Mitä parempi koulu ja opetus, sitä enemmän perinnöllisen älykkyyden vaikutus korostuu. Kun ympäristö on kaikille sama, yksilöiden väliset erot alkavat johtua vain perimästä. Jos koulu olisi ihanteellisen täydellinen, erot oppilaiden välillä johtuisivat lähes täysin heidän vanhemmiltaan perimistä geeneistä.
Tämän ymmärtää paremmin, jos ajattelee älykkyyden ja koulusuorituksen tilalla pituutta. Maissa, jossa lapset saavat huonoa ruokaa, ja sairastelevat paljon, pituuteen vaikuttavat ympäristötekijät, mutta korkean elintason maissa perinnöllisyyden vaikutus pituuteen on noin 92 %:a
Jos haluttaisiin tehdä absoluuttinen Pisa-tutkimus, niin se voitaisiin toteuttaa siten, että vanhempien ja lasten älykkyysosamäärien korrelaatiot laskettaisiin eri maissa, ja missä maassa olisi korkein korrelaatio, siellä koulujärjestelmä olisi paras.
Eräässä tutkimuksessa verrattiin älykkyyden periytyvyyttä erikseen eri sosiaaliluokkien sisällä. Ylimmässä sosiaaliluokassa älykkyyden periytyvyys oli jopa 0.7 kun taas alimmassa sosiaaliryhmässä oli vain 0.2. Älykkyyteen ja koulumenestykseen vaikuttaa siis paljon sosiaaliryhmä – ainakin Amerikassa.
Tämän ymmärtää paremmin, jos ajattelee älykkyyden ja koulusuorituksen tilalla pituutta. Maissa, jossa lapset saavat huonoa ruokaa, ja sairastelevat paljon, pituuteen vaikuttavat ympäristötekijät, mutta korkean elintason maissa perinnöllisyyden vaikutus pituuteen on noin 92 %:a
Jos haluttaisiin tehdä absoluuttinen Pisa-tutkimus, niin se voitaisiin toteuttaa siten, että vanhempien ja lasten älykkyysosamäärien korrelaatiot laskettaisiin eri maissa, ja missä maassa olisi korkein korrelaatio, siellä koulujärjestelmä olisi paras.
Eräässä tutkimuksessa verrattiin älykkyyden periytyvyyttä erikseen eri sosiaaliluokkien sisällä. Ylimmässä sosiaaliluokassa älykkyyden periytyvyys oli jopa 0.7 kun taas alimmassa sosiaaliryhmässä oli vain 0.2. Älykkyyteen ja koulumenestykseen vaikuttaa siis paljon sosiaaliryhmä – ainakin Amerikassa.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Itse asiassa Tatu Vanhanen on jo laskenut älykkyyden ja koulumenestyksen (Pisa) korrelaation. Hänen mukaansa yhteys on selvä, joskin hän toteaa myös, että Suomen Pisa-menestys on korkeampi kuin ÄO antaa olettaa, joten kiitosta koululle tule siitäkin osoitteesta. Hän esitteli tuloksiaan Hesarin mielipidepalstalla muistaakseni viime syksynä.
Tosin pitää muistaa, ettei suurin osa tiedemiehistä allekirjoita Vanhasen juttuja. Koko älykkyysosamäärän käsite on sangen tulkinnanvarainen, eikä kaikkien mielestä edes ole olemassa absoluuttista tapaa mitata älykkyyttä. Eri yhteiskunnissa arvostetaan ja tarvitaan erilaisia taitoja.
On ihan selvää, että ylemmissä sosiaaliluokissa vanhemmat tekevät paljon töitä siirtääkseen tietoa ja taitoa lapsilleen. Se on osa kulttuuria. Alemmissa sosiaaliluokissa tapoihin ei kuulu välttämättä lukea lapselle, keskustella taiteesta, politiikasta ja uskonnosta lapsen kanssa, viedä kirjastoon jne. Koulutetut vanhemmat myös korostavat lapselle koulutyön merkittävyyttä ja osaavat paremmin tukea heitä koulunkäynnissä. Näin lapsi saa helpommin kaiken potentiaalinsa käyttöön. Kouluvastaisimmat vanhemmat löytyvät alemmista sosiaaliluokista. Näistä kodeista tulevat lapset saattavat olla periaatteessa riittävän älykkäitä; heiltä vain kenties puuttuu kaikki opintoihin liittyvä kunnianhimo ja työskentelytaidot.