se osa, että katsotaan pornoa netistä tai chattaillaan siihen asti että kiima on huipussaan, ja sitten ei puolisoa huvita? Voi vitun nuijat, jollette kerran tuon enempää huomiota voi antaa toisillenne, niin ei teitä oikein neuvomaankaan viitsi ruveta, aikuisia ihmisiä. Sympatiani saatte silti, on hirveää elää suhteessa jossa ei saa huomiota, hellyyttä ja rakkautta PUOLIN TOISIN.
pieni neuvon sana: Menkää ITSEENNE, ehkä (toivottavasti) löydätte toisenne taas.
Ajatteluun muista suhteista on helppoa langeta itsekkyytensä huumassa, mutta muistakaa, että teitä rakastetaan AINAKIN yhtä paljon kuin rakastatte itse. Jos taas haluatte vain jonkun objektin haluillenne, niin se EI ole kenenkään VELVOLLISUUS!
Siinäkin tilanteessa, ettei toista huvita, niin hellimällä ja hyvänä pitämällä (huomioimalla) tilanne voi muuttua nopeastikin.
Joskus jos tilanne on "sietämätön", ja "pitää" harrastaa ns."velvollisuusseksiä", täytyy muistaa arvostaa osapuolta joka antautuu huoraksi/ratoksi vastoin tahtoaan, sehän on kuin kävisi ilmaiseksi huorissa, ei sellaisen jälkeen ainakaan kaipaa yhtään lisää vaateita, vaan ARVOSTUSTA.
Maistelkaa hetki tuota sanaa ARVOSTUS.
Osoittakaa heti tänään puolisoanne silmiin katsomalla sanoin ja teoin MIKSI HÄN ON JUURI SINULLE TÄRKEÄ, älkääkä odottako mitään vastalahjaksi. Halatkaa toisianne. Keskustelkaa. Tunnustelkaa toisianne taas. Ja luojan tähden, kun tämän olette lukeneet, pistäkää TIETOKONE KIINNI.
Toivottavasti tästä nyt herää keskustelua ja ajatuksia, saataisiin edes jonkinlaista objektiivista perspektiiviä parisuhteeseen. Mikään ei kuitenkaan KOSKAAN voi päihittää toimivaa parisuhdetta MISSÄÄN suhteessa.
pieni neuvon sana: Menkää ITSEENNE, ehkä (toivottavasti) löydätte toisenne taas.
Ajatteluun muista suhteista on helppoa langeta itsekkyytensä huumassa, mutta muistakaa, että teitä rakastetaan AINAKIN yhtä paljon kuin rakastatte itse. Jos taas haluatte vain jonkun objektin haluillenne, niin se EI ole kenenkään VELVOLLISUUS!
Siinäkin tilanteessa, ettei toista huvita, niin hellimällä ja hyvänä pitämällä (huomioimalla) tilanne voi muuttua nopeastikin.
Joskus jos tilanne on "sietämätön", ja "pitää" harrastaa ns."velvollisuusseksiä", täytyy muistaa arvostaa osapuolta joka antautuu huoraksi/ratoksi vastoin tahtoaan, sehän on kuin kävisi ilmaiseksi huorissa, ei sellaisen jälkeen ainakaan kaipaa yhtään lisää vaateita, vaan ARVOSTUSTA.
Maistelkaa hetki tuota sanaa ARVOSTUS.
Osoittakaa heti tänään puolisoanne silmiin katsomalla sanoin ja teoin MIKSI HÄN ON JUURI SINULLE TÄRKEÄ, älkääkä odottako mitään vastalahjaksi. Halatkaa toisianne. Keskustelkaa. Tunnustelkaa toisianne taas. Ja luojan tähden, kun tämän olette lukeneet, pistäkää TIETOKONE KIINNI.
Toivottavasti tästä nyt herää keskustelua ja ajatuksia, saataisiin edes jonkinlaista objektiivista perspektiiviä parisuhteeseen. Mikään ei kuitenkaan KOSKAAN voi päihittää toimivaa parisuhdetta MISSÄÄN suhteessa.
Vastaukset 3
Vanhimmat
...että Aamen.
hyvää ja asiallista tekstiä....
ja niin totta