Isäni kuoli täysin yllättäin 25.1.2008
Aamulla vei äidin töihin, ja kun ei sitten tullutkaan hakeen äitiä, alettiin ihmetellä...
Löydettiin isä kuolleena kotoota.
Eli oikeuslääketieteellinen ruumiinavaus tehtiin mun isälle. Oli perusterve 57-vuotias.
Jotenkin meistä tuntuu, että ois helpompi päästä tässä tuskassa eteenpäin, jos tietäisimme mikä isän vei.
Asiaa hoitavalle poliisille jo saitinkin, tossa pari viikkoa sitten ja alustava raportti oli tullut. Siinä tosin ei mitään varsinaista syytä vielä ollut. Sydämmessä oli ollut laajentumaa, kiinnikeitä oli myös jossain(?) ja aivoturvotustakin oli. Mutta poliisi kyllä sanoi, että tämä siis ei mitenkään ole vielä analysoitua tietoa, vaan ainoastaan raportti siitä, mitä avaava lääkäri on avaushetkellä nähnyt. Ja tosiaan sitä lopullista raporttia voidaan joutua odottamaan kuukausia.
Nyt jos joku osaa kertoa, voisiko sitä syytä kenties tiedustella ihan suoraan puhelimitse sieltä avauksen tehneeltä taholta tjsp?
Se vaan jotenkin tuntuu kynnyskysymykseltä tämän tuskan kanssa taistellessa...
Tämä ei vaan helpota, kun pääsis eteenpäin ja niin, että se aika kuluisi...
Oikeuslääketieteellisestä ruumiinavauksesta
22
7733
Vastaukset
- _-Mara-_
Lääninoikeuslääkäri tekee tutkimuksen, joten häneltä voi kysyä tarkempia tietoja. Tutkimuksen valmistuminen voi kestää useamman kuukauden, koska laboratoriotutkimuksiin menee aikaa. Pelkkä avaus ei siis anna riittävää tietoa.
Virallisen tutkimusraportin voi tilata lääninhallitukselta, ja lääninoikeuslääkäri voi antaa siihen liittyen lisätietoja.- Isätön
..teki Philippe Lunetta, joka ei ole täällä lääninoikeuslääkäri.
Ja soitinkin tuonna Hämeenlinnaan, josta antoivat hänen numeronsa kyselemistä varten (hänellä kaikki paperit mukanaan Helsingissä) mutta puhelimella en ole häntä tavoittanut. Kiireinen mies.
Mutta kaippa se tieto joskus tulee... - Lpr??
Isätön kirjoitti:
..teki Philippe Lunetta, joka ei ole täällä lääninoikeuslääkäri.
Ja soitinkin tuonna Hämeenlinnaan, josta antoivat hänen numeronsa kyselemistä varten (hänellä kaikki paperit mukanaan Helsingissä) mutta puhelimella en ole häntä tavoittanut. Kiireinen mies.
Mutta kaippa se tieto joskus tulee...Missä isäsi ruumiinavaus tehtiin? Minun isäni ruumiinavauksen suoritti sama lääkäri, Philippe Lunetta Lappeenrannassa.
kuoli kolme viikkoa sitten, soitin viime viikolla obduktioapulaiselle saadakseni alustavia ruumiinavaustietoja. Hän ei saa antaa mitään tietoja ulos, vasta lääninlääkäri.
Mutta saanko poliisilta paremmin tietoa?- Isätön
Kun minä soitin sinne poliisille, siellä oli tosiaan vaan ne alustavat tiedot. Ei mitään "tuloksia" ja poliisi sanoi, että se lopullinen raportti tulee sinne heille ensin, ja hän lupasi sitten saman tein postittaa sen meille. Kun se nyt vaan tulee ensin...
Sitä mie aattelinkin, että josko se avauksen tehnyt lääkäri voisi antaa tietoja jo..
Meille sanoi eräs lääkäri, että hän on aina ihmetellyt yleensäkin virallisen kuolinsyyn viipymistä, koska kaikkinensa kokeet joita saatetaan tarvita ja niiden tulosten saaminenkin saattaa pisimmillään viedä muutaman viikon. Ei missään tapauksessa kestä sen varsinaisen kuolinsyyn selviäminen useita kuukausia.
