Luin kirjoituksia täältä nuorilta ja vanhemmilta äideiltä ja varmasti myös muiltakin. Miksi ihmeessä muut äidit tai lapsettomat naiset/pariskunnat marisevat ja pilkkaavat nuoria äitejä? Ilmeisesti ihmiset olettavat että nuori äiti (esim. alle 20vuotias) on jotenkin huono tai välinpitämätön äiti? Monestihan he ovat parempia ja vastuuntuntoisempia äitejä kuin vanhemmat.
Itse tulin raskaaksi 16- vuotiaana, lapsen isä oli tuolloin 18 vuotta. Minä toivoin "salaa" lasta, tarkoitan että poikaystäväni, nyttemmin kihlattuni tiesi tämän, mutteivät muut, että kysymys ei ollut mistään "vahingosta" tai yhden illan retkahduksesta. Itsekin olin silloin lapsi tai nuori/ teini ainakin, mutta rakastin lapsia, kesätyönä ja harjoitteluina olin useasti päiväkodeissa tms. Usein tuli ajatuksia että hoitaisin omaani jos sellaisen saisin niin niin paljon ja rakkaudesta kuin vain voi. Ja hetken matkan päästä tulin raskaaksi ja me olimme todella onnellisia. Lapseni isä valmistui ½vuotta ennen lapsen syntymää ja pääsi melko pian ihan mielestäni hyviin töihin ja tekee samaa työtä edelleen ja huolehtii suurimmaksi osaksi taloidestamme rahallisesti. Välittömästi kun sain varman tiedon raskaudesta aloimme etsimään uutta kotia (aikaisemmin olimme jo asuneet tovin yhdessä, omassa kodissamme), löysimme uuden ja tilavamman asunnon ja teimme hankintoja vauvaa varten. Kaikki olis siis ihan viimiseen asti valmista vauvan syntymähetkellä. Ja jos kaikki "välineet" eivät nyt juuri ollut tämän vuoden muotia ja viimisillä herkuilla, niin olivat ainakin joka tapauksessa olemassa ja hankittuna. Ja hyvin niillä toimeen on tultu. Päivääkään ei ole lapsemme tarvinnut ruoatta taikka vaatteitta olla, kaiken hän on saanut mitä vanhemman äidin lapsikin saa.
Kertaakaan ei ole vielä sossun luukulle tarvinnut astella taikka ihan viimosia nappeja laskea, vaikka on tiukkia aikojakin ollut, mutta silloin on karsittu ns. turhista menoista kuten meidän vanhempien uusista vaatteista tms.
Poikamme on nyt vuoden vanha söpöläinen, ja kaiken vanhempiensa ja myös isovanhempiensa rakkauden ja huolenpidon hän on saanut, ja tulee aina saamaan. Poikamme on molempien isovanhempiensa ensimmäinen lapsenlapsi, ja tietysti mummeliinit olivat aluksi epäröiviä kun kuulivat raskaudesta, mutta uskoivat ja luottivat ja heiltä me emme ole mitään pyytäneet taikka vaatineet. Ja eipähän ole lapsi ollut vielä niin monestikaan mummuloissa muuta kuin vanhempiensa kanssa kyläilemässä, joten ei mitään sellaista toimintaa ole missään vaiheessa ikinä ollut, "että olkaahan te mummut ja papat taas tämä viikonloppu lapsenlikkana että me päästän viljusteleen kaupungille". Sellainen ei ikinä ole tullut mieleenkään, emme ole malttaneet jättää vauvaa hoitoon, niin hetkenhän hän vaan pieni on. Itse ajattelin vielä vuoden ainakin hoitaa lasta kotona ennen kuin harkitsenkaan päiväkoteja tai muita, mikäli vaan on toimeentuloa. Yhdessä me kolme ollaan eteenpäin menty, eikä mitään suurempia ongelmia ole ollut.
Tässä siis eräs esimerkki, joka täysin totta, etteivät kaikki nuoret vanhemmat mitään hulttioita ole, vaikkakaan sitä en myönnä etteikö niitä maassamme olisi.
Joten eiköhän olisi aika antaa tilaa kannustaville ja positiivisille mielipiteille ja kommenteille, eikä aina haukuttaisi tai aiheutettaisi mielipahaa, koska se ei ainakaan ketään eteenpäin auta.
