Olin lapsena autokolarissa ja sen muistot vaivaa vieläkin,kun vanhemmat loukkaantuivat vaikeasti,veli huusi vierelläni tuskissaan sydäntä särkevästi,verta valui nenästä ja suusta veljeltä myös silmästä,isän muodottomat kasvot,murtuneen jalan armottoman kivun,sisäisten vammojen aiheuttaman verisen oksennuksen.
Tälläisiä muistoja on minulla kolarista jossa olin 7 vuotiaana,enkä niistä pääse eroon vielä 30 vuoden jälkeenkään.Olisi kiva kuulla millaisia muistoja ja tuntemuksia on muilla kolariin joutuneilla,kertokaapa vaikka olisitte selvinneet ilman vammojakin miten se vaikutti teihin.
Kolarin muistot
ikkuiki
4
1695
Vastaukset
- miten perheellesi kävi!
Mässäilykertomuksia ei mielestäni tälle sivulle tarvita. Vaan nimenomaan niitä selviytymiskertomuksia. Omani olen jo kertonut aiemmin.
- ikkuiki
En nyt ymmärrä mitä mässäilyä on kun kerroin mitä muistoja on mulla tuosta kolarista.Itse tapahtumasta sen syistä en muista mitään kun olin 7v.Isäni kuoli ja äitini vammautui pysyvästi,minä veljeni asuimme mumon luona joka kuoli sitten ja lastenkoti kutsui.Tässä sitä selviytymistä on sen tuo on opettanut.
- samaa mieltä
ikkuiki kirjoitti:
En nyt ymmärrä mitä mässäilyä on kun kerroin mitä muistoja on mulla tuosta kolarista.Itse tapahtumasta sen syistä en muista mitään kun olin 7v.Isäni kuoli ja äitini vammautui pysyvästi,minä veljeni asuimme mumon luona joka kuoli sitten ja lastenkoti kutsui.Tässä sitä selviytymistä on sen tuo on opettanut.
et mässäillyt,vaan kerroit mitä sinä muistat onnettomuudesta.mässäilyä olisi ollut se että olisit kertonut kaiken muun(vanhemmat jne).
itselläni onnettomuudesta jäi ikuinen pelko kolariin,en voi sille mitään että pelkään aina toisen ihmisen kyydissä.onnettomuudesta on jo useita vuosia ja vaikka kuinka yritän ajatella,en silti pysty aina olemaan järkevä.uskon ettei siitä koskaan toivu.voimia sinulle,olet osoittanut kuinka rohkea kaikesta huolimatta olet. - allu
samaa mieltä kirjoitti:
et mässäillyt,vaan kerroit mitä sinä muistat onnettomuudesta.mässäilyä olisi ollut se että olisit kertonut kaiken muun(vanhemmat jne).
itselläni onnettomuudesta jäi ikuinen pelko kolariin,en voi sille mitään että pelkään aina toisen ihmisen kyydissä.onnettomuudesta on jo useita vuosia ja vaikka kuinka yritän ajatella,en silti pysty aina olemaan järkevä.uskon ettei siitä koskaan toivu.voimia sinulle,olet osoittanut kuinka rohkea kaikesta huolimatta olet.Oli sateinen juhannus aatto kun olimme menossa mummolaan meidän uudella Opel Vivarolla. Ajoimme normaalisti vanhaa lahden tietä kun jouduimme väistämään peuraa ojaan jonne oli pitkä pudotus. Auto meni ojaan ja nousi sieltä romuna pellolle ja jatkoi matkaasna sähköpylvääseen johon se vihdoin pysähtyi. Karja puskuri esti auto kaatumasta kyljelleen. Turvavöt ja turvatyynyt pelastivat meidät ja osa syynä oli auton turvallisuus. Mutta vaikka olin silloin n.8-9 v oli vuosi 2005 selvisimme pelkillä mustelmilla. Silti vielä joskus pelottaa liikenteesssä vaikka nyt meillä on 4,5 tähden uusi Peugeot 206.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 765245
Suomen kaksikielisyys - täyttä huuhaata
Eivätkö muuten yksilöt pysty arvioimaan mitä kieliä he tarvitsevat? Ulkomaalaiselle osaajalle riittää Suomessa kielitai664663Työeläkeloisinta 27,5 mrd. per vuosi
Tuo kaikki on pois palkansaajien ostovoimasta. Ja sitten puupäät ihmettelee miksei Suomen talous kasva. No eihän se kas1254601Mikä on vaikeinta siinä, että menetti yhteyden kaivattuun, jota vielä ajattelee?
Mikä jäi kaihertamaan? Jos jokin olisi voinut mennä toisin, mitä se olisi ollut? Mitä olisit toivonut vielä ehtiväsi san3381937- 871582
- 921514
- 2571476
- 3351145
- 200991
Pääsit koskettamaan
Sellaista osaa minussa jota kukaan ei ole ennen koskettanut. Siksi on hyvin vaikea unohtaa sinut kokonaan.52943