Ajattelin kysyä teiltä muilta mitä tekisitte tilanteessani.
Mieheni käyttäytyy humalassa aggressiivisesti, saan jatkuvasti kuulla haukkumista ja solvaamista kun hän on humalassa ja sitä kuinka meidän pitäisi erota ym ym. Ei nämä voi olla vain humalaisen höpinöitä? Näin hän itse väittää. Selvin päin olleessaan meillä on mukavaa ja hän on kuin toinen ihminen.
En uskalla sanoa mitään kun hän on humalassa ja aamulla kun mainitsen yöllisestä käyttäytymisestä niin hän ei muka koskaan muista mitään. Monesti olen miettinyt että minun ei tarvitse kestää tälläistä ja että jättäisin hänet. Mutta aina annan anteeksi ja sama toistuu.. Mitä pitäisi tehdä? Jos rakastaa toista, voiko käyttäytyä näin? Rakastan miestäni enkä koskaan voisi kuvitella käyttäytyväni samoin häntä kohtaan.
Tälläinen romuttaa itsetunnon ja olen väsynyt miettimään mitä teen.
Mieheni käyttäytyy humalassa aggressiivisesti, saan jatkuvasti kuulla haukkumista ja solvaamista kun hän on humalassa ja sitä kuinka meidän pitäisi erota ym ym. Ei nämä voi olla vain humalaisen höpinöitä? Näin hän itse väittää. Selvin päin olleessaan meillä on mukavaa ja hän on kuin toinen ihminen.
En uskalla sanoa mitään kun hän on humalassa ja aamulla kun mainitsen yöllisestä käyttäytymisestä niin hän ei muka koskaan muista mitään. Monesti olen miettinyt että minun ei tarvitse kestää tälläistä ja että jättäisin hänet. Mutta aina annan anteeksi ja sama toistuu.. Mitä pitäisi tehdä? Jos rakastaa toista, voiko käyttäytyä näin? Rakastan miestäni enkä koskaan voisi kuvitella käyttäytyväni samoin häntä kohtaan.
Tälläinen romuttaa itsetunnon ja olen väsynyt miettimään mitä teen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
samaa vikaa, mut olen nainen.
Sanotaanko näin, että kärsin masennuksesta ja huonosta itsetunnosta. Mulla on takana syömishäiriöö ja päihteiden väärinkäyttöö. Nykysellään vaan ihan masennusta, mut alkoholi on silti vielä heikko kohta.
Huono itsetunto näkyy mussa niin, että arvostelen itseäni ja näen itseni aina epäonnistuneena. Kaikkea en sano aina ääneen, vaan kasaan näitä itseinho ajatuksia sisälleni, jotka sitten ajanmyötä kerääntyvät kamalaksi möykyksi ja erityisesti alkoholia nauttineena se möykky usein purkautuu.
Usein itsekin puhun paljon erosta ja pettämisestä ym ym humaltuneena. Pelkään että mies jättää, pettää, pitää minua rumana tms ja sitten joko a) saan riitaa aikasksi ja sitten huudetaan puolin ja toisin eroamisesta.
b)yritän olla jotain "kovaa" esim se jättäjä, en halua tulla jätetyksi joten jätän itse -tyyliin.
Nämä on tosi noloja tilanteita huonosta itsetunnosta kärsivälle. Yleensä normaali arki sujuukin ja on mukavaa, mutta sealko... se pilaa. Se saa tunteet liikaa pintaan.
Sanoisin, koittakaa järjestää jokin ilta millonka puhutte ja avaudutte toisillenne asioiista. Ehkä se mörkö sieltä ilmestyy!!!
Olen yrittänyt jutella asioista mieheni kanssa, mutta hän hermostuu heti. Ei suostu istumaan ja keskustelemaan. Sanoo että "sori" ja sitten pitäis kaikki olla taas hyvin.
Kysyn vähän lisäkysymyksiä, joihin ei tarvitse kuin mielessäsi vastata. Kuinka usein miehesi juo? Onko juominen tasaisin ajoin toistuvaa? Onko miehesi suvussa alkoholismia? Jos tuntuu, että alkon käyttö on runsasta, toistuvaa ja ongelma, kannattaa oikeasti miettiä lähtemistä. Toivon, että näin ei kohdallasi ole, mutta isäni oli alkoholisti, solvasi äitiä juovuksissa ja selvinpäin ei suostunut puhumaan asioista mitään. Aluksi viina maistui viikonloppuisin, sitten viikolla ja loppuvuosina viikko tai useampi putkeen selvää päivää näkemättä...
