Selailin tossa yhtä erä-foorumia ja hämmästyin nykyisten "erämiesten" keskustelua esimerkiksi varusteista. Jos jossakin niin erähommissa ja liikenteessä näkee suomalaisten kateellisuuden ja pahansuopaisuuden.
Tällaistako on pullamössönörttien erästely nykyään?
Toisten tavaroitten ja tapojen haukkumista?
Tuntuu siltä että suurin osa metsästää ja vaeltaa kuvaruudun ääressä ja metsä on pelottava paikka.
Hohhoo, mitä porukkaa?!
Tällaistako on pullamössönörttien erästely nykyään?
Toisten tavaroitten ja tapojen haukkumista?
Tuntuu siltä että suurin osa metsästää ja vaeltaa kuvaruudun ääressä ja metsä on pelottava paikka.
Hohhoo, mitä porukkaa?!
Vastaukset 10
Vanhimmat
Täysin sammaa mieltä !Ite alottelin metästyksen kaheksankytä luvun alusa ja ei ollu muita vekottimia ku pyssy,sen ajan vaateparret ja pyyntiveri suonisa.Eikä tarvinnu syksysin sikanautaa tai hampurilaista järsiä,hehee hohoo....muka metästäjiä nykyaijan nuoret !mallipoikia ja missityttöjä net ovat tänäpäivänä....se on trendikästä.:)
Niimpä. Oon itekkin jotain vuosien varrella oppinut metässä kulkiessani. Aloittelin samoihin aikoihin. Eipä tartte varusteilla leuhkia. No nyt parivuotta sitten päivitin vanhan rinnakkaispiippusen paikkalin Finnklassikkiin ja tilasin perus maastopuvun lisäksi erätukusta metästyspuvun.
Liian lämmin tuo on alakusykystä ja raskas. Piän loppusyksystä päällä. Pittää jotenkin veden ulukopuolella, ei kuitenkaan rankkasatteessa.
Että taitaa etelän pullamössöpojat haluta riistan takapihalle ammuttavaksi.
No, jos metsästäjät ovat noin epäkelpoa joukkoa kuin kuvailet ni ole kiva ja kerro jotain siitä porukasta joka sinusta on moitteeton ja johon ehkä itsekin kuulut. Moni kanssalukijani odottaa mielenkiinnolla kirjoitustasi.
Voit viedä kaikille punapipoisille kanssakulkijoillesi terveisiä,että harrastuksenne on ylivoimaisesti kaikista harrastuksista raukkamaisin, eli olette numero ykkönen sillä saralla. Tosimiehet eivät harrasta tappamista.
Aika köyhät terveiset annoit. Vaan tyhjästä on paha nyhjästä.
Et taida ymmärtää edes kirjoitettua tekstiä. Minä pyysin sinua kertomaan jostain paremmasta harrastuksesta jossa sinäkin lienet mukana. Vaan et osannut muuta kuin jauhaa paskaa... siihen ei paljon miestä vaadita. Ei edes punaista pipoa.
Nimimerkkisi "Toisin ajattelija" viittaa sinun tapauksessasi aivottomaan ajatteluun.
Jos olet eri mieltä niin kerro niista jaloista harrastuksistasi joihin kenelläkään "Toisin ajattelijoilla" ei ole moitteen sijaa.
Tee näin - Tosimies kun olet!
on parenpaa, kuin tappaminen, mutta jos sinun ymmärrykseesi ei mahdu muuta ajattelua, kuin tappokiihko, niin en hämmästy,kyllä siitäkään. Maailmassa elämä menee eteenpäin, jos ei harrastaisikaan mitään,parempi sekin,kuin viattomien eläinten vahingoittaminen ja tappaminen. Aina,kun valitsee harrastusta, niin ensin pitää asettua itse maalitauluksi,jos on potentiaalisia kärsijöitä, jolloin saa harrastusvaikutteesta oikean kuvan. Eli jos olet mies,niin harrasta tappamista sellaista kohdetta vastaan, jolla on täsmälleen samanlainen ase, silloin ei kukaan sano sinua raukaksi. Jos jatkat entiseen malliin sinun on syytä hyväksyä se tosiasia, että olet suuri raukka, et edes miehen kuvatus, saati mies.