Ystävällä meni 13kk ennen kuin saivat virallisen raportin äitinsä kuolinsyystä. Joka oli niinkin tavallinen kuin aivoinfarkti.
- kyseltiin
äidin kuolemansyytä suoraan patologilta, soitettiin pariinkin kertaan. Samoin aikanaan myös isän kuolinsyytä, hän kuoli 53-vuotiaana jo ajat sitten.
Otan suuresti osaa, tiedän tunteesi. Minun oli hyvin vaikea suvaita isäni poismenoa niin nuorena ja tämä äitini yllättävä kuolema on yhtä vaikea pala.Hän oli 66-vuotias.
Nyt on 4 kk kärvistelty ja menty hiljalleen eteenpäin. Jokainen päivä, jokainen tunti on uusi askel. Tiedän,että parempaan päin ollaan menossa. Niin on pakko tehdä, en halua omaa elämääni vielä jättää elämättä. Äiti oli suunnattoman rakas, ikävä on kuitenkin ikuinen. Sen ikävän kanssa oppii pakosta elämään, sen voin sinulle luvata kokemuksesta. Isän kuolema silloin aikoinaan oli kova paikka. Toipuminen kesti, mutta siitä toipui. Edelleen kuitenkin häntä kaipaan ja varsinkin nyt,kun äitini kuoli, olen alkanut ajatella millaista olisi elämä ollut jos isäkin olisi elossa. Jos olisivat molemmat elossa. Ikävä ei poistu, mutta sen kanssa oppii elämään. Voimia!- mutta kuitenkin
Onkohan lähiomaisten mahdollista saada poliisin ottamia kuvia vainajasta?
- tiedän..
mutta kuitenkin kirjoitti:
Onkohan lähiomaisten mahdollista saada poliisin ottamia kuvia vainajasta?
Vainajasta saa minun mielestäni kaikki kuvat jos haluaa ruumiinavauspöytäkirjat ja poliisin lausunnot ja pöytäkirjat
- ...poliisille
Meillä viipyi ja viipyi kanssa mieheni kuolinsyyn lopullinen tulos. Soitin asiaa hoitavalle poliisille n.kuukauden kuluttua avauksesta. Tieto ei ollut viellä tullut poliisille. Toisen kerran soitin poliisille, kun oli kulunut reilu kaksi kuukautta avauksesta. Poliisi lupasi heti soittaa avanneelle lääkärille ja ei mennytkään kun muutama päivä, kun ruumiinavaus tulokset tulivat postissa minulle. Poliisin mukaan paperit olivat "unohtuneet" lääkärin pöydälle. Minua ainakin helpotti paljon, kun soitin poliisille tästä asiasta. Auttaa surutyössä,kun saa virallisen tiedon kuolin syystä.
- Isätön__
Nopeasti olette saanut ruumiinavaus pöytäkirjan. Isäni kuoli viime joulukuussa. Sama Philippe Lunetta avasi, mistä joku muukin puhui. Papereiden tuleminen meille omaisille kesti n. kahdeksan kuukautta. Noin kerran kuussa soitimme hämeenlinnaa (jossa isä siis avattiin) ja kyselimme asiasta. TODELLA nopeaa toimintaa. Me sentään tiesimme mihin isä kuoli, mutta en ymmärrä miten asiassa voi kestää noin kauan. Pitkä aika omaisille jotka eivät tiedä kuolinsyytä. Viiteaika oikeulääkärillä lähettää paperit eteenpäin on 3 kuukautta.
- saman kokenut
Laboratoriotutkimukset vie aikansa mutta minä sain pöytäkirjat oikeuslääkäriltä ja poliisilta 2 kuukauden sisällä..asiaa kannattaa hoputtaa ja tiedustella itse välillä..minä ainakin jouduin hoputtamaan koska tarvitsin todisteita pöytäkirjoista..tässä vähän asitietoa.
