Nyt on käynyt niin, että olen rakastunut lestadiolaiseen tyttöön ja hän minuun. Itse olen ateisti ja tänään tuli karmiva ajatus mieleen, että tulenko parhimmillaankin olemaan vasta toisella sijalla hänen sydämessään? Tulenko vielä viidenkymmenen vuoden jälkeenkin olemaan vasta toiseksi rakastetuin asia hänelle?
Kysyn kohta tätä asiaa häneltä ja jos näin on, en voi sen kanssa elää.
Kysyn kohta tätä asiaa häneltä ja jos näin on, en voi sen kanssa elää.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Sille paikalle ei kukaan ihminen pääse ikinä uskovan elämässä. Jos ihminen pääsee Jumalaksi toiselle, niin silloin alkaa suuret ongelmat, ja ellei parannusta tule ennen kuolemaa, joutuu helvettiin.
Uskovalle naiselle en suosittele sinua puolisoksi, koska sinulla on aivan liian suuret luulot ja osotukset omasta asemastasi maailmankaikkeudessa.
Väärin, olen vain tavallinen tallaaja. En kuvittele, että minulla olisi yhtään erikoisempi paikka maailmankaikkeudessa kuin sinullakaan. Ateistina tiedän sen paremmin kuin kukaan uskovainen. Laitan vain rakkauden ensimmäiselle sijalle kun sinä laitat uskosi siihen paikalle.
Miltä itsestäsi tuntuisi, jos rakkaasi rakastaisi jotain itsesi inhoamaa asiaa AINA enemmän kuin itseäsi? Ei kukaan voi elää niin.
Olisi hyvät olla saman kaltaiset, muutoin voi tulla suuret vaikeudet avioliiton kestävyydelle.
Ajattele et tuleva puolisosi haluaa tuoda kotiisi kristityitä ja he keskustelevat kristillisyyden asioista halusit tahi et, eikä siinä kaikki vaan riitaa tulee myös siitä et puolisosi haluaa ahkeroida seuroissa käymiseen ja sinä et... eli arvot voivat asettua vastakkain niin ettei liitto kestä ja jos se hajoaa olet silti riippuvainen puolisoosi aina kuolemaan asti, sillä uuden solmimiseen ei raamattu anna lupaa vaan Jumala sanassaan tuomitsee sen huoraliitoksi.
Kuilepas satusetä, kukaan ateisti ei kunnioita Jumalaa ykkösenä elämässään, älä tuollaista paskaa tule tänne jauhamaan.
Hullu sellainen uskova nainen olisi, joka sinun kaltaisesi henkilön kanssa yhteen menisi.
Teidän vieraidenne kanssa(ko) sinä naimisiin menit?
Kun avioliitosta puhutaan, niin uskovalla ei ole mitään tekemistä Jumalattoman kanssa, se on Jumalan sanassa kielletty.
2. Kor. 6:14 Älkää antautuko kantamaan vierasta iestä yhdessä uskottomien kanssa;
sillä mitä yhteistä on vanhurskaudella ja vääryydellä? Tai mitä yhteyttä on valkeudella ja pimeydellä?
2. Kor. 6:15 Ja miten sopivat yhteen Kristus ja Beliar? Tai mitä yhteistä osaa uskovaisella on uskottoman kanssa?
2. Kor. 6:16 Ja miten soveltuvat yhteen Jumalan temppeli ja epäjumalat?
Sillä me olemme elävän Jumalan temppeli, niinkuin Jumala on sanonut: "Minä olen heissä asuva ja vaeltava heidän keskellään ja oleva heidän Jumalansa, ja he ovat minun kansani."
2. Kor. 6:17 Sentähden: "Lähtekää pois heidän keskeltänsä ja erotkaa heistä, sanoo Herra, älkääkä saastaiseen koskeko; niin minä otan teidät huostaani
2. Kor. 6:18 ja olen teidän Isänne, ja te tulette minun pojikseni ja tyttärikseni, sanoo Herra, Kaikkivaltias."
Vaan nuori rakastunut, joka luule että voi toisen käännyttää , sormia napsauttamalla .
Kannattaa selvittää mitä "rakastuminen" on.
Ps. 14:1 Veisuunjohtajalle; Daavidin virsi.
Hullu sanoo sydämessänsä: "Ei ole Jumalaa." Turmiollinen ja iljettävä on heidän menonsa; ei ole ketään, joka tekee, mikä hyvää on.
Itseasiassa kyllä niitä meidänkaltaisia pareja on paljonkin ihan jopa Suomessa.
Sellaisia pareja on paljonkin joissa toinen puolisoista on tullut myöhemmin avioliiton aikana uskoon. Nyt oli puhetta uskovan ihmisen tietoisesta menemisestä ateistin kanssa vihille.
Kalliisti vastasit.
ja Jumalan lahja ihmisille. Nyt taitaa olla kuitenkin niin, että kortit eivät suhteenne kannalta ole kovin hyvät. Rakastuneena sitä kyllä uskoo vahvasti rakkauden voimaan ja suurihan se onkin. Arki kuitenkin koittaa rakastumisen jälkeen ennen pitkää ja monet käytännön asiat nousevat esiin ja ne on ratkaistava.
Kristityllä ihmisellä oma usko Jumalaan on elämän ensimmäinen ja tärkein asia. Siitä ei pääse mihinkään. Mielestäni kuitenkin rakkaus toiseen ihmiseen on eri kategoriassa oleva asia. Voiko näitä mitata keskenään ?
Kristityn ja Ateistin suhde on kuitenkin tuomittu epäonnistumaan elämänarvojen erilaisuuden vuoksi. Siinä kun Ateisti luottaa itseensä ja järkeensä, Kristitty luottaa Jumalaan ja antaa elämänsä tämän johdettavaksi.
Itselläni on vastaavia kokemuksia nuoruudestani, enkä kyllä suosittele sinua jatkamaan tämän pidemmälle. Sen sijaan kehottaisin perehtymään ihastuksesi elämänarvoihin ja käymään vaikka hänen kanssaan niissä heng. tilaisuuksissa ja haistelemaan ilmapiiriä ensin siellä.
Toivottelen hyvää jatkoa
Silloin onkin kysymyksessä kokonaan eri asia.
Paljon on tosin tapahtunut "naimaparannuksia", jotka ovat melko nopeasti päättyneet onnettomasti.