Homeita ei tarvii poistaa esim. koulurakennuksista. Riittää kun tiivistetään ja rakennus ylipaineistetaan.
Sopiiko sama menetelmä omakotitaloihin?
Sopiiko sama menetelmä omakotitaloihin?
Sisäilmastoseminaarissa
on tehty uusi tutkimus
145144
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
jolle näin suositeltiin tekemään, seinärakenteessa, lattiassa vai katossa?
on. Siis ei ole väliä missä epäpuhtaus on.
aika uskomaton väite!
lisäksi vaikkapa kellari tai alapohja voidaan alipaineistaa imurilla, tällöin pöpöt ei pääse sisälle.
sivulla 109 suora lainaus" .../Rakenteiden kunnosta riippuen ilmanvaihto on ohjeistettu säätää joko täysin tasapainoiseksi tai hieman ylipaineiseksi. Ylipainetta (tuloilmavirrat suurempia kuin poistoilmavirrat) voidaan käyttää vain kivirakenteisissa koulurakennuksissa, joiden rakenteiden ilmanpitävyys on varmistettu korjausten yhteydessä tehtävillä tiivistystoimenpiteillä".
Noilla edellytyksillä asiantuntijat esittävät että tuloilmavirta saisi olla 10-15% suurempi kuin poistoilmavirta.
Tarkoittaneeko tämä tulevaisuudessa myös sitä, että homekouluja ja päiväkoteja ei tarvitse enää lainkaan korjata?
Siis. Käytännössähän tuota tullaanko käyttämään ja soveltamaan niin, että kaikki rakennukset tullaan ylipaineistamaan?
vähän kuin putkiremonttien kanssa.
Tehdääkö radikaali putkiremontti vai saadaanko putket pinnoittamalla kuntoon?
korjausmuoto jossa pyritään tiivistämään rakenteet niin ettei niistä tule korvausilmaa sisätiloihin. Tämä kapselointi hylättiin eikä sitä ole suositeltu sen epävarmuuden vuoksi. Tiivistys ei ehkä pidäkään tai alipaineistus ei toimi.
Näinkö yritetään taas päästä koko homeongelmasta mahdollisimman halvalla ja tuo halpuus kostautuu jälleen kerran. Turhat korjaukset/tiivistykset tulevat kalliiksi ja terveyshaitat jatkuvat.
Tätä kapselointia aletaan tietenkin jälleen suosia sillä tuleehan perusteelliset korjaukset paljon kalliimmaksi yhteiskunnalle kouluissa,päiväkodeissa ja sairaaloissa.
Voi hyvänen aika sentään tätä meininkiä.
Oikeudessa asiantuntijat hometalojen kohdalla eivät suosi kapselointia,mutta jos sisäilmastoyhdistys tai jokin virallinen taho alkaa hyväksyä kapseloinnin, niin mennään jälleen metsään homekorjausten kanssa.
Eikä Sisäilmayhdistys ole virallinen hyväksyjätaho ollutkaan, vaan heidän järjestämässä seminaarissa tieteen tekijät julkaisevat uusimmat tutkimuksensa.
Viime vuonna Sisäilmastoseminaarissa käsittääkseni julkaistiin tutkimus ja selvitys siitä, että maanvaraisen laatan alapuolisessa maakerroksessa saakin olla homeita. Laattoja ei tavii vaihtaa vaan riittä, että tiivistetään rakenne.
Tästä asiasta on käsittääkseni po. tutkimuksen tekijät Tampereen teknillisessä yliopistossa tehnyt oikein tieteellisen tutkimustyön, että asia näin on. En vain tiedä tekijäryhmää.
Tuohan on siinä mielessä känteen tekevää, että jos homeisia materiaalikerroksia ei tarviikaan poistaa ja riittäisi oikeasti tiivistäminen.
Olen samaa mieltä kanssasi myös siitä, että onko nyt keksitty keino päästä eroon tilapäisesti homeongelmasta.
Sanot, että oikeudessa asiantuntijat eivät suosisi kapselointia, tuo tietosi ei taida ihan pitää paikkaansa vai mistä olet tuohon lopputulemaan tullut?
Eikös siellä maanvaraisen laatan alla ole aina hometta?
Rakentamismääräysten mukaan kaikki homehtuva materiaali ja orgaaninen maa-aines on poistettava rakennuksen alta ja sen vierestä.
Maanvaraisen laatan alla on aina hometta. Ei sitä voi estää mitenkään.
Myös seinien lämpöeristeissä on aina hometta. Vai miksikö eristetilaan tehdään vedenohjaus. Sinne viistosateessa mennyt vesi ohjataan pois. Sadevesi aiheuttaa kuitenkin eristeiden homehtumista. Homeiden pääsy sisäilmaan pitää tietysti estää, rakenteiden pitää olla tuulettuvia ja sisäpuolelta tiiviitä.
Taas yksi pelle hakee huomiota asiayhteydestä irrotetuilla lauseilla.
Tiivistyskorjaus ei ole mikään ensisijainen menetelmä, vaan siihen turvaudutaan, jos vaurioituneen rakenteen poisto on tolkuttoman kallista (pahimmillaan pitäisi käytännössä purkaa koko talo) ja/tai aikataulusyistä mahdotonta. Kas kun isommat korjaukset eivät koulun kesäloman aikana onnistu ja se ei aina ole ihan käden käänteessä tehtävä juttu, että hups, me laitettiin tämäkin koulu nyt 1-1½ vuodeksi kiinni. Etenkään, jos samassa kunnassa on jo monta muuta koulua jouduttu pistämään lappu luukulle samasa syystä.
Ylipaineistus taas on sarjaa "mitä välii, vaikka rakenteisiin syntyisi vaurioita" = käytetään rakennuksissa, jotka on tarkoitus joko peruskorjata tai purkaa parin vuoden päästä. Vaan ei nyt heti, esim. just siitä syystä, ettei väistötiloja löydy.
Essonvarit tietty saa hepulin, kun joku ehdottaa, ettei kouluissa tarvitsisi ylläpitää 15 Pa alipainetta, jolla imetään kaikki tauhka ryömintätiloista yms. sisälle.
Rintamamiestalo, kellarin lattiaan tiivis pinnoitekäsittely.
Sähköisiä ilmanpoistajia......vessapuhaltimia......yksi tai kaksi aina päällä.
Siis kellariin sähköinen poistoilama suoraan ulos.
Omakotitaloissa, rivitaloissa ja kouluissa ei sen ihmeellisempiä rakenne-eroja ole, kouluista vaan puhutaan enemmän ja vaatimuksia katetaan ei omalla rahalla.
Tiivistäminen sisältä on tarpeellista lähes kaikissa rakennuksissamme.