keuhkokuumeen sairastaneet

olen lapsesta sairastanut keuhkokuumeita ja astma periytyy äidin suvusta.Eli heikko kohta on keuhkot.

Pahin keuhkokuume on ollut lapsena,vaatinut sairaala hoitoa(pidetty hinkuyskänäkin luin diagnooseja),
pahin keuhkokuume oli varmaan kun sain ekan lapseni keisarinleikattiin,83, seuraavana pnä kuume nousi yli 40 ja makasin 2 päivää tietämättä mistään mitään.Kukaan omaiseni ei tiennyt tilastani.Ei edes mieheni joka silloin intissä.Onneksi selvisin siitä.Jälkeen päin olen ajatellut entä jos juttuja.Pelkoja ei jäänyt.Meni paria erilääkettä.

Jossain vaiheessa olin saanut ilmeisesti hoitamattoman keuhkokuumeen taas ja keuhkoissa nyt vikaa oikeassa sydänpallea kulman paksuuntuma.Nyt keuhkokuumeita ei ole ollut ja muut yskät jne ovat olleet vähäisempiä.Tilaahan ei välttämättä tunnista, kuumettakaan ei välttämättä nouse paljoa sepä se.Ja itse en vähästä sänkyyn jää.

Sairastuin keuhkokuumeeseen hammaslääkärikäynnin jälkeen.
Alussa minua hoidettiin hampaanpoiston aiheuttaman kuumeilun vuoksi, mutta kun lääkkeet eivät alkaneet purra ja kuume jatkuvasti yli 40 eräs lääkäri päätti kuvata keuhkot ja keuhkokuumehan siellä. Eikä meinannut sitten millään talttua. Kyllä pelotti että henki lähtee , kuume laksi lääkkeiden oton jälkeen jonnekin 39 aina palelin pirusti, pää meinasi haljeta itkin kiemurtelin....

Ei kai tuo nyt kummoinen tauti ole ollut sen jälkeeen kun antibiootit keksittiin. Itse olen sairastanut useita kertoja - joskus kotona, joskus sairaalassa. Astmaatikko myöskin jo lapsesta asti - se on paljon ikävämpi sairaus.

Rupean pelkäämään keuhkokuumetta vasta sitten kun olen vanha ja heikko ja muiden auteltavana. Eikö ne vanhuskroonikot usein juuri keuhkokuumeseen simahda? Suunnilleen perustervettä ihmistä se ei paljon haittaa.

6 päivää sitten menin yhteispäivystykseen sairastettuani viikon verran "flunssaa ja yskää" koska yskä tuntui niin pahalta ja hengitys rahisi, ajattelin että tämä ei ole ihan tavallinen flussa.
Sanoin että minulla on keuhkoputkentulehdus ja sain antibiootin hoitajalta, koska tulehdusarvo oli 47.
4 päivää sitten olo oli vain huonontunut ja kotiväki ei enää jaksanut kuunnella yskimistäni, lisäksi vähän kuumetta.
Menin lääkäriin, tulehdusarvo 124 ja röntgenissä näkyi keuhkokuume, vaihdettiin antibiootti Amorioniin.
2 päivää sitten pientä helpotusta, tulehdusarvo 84.
Nyt olen menossa tk:hon ja mietin joko huomenna voi mennä töihin? Olen jo aika hyvässä kunnossa. Keuhkokuumeen toteamisesta on kuitenkin vasta 4 päivää!

reilu kaksi vkoa sitten nousi korkea kuume ja horkka, yleiskunto romahti. Neljä päivää sinnittelin, kunnes ambulanssilla sairaalaan ja aamulla tuli diagnoosi; keuhkokuume. CRP huiteli viisi päivää yli 300:n lukemissa. Kuume nousi sitkeästi 40 asteeseen. Päivittäin jouduin sairaalassa ottamaan 16 eri tablettia, antibiootit suonensisäisesti ympäri vuorokauden ja tiputuksessa viisi päivää.
Perusterveenä ihmisenä tauti otti todella koville,sekä fyysisesti että henkisesti. Usko meinasi välillä loppua.

Nyt olen 10 sairaalapäivän jälkeen kotona toipilaana kolmatta päivää. Vessaan ja suihkuun jaksan kävellä, muuhun eivät voimat edelleenkään riitä.Pitkä sairasloma tiedossa, keuhkot tuntuvat ohuelta paperilta.
Onneksi elän nykyaikaa, säilyin hengissä. Niin ei olisi käynyt joskus 80 vuotta sitten.