- Isätön
..tiedosta!
Eli poliisille jo soittelinkin tossa kuukausi sitten. Sinne oli tulleet ne alustavat tiedot vaan. Ja asiaa hoitava poliisi kyseli kovasti meidän vointiamme ja sanoi postittavansa raportin hetimiten meille kunhan se vaan tulee hänelle.
Siis kun isä avattiin Hämeenlinnassa, niin mikä olisi se taho jonne pitäisi soittaa? - Tyhjä kuori
Isätön kirjoitti:
..tiedosta!
Eli poliisille jo soittelinkin tossa kuukausi sitten. Sinne oli tulleet ne alustavat tiedot vaan. Ja asiaa hoitava poliisi kyseli kovasti meidän vointiamme ja sanoi postittavansa raportin hetimiten meille kunhan se vaan tulee hänelle.
Siis kun isä avattiin Hämeenlinnassa, niin mikä olisi se taho jonne pitäisi soittaa?Veljeni kuoli päivää myöhemmin kuin isäsi, samalla tavalla löydettiin kotoaan kuolleena, ei tietoa miksi.
Kuolinsyytä emme ole vielä saaneet tietoon, poliisit sanoivat että pahimmassa tapauksessa siihen voi mennä vuosi, ja vähintään ainakin kuukausia.
Koska saimme heti tiedon siitä, että kuolinsyytä joutuu odottamaan todella kauan, aloitimme suruprosessin ilman tietoa syystä. Aluksi tuntui todella vaikealta, ja mietin vaan että miksei ne nyt voi jo kertoa sitä syytä! Mutta nyt olen jo sisäistänyt asian, ja kuolinsyy alkaa tuntua ihan mitättömältä asialta. Eihän sillä loppujen lopuksi ole merkitystä, ei se tuo kuollutta takaisin. Ja kaikki merkit viittasivat kuitenkin siihen että veljeni meni rauhassa nukkuessaan. Joten tällä hetkellä sillä kuolinsyyllä ei ole enää juurikaan merkitystä, on vaan hyvä tietää että sen saa joku päivä tietoon.
Eli en osaa muuta sanoa kuin että tottakai voit yrittää hoputtaa, mutta jos tutkimuksia on jonoksi asti kannattaa ehkä vaan yrittää sopeutua ajatukseen että tässä joutuu vielä odottelemaan.
Tsemppiä ja voimia!! - Isätön
Tyhjä kuori kirjoitti:
Veljeni kuoli päivää myöhemmin kuin isäsi, samalla tavalla löydettiin kotoaan kuolleena, ei tietoa miksi.
Kuolinsyytä emme ole vielä saaneet tietoon, poliisit sanoivat että pahimmassa tapauksessa siihen voi mennä vuosi, ja vähintään ainakin kuukausia.
Koska saimme heti tiedon siitä, että kuolinsyytä joutuu odottamaan todella kauan, aloitimme suruprosessin ilman tietoa syystä. Aluksi tuntui todella vaikealta, ja mietin vaan että miksei ne nyt voi jo kertoa sitä syytä! Mutta nyt olen jo sisäistänyt asian, ja kuolinsyy alkaa tuntua ihan mitättömältä asialta. Eihän sillä loppujen lopuksi ole merkitystä, ei se tuo kuollutta takaisin. Ja kaikki merkit viittasivat kuitenkin siihen että veljeni meni rauhassa nukkuessaan. Joten tällä hetkellä sillä kuolinsyyllä ei ole enää juurikaan merkitystä, on vaan hyvä tietää että sen saa joku päivä tietoon.
Eli en osaa muuta sanoa kuin että tottakai voit yrittää hoputtaa, mutta jos tutkimuksia on jonoksi asti kannattaa ehkä vaan yrittää sopeutua ajatukseen että tässä joutuu vielä odottelemaan.
Tsemppiä ja voimia!!Sama juttuhan se meilläkin on.
Ei se enää elämää muuksi muuta, vaikka syy tiedettäisiinkin. Eikä isää takaisin tuo.
