Mulla on ollu melkeen koko ikäni ongelma ääneni suhteen. Kaikkien kavereiden ja vieraiden seurassa ääneni on täysin normaali, mut vanhempien ja eräiden lähisukulaisten seurassa kuulostan välillä ihan pikkulapselta ja muutenki koko ajan ääneni vaihtelee, mutta koskaan se ei oo täysin normaali. En vaan osaa olla oma ihteni vanhempien seurassa.
Koko ajan ajattelen, että nyt mä yritän puhua normaalisti, mut ei siitä tuu mitään. Tuntuu että tää asia pilaa mun elämän.
Yhtäkään tyttöystävää mulla ei oo ollu, vaikka ikää on jo 20 ja on kehuttu monesti komeeks ja saan huomiota tytöiltä. En vaan pystyis tuomaan ketään vanhempien luo näytille ja samalla mumista siinä vieressä naurettavalla äänellä. En vaan jaksa tätä enää. Olipas sekavaa tekstiä.
Koko ajan ajattelen, että nyt mä yritän puhua normaalisti, mut ei siitä tuu mitään. Tuntuu että tää asia pilaa mun elämän.
Yhtäkään tyttöystävää mulla ei oo ollu, vaikka ikää on jo 20 ja on kehuttu monesti komeeks ja saan huomiota tytöiltä. En vaan pystyis tuomaan ketään vanhempien luo näytille ja samalla mumista siinä vieressä naurettavalla äänellä. En vaan jaksa tätä enää. Olipas sekavaa tekstiä.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Puhut pokkana vaan matalammalla äänellä.
Mul on hieman samanlainen juttu. Puhun normaalilla äänellä ystävien kanssa mutta sukulaisille jollain tavalla matalammin, rauhallisemmin ja hiljempaa. Paha sanoa et mistä johtuu, mut ehkä yritän esittää coolia, ja sit äänelle käy noin.
Inhoan hössöttäviä sukulaisia jotka on tarjoamassa jotain apua opiskelijalle. Olen toki kiitollinen jo saadusta tuesta, mutta kyllä jo itse pystyn jo itsekseni eleleen. Niin ja ei mullakaan tyttöystäviä oo ollu, mut ei johdu kyseisestä asiasta - kaiketi. :D