henkiö a on tehnyt kiinteistölleen tien. tie menee 30 metrin matkan henklön b:n maan läpi.
tienkäyttöoikeus on siis a:lla ja b:llä. B:n maalle/kiinteistölle on merkattu rasite tiestä.
a sallisi henkilö c:n ajaa omasta metsästään puita tietä pitkin.
MUTTA voiko b kieltää c:tä käyttämästä tietä vaikka tällä on a:n lupa tähän puunajoon.
puunajo suoritetaan talvella kovan maan aikaan ja mahdolliset vauriot korjataan.
tienkäyttöoikeus on siis a:lla ja b:llä. B:n maalle/kiinteistölle on merkattu rasite tiestä.
a sallisi henkilö c:n ajaa omasta metsästään puita tietä pitkin.
MUTTA voiko b kieltää c:tä käyttämästä tietä vaikka tällä on a:n lupa tähän puunajoon.
puunajo suoritetaan talvella kovan maan aikaan ja mahdolliset vauriot korjataan.
Vastaukset 14
Vanhimmat
oo ajamista varten tehty.
a:n antama lupa ei varmaan riitä vaan kyllä pitää olla lupa b:ltä myös, tie on tavallaan yhteinen. Eiköhän tuo neuvottelemalla ratkea parhaiten. Jos a:n lupa riittäisi, niin vastaavassa tapauksessa aina joku tieoikeuden omistaja voisi vaikka myydä käyttöluvan ulkopuoliselle.
Missä niin on sanottu että b:llä on kulkuoikeus kys. tiehen...?
jos a on tehnyt tien kustannuksellaan eikä b ole joutunut siihen ottamaan osaa vaan on vastikkeetta antanut/tai toimituskokouksen kautta on joutunut luovuttamaan tiealuuen mailleen a:n tarvitsemaa tietä varten on yksinomaan a:lla oikeus tiehen koskien myös kaikkea muuta kuin asumisliikennettä.
http://www.tieyhdistys.fi/ladattavattiedostot/pelisaannot.pdf
1. Puutavaraa saa ajaa jos on normaalisti maksanut yksikkömaksuja hehtaarien mukaan.
2. Tai sitten maksaa kertaluontoisesti tiekunnalle tonnikilometrien mukaan.
3. Tai ryhtyy toimenpiteisiin tiekunnan perustamiseksi.
4. Parasta kuitenkin on sopia osapuolten kesken esim. tonnikilometrien perusteella.
Mikäli oikein käsitin, niin nyt sotketaan asiat.
Jos kyse on OMASTA tiestä, joka on tehty sille rasitteena annetulle maapohjalle, eikä siinä ole muita osakkaita (esim. maapohjan omistaja) vaan se on tehty kokonaan omalla kustannuksella niin silloin tien omistaja määrää sen kuka siinä saa kuljettaa ja mitä. Muilla (esim. maapohjan omistajalla) ei lie tähän nokan koputtamista?
Osakaskuntien omistamat yksityistiet ovat toinen juttu, niihin saa neuvoja edellisistä viesteistä.
Jokaisella metsätilallisella on oikeus harjoittaa tilallaan metsataloutta, eli kuljettaa sieltä puuta. Jos kerran tille on merkitty omistusolot ihan noin virallisesti, niin mitään pullikointia ei pitäisi olla. Tietysti jos tie menee rikki, niin silloin se täytyy korjata, oli se sitten kenen rakentama tahansa.
Onko tierasite. Ei mitään muuta. Tien käyttöoikeuden saaminen on ja ei ole itsestään selvää.
PUUTAVARANAJO
Suurin osa puukaupasta tehdään nykyään pystykauppana.Pystykaupassamyyjä luovuttaa metsänhakkuusopimuksella ostajalle oikeuden kaataa ja kuljettaa metsästä pois sovitut puut.Ostajalla on oikeus korvauksetta käyttää puiden kuljettamiseen myyjän teitä ja maaalueita sekä niitä yksityisteitä,joiden osakkaana myyjä on.
Myyjä on tieosakkaana tiemaksuissaan jo etukäteen maksanut puutavaran kuljetuksen.Puun ostaja suunnittelee hakkuukoneiden ja puutavaran kuljetukset parhaaksi katsomallaan tavalla.Kuljetusreittiin saattaa kuulua muitakin kuin sopimuksessa mainittuja teitä.
On luonnollista,että käyttömaksut tällaisten teiden käyttämisestä maksaa ostaja.
Puutavaraa on aina kuljetettava siten,että kuljetuksesta aiheutuva haitta jäämahdollisimman vähäiseksi.
Kuljetuksesta kelirikon aikana on sovittava myyjän tai tienpitäjän kanssa erikseen.