Jotenkin vaan mulla itsellä on sellainen olo, että sen kuolinsyyn selviäminen saisi tämän koko tragedian päätökseen. Tulisi jonkunlainen mielenrauha.
Surussa ollaan mekin eteenpäin menty. Opeteltu elämistä ilman isää. Jo ollaan naurettukin muistoille, katseltu kuvia yms.
Mutta taas eilenkin kun haudalle vein kynttilää, tuli niin mieletön ikävä että tuntui kuin tukehtuisi. Menin suoraan äidille ja itkettiin oikein urakalla yhdessä.
Koko ajan vaan mielessä kysymys: Kuinka ihmeessä voi ihminen noin vaan KUOLLA?!? Miksi helvetissä isä piti ottaa nyt jo pois.???? Se oli niin kamalan onnellinen kun sai laajennuksen valmiiksi ja lapset oli taas tulossa yökylään (mein lapet oli papalle kaikki kaikessa, en toista yhtä läheistä lapsi-pappa- kolmikkoa tiedä, kuin meillä oli..)
PERKELE!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! - Tyhjä kuori
Isätön kirjoitti:
Sama juttuhan se meilläkin on.
Ei se enää elämää muuksi muuta, vaikka syy tiedettäisiinkin. Eikä isää takaisin tuo.
Jotenkin vaan mulla itsellä on sellainen olo, että sen kuolinsyyn selviäminen saisi tämän koko tragedian päätökseen. Tulisi jonkunlainen mielenrauha.
Surussa ollaan mekin eteenpäin menty. Opeteltu elämistä ilman isää. Jo ollaan naurettukin muistoille, katseltu kuvia yms.
Mutta taas eilenkin kun haudalle vein kynttilää, tuli niin mieletön ikävä että tuntui kuin tukehtuisi. Menin suoraan äidille ja itkettiin oikein urakalla yhdessä.
Koko ajan vaan mielessä kysymys: Kuinka ihmeessä voi ihminen noin vaan KUOLLA?!? Miksi helvetissä isä piti ottaa nyt jo pois.???? Se oli niin kamalan onnellinen kun sai laajennuksen valmiiksi ja lapset oli taas tulossa yökylään (mein lapet oli papalle kaikki kaikessa, en toista yhtä läheistä lapsi-pappa- kolmikkoa tiedä, kuin meillä oli..)
PERKELE!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!Mun tekee kans usein mieli huutaa että miksi vitussa mun veljen piti nyt kuolla, kesken elämän ja nuorena ja kaikkea. Ihan sairaan typerää jotenkin, että nuori ihminen noin vain kuolee unessaan. Eihän siinä ole hitto soikoon mitään järkeä!
Mulla helpotti kovinta tuskaa uurnanlasku. Ajattelin ensin että hautajaiset (tai siis siunaustilaisuus) olisi tuonut jotenkin paremman olon, mutta ei. Ahdisti vaan niin sairaasti ettei mitään rajaa, ja sisko ja äiti ihmetteli että mikä sua nyt ahdistaa ja mun teki mieli huutaa että ettekö te tajua että mun veli on kuollu!! Ja ne kaikki sanoi että niillä oli pahin suru helpottanut siunaustilaisuuteen, ja mulla ei. Mutta sitten uurnanlaskun jälkeen mulle tulikin sitten se helpotus. Oli jotenkin sykähdyttävää haudata se uurna, tuli sellainen jotenkin lämmin fiilis, että nyt veli on turvassa rauhallisessa paikassa.
Nyt tosiaan tuntuu että sitä kuolinsyytä ajattelee vaan sellaisella uteliaisuudella. Että tottakai haluan joku päivä tietää sen. Mutta veli on nyt rauhallisessa paikassa ja siltä osin kaikki hyvin. Minun täytyy vaan pärjätä surun kanssa kun se iskee, ja kysyä uudestaan ja uudestaan miksi, ja tsempata ja kamppailla. Mutta jotenkin se "miten" ei tunnu enää niin tärkeältä kuin silloin heti aluksi.