Siskoni mies käyttaytyi tätä kohtaan samoin humalassa. Heillä ei ole yhteisiä lapsia ja siskoni lapset ovat jo parikymppisiä.
Sisareni sanoi haukkumisen syövän itsetunnon ja luo pelon ilmapiirin, milloin mies taas ottaa.
Hän katsoi sitä 5 vuotta ja sanoi sitten joko minä tai viina. Mies valitsi viinan ja siskoni pakkasi kimsunsa ja muutti.
Päätös oli vaikea, koska selvinpäin mies oli mitä ihanin ja hyvittelevä ja kuitenkin rakas. Olivat tekemisissä toistensa kanssa miehen ollessa selvä ja mies halusi siskoni takaisin. Hän lopetti kokonaan alkoholin käytön ja siitä reilun puolen vuoden päästä muuttivat yhteen. Nyt uutta onnellista aikaa on mennyt 2 vuotta, mies ei ota pisaraakaan.
Kaikille ei viina sovi, mutta harva kykenee sen myöntämään ja lopettamaan. En usko että suhteella on tulevaisuutta jos toinen purkaa omaa huonommuuttaan toiseen ja näin vahingoittaa itsetuntoa.
Ehkä sinunkin on aika pistää ehdot suhteen jatkumiselle ja miettiä millaista elämäsi on esim. 3 vuoden päästä jos näin jatkuu.
monelle alkoholi ei kertakaikkiaan sovi ja joillekin voi sopia jopa nousuhumala, mutta laskuhumalassa alkaa nuo lieveilmiöt..
Kyllä ihmisen persoonallisuus voi muuttua humalassa aika totaalisesti. Toisaalta jos juttu ei ole vain ilkeilyä ja kiusaamista niin joku totuuden siemen siinäkin on pohjalla..
On aina oman harkinnan mukaan tehtävä noita päätöksiä omasta elämästään. Joku kestää mitä vain ja joku ei oikein mitään. Miten paljon itse luulet kestäväsi ihan oikeasti ja onko se sen väärti?
Olisiko paikallaan jutella miehen kanssa asiasta ihan tosissaan? Kai hän kuitenkin uskoo puheensa ja sanomisensa vielä jälkeenpäin? Tässä tulee se vaihe joka osoittaa suhteen laadun. Jos mies tajuaa toimintansa humalassa niin miksi jatkaa sitä? Jos toista rakastaa ja on kiintynyt jne niin eihän silloin tahdo olla paha ja ilkeä tietoisesti, mikä nyt seuraa tuota juomista. Juominen siis pitää lopettaa tai ainakin vähentää paljon jolloin tuo sinua ahdistava käytös jää pois.
Missä vaiheessa lapset ovat? Tietävätkö ja tajuavatko he jo millaisia sessioita mies pitää? Asia alkaa ahdistaa lapsiakin kun kuulevat kuinka elämä on epävarmaa jne. Lapsi kun ei osaa välttämättä erottaa humalaisen horinoita muusta.
Puhut agressiivisuudesta etkä jatka siitä enempää. Agressiivisuus tuppaa aina pahenemaan jossain vaiheessa. Moni lyöjä on aloittanut huutamisella ja siitä se sitten lähti..
Itse en jatkaisi moista elämää. Ei ole mukavaa tulla haukutuksi säännöllisesti oli syytä tai ei. Jos teon tekee toistuvasti tieten tahtoen vaikkakin seurauksena toisesta toiminnosta eli juomisesta niin asia ei paremmaksi muutu. Kaksi paha apoistuisi samalla kertaa kun ryyppäminen jäisi pois tai ainakin vähenisi. Toisaalta varmaan viinan nauttittvaa määrää vähentämällä kontrollikin säilyisi ja tavat pysyisi parempina? Miehestä sii slopulta kiinni tahtooko toimia noin vai ei! Katuuhan hakkaajakin aina aamulla viimeistään ja moni muukin tekojaan, mutta mitä virka aon katumuksella kun sama toistuu aina vaan? Katumuksen merkityshän on ottaa opikseen ja olla tekemättä samaa uudelleen?