Hoitokunnat ja toimitsijamiehet tai tieosakkaat voivat kieltää tienkäytön kelirikon aikana.Painorajoitus- ym.merkkejä on tietysti noudatettava.Samoin voidaan kieltää tietä kohtuuttomasti vaurioittava telaketjukoneiden ajaminen tiellä.Korjuun ja kuljetuksen yhteydessä mahdollisesti vaurioituneet tiet,polut,ojatyms.alueet korjataan aina ostajan toimesta entiselleen,ellei sopimuksessa jostain syystä toisin ole sovittu.
Tielle tulee puutavaran tai hakkuutähteiden kuormauksen tai haketuksen yhteydessä roskaa.Roskaaja on jo lain mukaan velvollinen siivoamaan jälkensä.Usein vain siivoaminen jää tiekunnan tehtäväksi.Mahdollisille kustannuksilleon vaikea löytää maksajaa.
Metsä- ja puutavarayhtiöiden tulisi vastata koko korjuu-ja kuljetusketjustaan niin,ettei teille ja tiekunnille aiheuteta ylimääräisiä vahinkoja ja kustannuksia.Tätähän edellyttävät varmaan jo yritysten laatu- ja ympäristösertifikaatitkin.
Joskus tiekunta määrää normaaliin verrattuna moninkertaisen käyttömaksun puutavaranajosta,kun kuljetuksia ei tielle haluta,mutta tiedetään,ettei niitä avustuksien takia voida kieltää.Tällainen menettely on tietysti yksityistielainvastaista.Maksun kohtuullisuuden varmistaa viime kädessä valitusviranomainen eli ensiasteena kunnan tielautakunta.
Mitenkä metsäneiti näkisi vastuukysymykset jos ulkopuolinen tienkäyttäjä välittömästi puutavaranajosta aiheutuneen tiessä olevan vaurion vuoksi esim. paloauto ei pääsisi tulipalon sattuessa pelastamaan loukkuun jääneitä ihmisiä palavasta a:n talosta jonne kyseinen tie kulkisi b:n maiden kautta?
1) tie täysin a:n kustantama (yksityistiekunta perustamatta/perustettu)
2) tie a:n ja b:n kustantama (yksityistiekunta perustamatta/perustettu)
a) metsäyhtiö ei ilmoittanut aiheuttamastaan vauriosta,mutta tiestä vastuussa olevat eivät ryhtyneet tarvittaviin toimenpiteisiin.
b) metsäyhtiö ilmoittanut aiheuttamastaan vauriosta,mutta tiestä vastuussa olevat eivät ryhtyneet tarvittaviin toimenpiteisiin.
palokunta on vastuussa, jos palopäällikkö ei ole huolehtinut,että autoissa on vähintään 30m ehjää paloletkua .Tuo matka oli kyseiseen B mökkiin, joka syttyi.
Ihme sakkia. Aina vedotaan siihen, että maaseudulle pitää olla joka mökkiin kaksikaistainen tie ,että puutavara-ja palo-sairasautot pääsee vapaasti kulkemaan yhtäaikaa joka suuntaan....
tienpitäjältä palokunnalle.
""henkiö a on tehnyt kiinteistölleen tien. tie menee 30 metrin matkan henklön b:n maan läpi.
tienkäyttöoikeus on siis a:lla ja b:llä. B:n maalle/kiinteistölle on merkattu rasite tiestä.""
kiinteistöä rasittava tiealue ei ole yhtä kuin tienkäyttöoikeus.
Jos nyt sattuisi olemaan niin että myös b:llä olisi osuus tuosta tiestä,niin se määräytyisi käyttötarkoituksen mukaan.
B:n liikenne määräytyisi metsätilan osalta metsähehtaarien painoluvun mukaan.Metsähehtaarin painolukuna käytetään yleisesti 5t/ha.
A:lla kyseisen tien liikenne määräytyisi asumisliikenteen painoarvon mukaan,jossa yleinen käytäntö on 900t/asunto.
Ellei muuta käyttötarkoitusta kyseiselle tielle olisi niin
a = 1 x 900 x matka = tieyksikkömäärä
b = hehtaarimäärä x 5 tn x matka = tieyksikkömäärä
a b = tien kokonaisyksikkömäärä
Vastuu,maksut ja määräysvalta jakautuisivat tieyksiköiden suhteessa.
luvattu maa kun ei teitä anneta käyttää vapaasti.Ite olen AINA antanu luvan tien käyttöön olin osakkaana tai omaa tietä joku tarvinnu väliaikaisesti käyttää,osakas teissä olen sanonu et jos joku tulee kieltämään niin käske tulla minulle valittamaan eikä kukaan vielä ole tullu tosin joka tiessä olen suurin osakas ja maksaja.
Suurin.