MTV3: Suomalaisten sukunimet vaihtuvat vieraskielisiksi
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2008/03/621650
"Suomalaiset ottavat uudelleen käyttöön vanhoja vieraskielisiä nimiä, jotka käännettiin suomenkielisiksi 1900-luvun alun suomalaisuusinnostuksessa."
Onko kukaan pohtinut nimen vaihtamista? Ruotsinkielinen nimi kalskahtaisi tietysti hienommalta, mutta kun taustalla on keskisuomalainen juntti, niin ei se fakta miksikään muutu.
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2008/03/621650
"Suomalaiset ottavat uudelleen käyttöön vanhoja vieraskielisiä nimiä, jotka käännettiin suomenkielisiksi 1900-luvun alun suomalaisuusinnostuksessa."
Onko kukaan pohtinut nimen vaihtamista? Ruotsinkielinen nimi kalskahtaisi tietysti hienommalta, mutta kun taustalla on keskisuomalainen juntti, niin ei se fakta miksikään muutu.
Vastaukset 21
Vanhimmat
mut hei! kyllähän esim. la fountain kuulostaa paremmalta sukunimeltä kuin vaikkapa möttönen!
ja Fouganthine vielä paremmalta !!!??
niin et vai kuullostaa, niiden takana on monesti kyllä sit näitä jagues de la la la laaa Fontaineja ja muuta konnaa, jotka yrittää tehdä vaikusta nimellään kun muuta keinoo ei oo tai sit pakoilla omaa huonoa identiteettiään ym.. Tää maailma on vaan niin et pitää kaikki muuttaa,mikään ei riitä, ei edes omanimi.Pitää ottaa silikonia ja laittaa huuliin lisää myrkkyjä, mutta ei vaan olla onnellisia,,, jeps sano Möttöskä
Sara kun sattuu olemaan isänsä puolelta jenkkiläinen..
Helmenkalastaja on mielestäni tyypillinen esimerkki Korhosen muuttama nimi. Einari -etunimi toinen, näiden wannabe -julkkisten edesottamuksista.
On hieno pitää oma sukunimi....en halua mitään moni mutkaista..aikanaan sitte jos menee naimisiin niin laine.hyvärinen.kortelainen.jokiniemi.Virtapuro joku Noista tai Laatikainen taikka Heinonen.Lahtinen.Koskela. on jopa sellainen sukunimi Kuin laitilakin..ja Kangasniemi.
haluaa olla suomalainen, kuten minä.
On hienoa olla suomalainen.
Suomi on paras.
Jos sukunimeni sattuisi olemaan jotain muuta, vaihtaisin sen suomalaiseksi.
Olen ylpeä sukunimestäni, olen ylpeä suomalaisuudestani.
nauroin itseni kippuraan, sara la Fountain, onkin oikealta nimeltään saara kuuronen :(
en ehkä heti...Mutta sanotaan että jos aikanaan on mahdollisuus niin silloin < olisi upeaa olla Heinonen.laine.virtapuro.virtala.Jokiniemi.Kortelainen.Hännikäinen..
30-luvulla ruotsinkielisestä suomenkieliseksi isoisäni toimesta. Äidinkieleni on suomi ja isänmaa Suomi joten tottakai haluan pitää suomenkielisen sukunimen. Sukunimeni on myöskin harvinainen, meitä on alle 15.
mitään juntteja ole.
Olen puolisuomalainen ja isäni nimellä. Tykkäisin
kyllä suomalaisesta nimestä.
Sillä kuvitellulla junttiudella jotkut rehvastelevat, vaikka ovat ihan fiksuja.
onko kortelainen Muka Ruotsinkielinen sukunimi...
Kuulostaisi nastalta Olla Joku Kortelainen Tai hyvärinen tai Virtapuro...taikka laine...
Joskus sitte...Oishan se nastaa Jos ois joku sukunimi aikanaan Kun naimisiin menee..
Mitenkähän helppoa se sitten on vaihtaa nimimerkki
laittasko ihan ranskalaisen tai muuttasko oman sukunimen ruotsinkieliseksi tai mitähän sitä tekis . Tai onkohan siitä mitään iloa helpoin muuttaa nimensa mennä naimisiin ottaa miehen nimi
ehkä joskus Kuka Ties Joku kortelainen.Hyvärinen.hänninen.laine.Heinonen.virtapuro.lindberg.janhonen.jantunen.Okkonen.Kortelainen.jokela.Laine.
Miksi ruotsalainen nimi olisi sen "hienompi" kuin suomalainenkaan.
Jos menet tarpeeksi kauas kirkonkirjoissa, tulet sivuille, jolla esivanhempiesi nimet on kirjoitettu ruåtsiksi, siitä yksinkertaisesta syystä, että papit olivat ruotsinkielisiä. Vasta 1880-luvulla kirjat on kirjoitettu kaikki suomenkielellä.
Paikkakunnatkin oli ruotsinnettu: Järvilahti=Järvlax tai Ilomantsi= Ilomantz, Tickala=Tikkala mutta onko se jollakin lailla hienompaa?