Toivottavasti saat vastauksen pian, ja toivottavasti surusi alkaa hellittää. Tsemppiä.
- aaamu
..ja myös täysin yllättäen. Hänellä oli kammiovärinä sydämessä kun ambulanssa tuli, elvytys ei auttanut.
Omalääkäri (eri kaupungissa kuin isä kuoli) antoi luvan siihen, ettei ruumiinavusta tehdä, koska syy oli niin selvä...
Voimia sinulle, ja toivottavasti saat syyn selville. itse huomasin, että omaisena joutuu tosiaan tekemään paljon työtä surunsa keskellä...esim. jouduimme tiedustelemaan juuri sitä, että siirretäänkö isä toiseen kaupunkiin ruumiinavaukseen vaiko ei, ja jouduimme odottamaan yli vuorokauden jotta pääsimme isän maallista majaa katsomaan...
Plus kaikki hautausjärjestelyt..oli todella rankkaa, etenkin kun kuolema tuli yllättäen.- aaamu
...että pahinta oli soittaa n.1,5h isän kuoleman jälkeen sinne terveyskeskukseen jonne hänet vietiin, että mitäs nyt...Siirretäänkö isä ruumiinvaukseen vaiko ei.
1,5h isän äkkikuoleman jälkeen joutuu sanomaan puhelimeen sanat "isäni se-ja se on kuollut siinä kello 12.00 ja tuotu teille..."
Luulin että hajoan. Ja luulin, että he sanovat, että koko juttu on aivan väärinkäsitystä.
No, eivät sanoneet. Silti uskoin vasta kun näin isän ruumiin. - surutar77
aaamu kirjoitti:
...että pahinta oli soittaa n.1,5h isän kuoleman jälkeen sinne terveyskeskukseen jonne hänet vietiin, että mitäs nyt...Siirretäänkö isä ruumiinvaukseen vaiko ei.
1,5h isän äkkikuoleman jälkeen joutuu sanomaan puhelimeen sanat "isäni se-ja se on kuollut siinä kello 12.00 ja tuotu teille..."
Luulin että hajoan. Ja luulin, että he sanovat, että koko juttu on aivan väärinkäsitystä.
No, eivät sanoneet. Silti uskoin vasta kun näin isän ruumiin.Silloin kuin menettää läheisensä äkillisesti.. todellakin haluaa tiedon pian miksi ja mikä?
Minun pikkusisareni kuoli täysin yllättäen 24 vuotiaana.. ei sairastunut eikä muutenkaan ollut mitään sellaista että olisi kuvitellut jotain näin kamalaa tapahtuvan. Perjantain puhuttiin puhelimessa lauantaina sain tiedon että äkkiä sairaalaan. Kuitenkin soitin poliisilaitokselle jo viikon päästä ja kyselin sitten kahden.. ei tietoa.. sanoivat kyllä että menee parisen kk... en vaan sitä uskonut.. halusin niin selvyyden.. no pari kk siihen meni.. tieto tuli kotiin.. ei löytynyt mitään ns.. syytä..
Vaikeaa on tämä elämä.. niisk :( - Isätön
oletamme tässä vaiheessa, että isä kuoli kammiovärinään.
Koska alustavassa (poliisin saamassa) raportissa ei ainkaan mainittu mitään infarktista, tai muusta vastaavasta.
Kälyn isä lääkärinä kertoi epäilevänsä tuota, kuultuaan mitä poliisin saamassa raportissa sanottiin. Isällä oli sydämessä lajentumaa ja jotain kiinnikkeitä jossain..ym. Ja aivoturvotusta oli ollut myös. Mutta kuulemma se on saattanut tulla kuoleman jälkeenkin. - aaamu
Isätön kirjoitti:
oletamme tässä vaiheessa, että isä kuoli kammiovärinään.
Koska alustavassa (poliisin saamassa) raportissa ei ainkaan mainittu mitään infarktista, tai muusta vastaavasta.
