Minulla on 10kk ikäinen lapsi ja erosimme lapsen isän kanssa muutama kuukausi sitten.
Olemme niin erilaisia että emmem tulleet toimeen keskenämme..
Nyt tuntuu että emme tule toimeen nyttenkään..
Minulla on viellä niin paha olo erosta ja lapsen isällä on jo uusi tyttöystävä.
Riitelimme taas ja haukuin hänet lyttyyn..huonoksi isäksi ja muutenkin paskaksi..
Pyysin anteeksi mutta hän sanoi ettäsatutin liikaa ja jos viellä kerran sanon jotain sellasita niin hän lopettaa yrittämisen eikä tahdo olla kanssani tekemisissä vaan näkee lasta ilman minua.
Lapsemme ei tällä hetkellä tunne isäänsä koska emme asuneet yhdessä eivätkä he ole kerenneet tutustua varsinkaan nyt kun lapsen isä on armeijassa.
Minulla on niin paha olla..:'( Itkettää ja enkä pysty tekemään mitään..nauttimaan lapsestani..mikään ei tunnu hyvältä..
Tuntuu kuin kaikki olisi lopussa..ja mennyt ihan pieleen..en pysty nukkumaan ja olen väsynyt..
Tuntuu etten enää vaan jaksa.. VAikka tahdon jaksaa lapseni takia.. Mutta tämä kaikki on vaan niin liikaa..
OLen yrittänyt puhua ihmisille ja hakea tukea mutta ei kukaan tunnu ymmärtävän.. Enkä tahdo vaan kuuntelijaa vaan ystävän joka neuvoisi ja kertoisi mitä pitää tehdä..
Minulla on niin paha olla etten tiedä miten jaksan..
Olemme niin erilaisia että emmem tulleet toimeen keskenämme..
Nyt tuntuu että emme tule toimeen nyttenkään..
Minulla on viellä niin paha olo erosta ja lapsen isällä on jo uusi tyttöystävä.
Riitelimme taas ja haukuin hänet lyttyyn..huonoksi isäksi ja muutenkin paskaksi..
Pyysin anteeksi mutta hän sanoi ettäsatutin liikaa ja jos viellä kerran sanon jotain sellasita niin hän lopettaa yrittämisen eikä tahdo olla kanssani tekemisissä vaan näkee lasta ilman minua.
Lapsemme ei tällä hetkellä tunne isäänsä koska emme asuneet yhdessä eivätkä he ole kerenneet tutustua varsinkaan nyt kun lapsen isä on armeijassa.
Minulla on niin paha olla..:'( Itkettää ja enkä pysty tekemään mitään..nauttimaan lapsestani..mikään ei tunnu hyvältä..
Tuntuu kuin kaikki olisi lopussa..ja mennyt ihan pieleen..en pysty nukkumaan ja olen väsynyt..
Tuntuu etten enää vaan jaksa.. VAikka tahdon jaksaa lapseni takia.. Mutta tämä kaikki on vaan niin liikaa..
OLen yrittänyt puhua ihmisille ja hakea tukea mutta ei kukaan tunnu ymmärtävän.. Enkä tahdo vaan kuuntelijaa vaan ystävän joka neuvoisi ja kertoisi mitä pitää tehdä..
Minulla on niin paha olla etten tiedä miten jaksan..
Vastaukset 1
Vanhimmat
neuvolaan ja kerro, että sinulla on paha olla ja kysy että olisiko mahdollista saada jonkinlaista keskusteluapua (psykologia tms.)
Nimittäin ne ihmiset ovat juuri tuollaisia tilanteita varten ja pienten lasten äidit ovat ykkössijalla vaikka jonot olisivatkin pitkät.
Minä tein itse juuri näin vuosi sitten, kun elämä tuntui tosi pahalta (minulla omat ihmissuhdeongelmani) ja neuvolassa siihen suhtauduttiin heti tosi vakavasti ja autettiin. Suosittelen.