Monien itäsuomalaisten pappien mielestä nen-pääte tuntui vaikealta, koska he ovat kirjoittaneet kirjoihinsa Ikoin=Ikonen, Kosoin=Kosonen, Tarfvain=Tarvainen jne.
Länsisuomessa taas ei ollut sukunimiä lainkaan, siellä oli vain Anderssonneja. Mattssonneja ja Adamsonneja, joten talon nimen mukaan eroteltiin nämä -ssonit. Liikanimi tuli talon mukaan, joten ensin oli syntymätalon nimi, sitten palveluspaikan nimi, sitten ehkä kotivävynä jossakin talossa, taas uusi nimi, lopuksi oma torppa, jonka nimi ehkä jää viimeiseksi.
Miksi näiden ihmisten jälkeläisilee pitäisi keksiä uusi sukunimi, kun vanhoistakin voisi valita parhaimman. Suomalaisinnostuksessa 1900-luvun alussa otettiin suomlaisia sukunimiä ja jätettiin pois ne Anderssonit. Ihan oikein.
Miksi ne nyt pitäisi palauttaa?
Koetappa miettiä kumpi nimi on vanhempi:
Sjundeå - Siuntio
Ingå - Inkoo
Torneå - Tornio
Uleå - Oulu
Borgå - Porvoo
Wasa - Vaasa
Gamla Karleby - Kokkola
Raseborg - Raasepori
Björneborg- Pori
Nyslot - Savonlinna
Tavastehus - Hämeenlinna
Tammerfors - Tampere
Wyborg - Viipuri
Väitän että jokainen luettelemani paikannimi on alunperin ollut ruotsinkielinen ja saanut myöhemmin suomenkielisen vastineen.
En minä paikkakunnista tiedä mitään, oli puhe ihmisten sukunimistä.
Kyllä se ihan varmasti niin on, että umpisuomalaisten talonpoikien kieli ei vääntynyt ruotsalaisiin nimiin, joten papit ne nimet ruåtsiksi kirjoittivat. Ja seurakunnan kaukaiset kylät olivat suomalaisilla nimillä, kukapa ne olisi käynyt ruotsiksi nimittämässä, syrjäiset paikat, jonne ei virkamiehellä ollut juuri koskaan asiaa.
Jaa.aa kyllä Mä sitten aikanaan Jos naimisiin meen niin vaihdan Nimeä < mitään kaksoisnimeä lehto-hyvärinen tai Kortelainen-lehto tai Raatikainen-lehto..räikkönen-lehto en viitsi ottaa....taikka Jos se on mahdollista niin silloin tai Heinonen-lehto...taikka sitten Jos menisi raumalaisen kanssa avioon niin nurminen-Kortelainen-lehto..
Suomenkielisiä eli muinaissuomalaisia on ollut täällä aina. me olemme muinaisten, tänne saapuneiden metsästäjien ja kalastajien jälkeläisiä, joita tuli idästä (Venäjä), etelästä (Viro) ja lännestä (Skandinavia).
Valloittajat "työnsivät" alkuperäiset asukkaat eli saamelaiset (jo heimonimikin viittaa suomalaisiin: Saame=Suomi, saamelainen=suomalainen)kauas pohjoiseen.
Olen aivan varma, että niillä muinaisuomalaisilla on ollut nimiä eri paikoille, todennäköisesti riistapaikkojen mukaan ja maiseman mukaan.
Kun sinä puhut ruotsinkielisistä nimistä eri paikoille, puhut itseasiassa varsin nuoresta historiasta, alle tuhat vuotta vanhasta.
Minä puhun paljon vanhemmasta nimistöstä. Viitteitä siitä saat lukemalla Kalevalaa. Ja kun luet, huomaa, että Kalevala alueena ei ole pelkkä itä-Suomi sellaisena kuin sen tunnemme vaan valtavan paljon isompi itäinen ja eteläinen alue.
Virolaiset omaavat samaa kansantarua mutta heillä se on henkilönimi, Kalevpoeg.
Kun niitä tarinoita alkaa vertaamaan, löytää viitteitä siitä että samasta alkutarusta lienee sittenkin kyse. heidän tarunsa mukaan Kalevpoeg ui Virosta Suomeen, haki täältä neidon vaimokseen.
Meillä puhutaan Kalevalan miehestä, tietäjä Väinämöisestä joka halusi vaimokseen Ainon.
Melkoisen varmaa on, että sama taruhan siinä on kyseessä.
Joten, suomenkielisiä paikannimiä on taatusti ollut ennen "sivistynyttä" ruotsalaisporukkaa.
Vaihtaa nimi Ruotsinkieliseksi, suurin osa ruotsinkielisistä nimistä on alkujaan yhtä juntteja son- päätteisiä, kuin suomalaisten nen- päätteisetkin, muista puhumattakaan.
Ruotsalaiset ovat aina olleet itseriittoisia nousukkaita, ja tuntuu että muutamalle on aikoinaan noussut kusi päähän ihan tosissaan, vai voiko joku ilman itseironiaa ottaa itselleen sellaisia nimiä aatelisäätyyn päästyään kuin Stålhandske, Pistolekors, Natt och Dag (!!!) vain muutamia mainitakseni.