Kälyn isä lääkärinä kertoi epäilevänsä tuota, kuultuaan mitä poliisin saamassa raportissa sanottiin. Isällä oli sydämessä lajentumaa ja jotain kiinnikkeitä jossain..ym. Ja aivoturvotusta oli ollut myös. Mutta kuulemma se on saattanut tulla kuoleman jälkeenkin.Meidät varmaankin "pelasti" ruumiinavaukselta se, että isä oli hengissä kun ambulanssi tuli, ja ensihoitohenkilökunta totesi kammiovärinän ja aloitti elvytyksen...
ja koska isällä oli vuosien tausta sydänsairauksia, ja jopa aivoinfarkti (josta lähes täysin toipui- oli ajokortit ja muut saanut takaisin), niin syytä ei alettu kummemmin tutkimaan...
Meille se oli helpotus, koska jotenkin isän siirtelemisessä ympäri suomea, ja ruumiinavauksessa oli sellainen ag´hdistava ajatus..tai siis niiden ajatteleminen ahdisti. Eikä se olisi tuonut isää takaisin kuitenkaan. - aaamu
aaamu kirjoitti:
Meidät varmaankin "pelasti" ruumiinavaukselta se, että isä oli hengissä kun ambulanssi tuli, ja ensihoitohenkilökunta totesi kammiovärinän ja aloitti elvytyksen...
ja koska isällä oli vuosien tausta sydänsairauksia, ja jopa aivoinfarkti (josta lähes täysin toipui- oli ajokortit ja muut saanut takaisin), niin syytä ei alettu kummemmin tutkimaan...
Meille se oli helpotus, koska jotenkin isän siirtelemisessä ympäri suomea, ja ruumiinavauksessa oli sellainen ag´hdistava ajatus..tai siis niiden ajatteleminen ahdisti. Eikä se olisi tuonut isää takaisin kuitenkaan...että isä oli käynyt juuri muutama tunti aiemmin terveyskeskuksessa INR-kokeissa (verenohennuslääkkeiden käyttäjät käyvät niissä säännöllisesti), ja oli ollut TÄYSIN hyvinvoiva. Kohtaus yllätti kuin salama kirkkaalta taivaalta...
Toisaalta olisi ollut ehkä hyvä tietää tarkemmin...esim. kuinka monta tulppaa sydämeen oli kulkeutunut, tai oli suonistoissa...mutta, sitten taas - eihän se isää takaisin tuo.... - post mortem
aaamu kirjoitti:
..että isä oli käynyt juuri muutama tunti aiemmin terveyskeskuksessa INR-kokeissa (verenohennuslääkkeiden käyttäjät käyvät niissä säännöllisesti), ja oli ollut TÄYSIN hyvinvoiva. Kohtaus yllätti kuin salama kirkkaalta taivaalta...
Toisaalta olisi ollut ehkä hyvä tietää tarkemmin...esim. kuinka monta tulppaa sydämeen oli kulkeutunut, tai oli suonistoissa...mutta, sitten taas - eihän se isää takaisin tuo....Aina ei oikeuslääketieteellinen ruumiinavauskaan selvitä kuolinsyytä ja se jää arvoitukseksi.
Se lienee kuitenkin harvinaisempaa.
Kaikesta hoidosta huolimatta kuolleisuus on 100 %.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ikävä sinua
Onkohan sulla ollut sama tunne kuin mulla viimeisten parin päivän aikana, eilen varsinkin. Ollaan oltu ihan lähellä ja k385157- 823666
- 423085
- 613005
- 102966
Kesäseuraa
Kesäseuraa mukavasta ja kauniista naisesta. Viesti tänään mulle muualla asiasta jos kiinnostaa Ne ketä tahansa huoli, t562373- 411848
Tuksu on edelleen sinkku - nuori Joonas jätti!
Hihhahihhahhaahheee Joonas keksi hyvän syy. : Tuksu on liian Disney-prinsessa hänelle. (Mikähän prinsessa lie kyseessä….91790Kiusaaja otti yhteyttä, mitä tekisit?
Minulle kävi näin pari kk sitten. Olin aluksi todella ystävällinen. Sanoin, että olin jo unohtanut jne. Asia jäi vai1451768- 181731