kuule huomioon että täälä suomi24 sivuila voi kuka vuan kirjotella ja ei täälä kyllä suomen mehättäjät oo joukolla kirjottelemassa. että siihen malliin
Aamulla noustessani otin läppärin ja keepeeässän latauksesta, niitä tarvittaisiin tänään. Pikkuvaimokulta oli nostanut jo kuivurista ihanan tuoksuisen haiteksituulieräpuvun valmiiksi. Saatuani kalvopuvun päälleni, nautin valmiiksi tehtaalla tehdyn enerkiamaissiveetapixaamiaisen ja otin tuppervaaran rasian mukaani. Pitäähän raavaan miehen syödä picmäkki evääksi metsän reunalla. Vielä kaasukeitin ja vettä terästermariin, siihen maaston väriseen.
Ähellettyäni vesitiiviit sukat ja premiumkengät jalkaani, olin valmis astumaan syksyiseen aamuun. Oli vielä pimeää niinpä palasin hakemaan turpoledivalaisimen ja katumaasturin avaimet.
Aseet olivatkin jo autossa. Rinnakaispiippuinen lentäviin, päällekkäispiippuinen istuviin ja vielä pari kivääriä tripoleineen. Näppäilin autonavigaattoriin osoitteeksi metsänreunan. Hikeä pukkasi kalvopuvussani jo rankan valmistautumisen jälkeen joten automaatti-ilmastointi päälle ja menoksi.
Sileää asfalttia kurvatessani ajattelin seuraavalle syksylle ottavani koiran. Se vaatisikin pientä panostusta. Olisi hankittava lämmitettävä koppi, pari koiratutkaa, kalvotakki ja töppöset, heijastinliiviä unohtamatta. Tilaisin netistä vielä varastoon ihania koiranmuona lisäravinteita. Näitä miettiessäni olinkin saapunut jo synkän metsän reunaan. Istuin autossani odottaen pimeyden väistymistä, samalla latasin mp3 soittimeni matkaevääksi.
Metsässä olisi varmaan pelottavan hiljaista.
Kännykkä taskuun, korvanapit paikalleen ja ulos.
Saatuani kaikki rensselit mukaan, kävelin pitkospuille. On hyvä että huolehditaan luonnosta näin hyvin.
Sykemittari näytti sopivaa tasoa vauhdin nälkäiselle miehelle.
Kolme ja puoli minuuttia vaellettuani, geepeeäs piippasi vaimeasti merkiksi. Olin saapunut perille. Kannatti pitää intensiivinen ja tiimipohjainen suunnittelumiitinki kavereiden kanssa.
Vau! Olin perillä erämaassa.
Päätin jäädä camopeitteen alle odottamaan saaliin tuloa. Kaivoin repusta läppärin ja surffailin nettiin kysyäkseni muitten kuulumisia näin hienona eräpäivänä.
Pitkään askarruttanut ylimääräinen tasku haiteksituulieräpuvussani selvisi foorumilla iloisesti surffaten. Sehän oli tietysti kynsileikkureille.
Ja näin tämä miehen erätarina jatkui mukavasti. Vielä ennen kotiin saapumista pikkuvaimokullan luokse, mies kurvasi marketin kautta ja osti potran pullon punaviiniä ja hanhenrintaa.
Pitäähän miehen saalista kotiin tuoda.
Moni mies viettää nykyaikana päivänsä paljon kertomuksesi kaveria huonommin!
Hieno mies tämä ja osaa nauttia elämästään!
Ei ole aamulla pää krapulassa ja pysyy vapinat poissa!
HYVÄ!
Kyllä oli mainio kuvaus urbaanista "metsämiehestä"!! Enpä ole kai nauranut näin makeasti ennen tällä palstalla. Sulla on selvästi kirjailijan lahjoja..:)