Hei!
Onko joku ollut/on oppisopimuksella avustajaksi?
Kertokaa omia kokemuksia ja fiiliksiä, kiitos :)
Ja semmoinen mua mietityttää että jos olen oppisop. ja sitten tulee koulujen kesäloma, mitä minä sitten teen sen ajan?
Olenko työtön työnhakija vaiko miten se sitten menee?
Ystävällisiä ja asiallisia vastauksia odottaen KaisaKoo :)
Onko joku ollut/on oppisopimuksella avustajaksi?
Kertokaa omia kokemuksia ja fiiliksiä, kiitos :)
Ja semmoinen mua mietityttää että jos olen oppisop. ja sitten tulee koulujen kesäloma, mitä minä sitten teen sen ajan?
Olenko työtön työnhakija vaiko miten se sitten menee?
Ystävällisiä ja asiallisia vastauksia odottaen KaisaKoo :)
Vastaukset 9
Vanhimmat
Voi hyvä tyttö- jos sinulla on yhtään aivokapasiteettia, niin opiskele toki joku arvostetumpi ammatti - sekä rahallisesti että muutenkin!
Haussa minulla ei ole arvostus vaan sellainen työ jossa pärjään lukuisien allergioitteni kanssa (suurin ongelma hajusteet)
Päätökseni olen jo tehnyt, muutamat seikat vain mietityttävät ja niihin tässä nyt haenkin vastauksia.
Hajusteet voivat oikeasti olla ongelma. Etenkin yläkoululaiset käyttävät kaikkea kosmetiikkaa.
Ylä-asteelle en esim. juuri sen vuoksi avustajaksi ole haaveillutkaan.
...ole ketään, joka osaisi tässä asiassa valaista?
Kyselee KaisaKoo
oli työ sitten määräaikainen tai vakituinen t. millä nimellä onkaan, niin työt loppuu kuin seinään, kun koulut loppuu. itse olen hommannut joka kesäksi muuta työtä, varsinkin kun en ollut aik. liit.(ent. yrittäjä). ensi kesänä olen päättänyt pitää "omaa lomaa"..saahan sitä ansiosidonn. jnk verran, että leivässä pysyy..
Eli määräaikaisilla työ loppuu kesäksi. Vakituisia ainakin täällä kaupunki työllistää kesäksi esim. päivähoitoon, siivouspuolelle jne.
Opiskelin KKA:n ammattitutkinnon oppisopimuksella, koulutus kesti tuolloin 2 vuotta. Minulle oppisopimus oli erittäin hyvä tapa oppia. Teoriaa oli tarpeeksi ja ammattitaitoiset opettajat (ei siis mikään työllisyyskurssi, vaan työnantajan tilaamaa opetusta). Toisaalta työpaikalla sai samaan aikaan ihan käytännön kokemuksen opiskeltaviin asioihin. Ja aina oli ihmisiä, keneltä kysyä neuvoa, niin töissä kuin opiskellessakin. Opiskelu oli kyllä aika rankkaa, koska lapseni olivat siihen aikaan pieniä. Jouduin lukemaan/tekemään tehtäviä paljon myöhään illalla ja viikonloppuisin. Silti kannatti, ei mene sormi suuhun, kun tietää mitä tekee. Myös minulla on paljon allergioita. Olen kuitenkin pärjäillyt, vaikka joidenkin lasten vaatteissa saattaa olla runsaasti lemmikkieläinten karvoja ja hilsettä. Koulujen siivous on aika minimissään, usein on pölyistä ja likaista, vaikka siivoojat tekevät parhaansa. Kesäisin olen työtön. Saan ansiosidonnaista, jota minulle maksetaan vain noin 100-150e vähemmän kuin palkkaa. Tosin tästä voi päätellä, että palkka on pieni. Harvalla meistä on täysiä viikkotyötunteja. Työ erityisluokalla saattaa olla henkisesti erittäin raskasta oppilasmateriaalista riippuen. Hyviäkin hetkiä silti aina löytyy. Eli jos kiinnostusta riittää, niin ei kun alalle vaan. Uskon, että KKA:n töitä riittää tulevaisuudessa hyvin (erityistarpeita omaavien lasten määrä kasvaa koko ajan) ja työmme arvostus kasvaa!
Kiitoksia kovasti vastauksestasi, tuosta jo jotain selvenikin :)
Olen miettinyt pääni jo puhki tätä asiaa, pyöritellyt puolin ja toisin. Palkkaus todella on miinuspuoli, mutta ainahan kaikkea ei voi mitata rahalla. Työ pitää olla mielekästä ja sellaista, että sitä voi tehdä olematta koko ajan kipeänä.