Ihanaa kevättä kaikille :)
Itse tulin raskaaksi 16- vuotiaana, lapsen isä oli tuolloin 18 vuotta. Minä toivoin "salaa" lasta, tarkoitan että poikaystäväni, nyttemmin kihlattuni tiesi tämän, mutteivät muut, että kysymys ei ollut mistään "vahingosta" tai yhden illan retkahduksesta. Itsekin olin silloin lapsi tai nuori/ teini ainakin, mutta rakastin lapsia, kesätyönä ja harjoitteluina olin useasti päiväkodeissa tms. Usein tuli ajatuksia että hoitaisin omaani jos sellaisen saisin niin niin paljon ja rakkaudesta kuin vain voi. Ja hetken matkan päästä tulin raskaaksi ja me olimme todella onnellisia. Lapseni isä valmistui ½vuotta ennen lapsen syntymää ja pääsi melko pian ihan mielestäni hyviin töihin ja tekee samaa työtä edelleen ja huolehtii suurimmaksi osaksi taloidestamme rahallisesti. Välittömästi kun sain varman tiedon raskaudesta aloimme etsimään uutta kotia (aikaisemmin olimme jo asuneet tovin yhdessä, omassa kodissamme), löysimme uuden ja tilavamman asunnon ja teimme hankintoja vauvaa varten. Kaikki olis siis ihan viimiseen asti valmista vauvan syntymähetkellä. Ja jos kaikki "välineet" eivät nyt juuri ollut tämän vuoden muotia ja viimisillä herkuilla, niin olivat ainakin joka tapauksessa olemassa ja hankittuna. Ja hyvin niillä toimeen on tultu. Päivääkään ei ole lapsemme tarvinnut ruoatta taikka vaatteitta olla, kaiken hän on saanut mitä vanhemman äidin lapsikin saa.
Kertaakaan ei ole vielä sossun luukulle tarvinnut astella taikka ihan viimosia nappeja laskea, vaikka on tiukkia aikojakin ollut, mutta silloin on karsittu ns. turhista menoista kuten meidän vanhempien uusista vaatteista tms.
Poikamme on nyt vuoden vanha söpöläinen, ja kaiken vanhempiensa ja myös isovanhempiensa rakkauden ja huolenpidon hän on saanut, ja tulee aina saamaan. Poikamme on molempien isovanhempiensa ensimmäinen lapsenlapsi, ja tietysti mummeliinit olivat aluksi epäröiviä kun kuulivat raskaudesta, mutta uskoivat ja luottivat ja heiltä me emme ole mitään pyytäneet taikka vaatineet. Ja eipähän ole lapsi ollut vielä niin monestikaan mummuloissa muuta kuin vanhempiensa kanssa kyläilemässä, joten ei mitään sellaista toimintaa ole missään vaiheessa ikinä ollut, "että olkaahan te mummut ja papat taas tämä viikonloppu lapsenlikkana että me päästän viljusteleen kaupungille". Sellainen ei ikinä ole tullut mieleenkään, emme ole malttaneet jättää vauvaa hoitoon, niin hetkenhän hän vaan pieni on. Itse ajattelin vielä vuoden ainakin hoitaa lasta kotona ennen kuin harkitsenkaan päiväkoteja tai muita, mikäli vaan on toimeentuloa. Yhdessä me kolme ollaan eteenpäin menty, eikä mitään suurempia ongelmia ole ollut.
Tässä siis eräs esimerkki, joka täysin totta, etteivät kaikki nuoret vanhemmat mitään hulttioita ole, vaikkakaan sitä en myönnä etteikö niitä maassamme olisi.
Joten eiköhän olisi aika antaa tilaa kannustaville ja positiivisille mielipiteille ja kommenteille, eikä aina haukuttaisi tai aiheutettaisi mielipahaa, koska se ei ainakaan ketään eteenpäin auta.
Ihanaa kevättä kaikille :)
Vastaukset 17
Vanhimmat
Ihanaa että on naisia jotka haluavat tehdä lapset nuorena!Iloista kevättä:)
kuulostaa lähes samalta kuin meillä, paitsi että meille on taas tulossa yksi perheenjäsen. ikäkin sama. meidän neiti on jo puolitoista vuotta.Itseänikin on ärsyttänyt tuo yleistäminen, että "nuoret aidit rampaavat sossunluukulla ja juoksentelevat baareissa minkä kerkeää". tosin onhan niitäkin. Lähipiirissäni nimittäin yksi. Ihmisten on vaikea näköjään ymmärtää niinkin yksinkertaista asiaa, että kaikki ihmiset eivät ole samanlaisia.Meilläkään ei kertaakaan ole sossua tarvittu eikä kumpikaan meistä edes tykkää baareissa roikkua. olipa mukava nähdä muitakin "kohtalotovereita" :)heh.
hyvää kevättä sinnekkin päin.
"Monestihan he [nuoret] ovat parempia ja vastuuntuntoisempia äitejä kuin vanhemmat."
Miten niin? Perusteletko ja laitatko lähdetiedot näkyviin?
Ja tuohan oli nyt sinun versiosi tarinasta, kiva jos teillä menee hyvin, mutta kaikki äidithän luulevat olevansa maailman parhaita. (En väitä että sinussa olisi jotain vikaa, mutta mikä tämän keskustelun pointti oli?)
hieman tarkemmin, huomaat että monissa keskuisteluissa ei selkeetä "pointtia" ole. Mutta tässä taisi olla se että miksi nuoria äitejä pitää pilkata ja väittää heitä huonoiksi. vaikka asia ei niin ole. ja alkuperäinen kirjoittaja halusi kertoa oman tarinansa, jotta ihimsille selkiäsi se, että emme me nuoret äidit ole mitään alkoholisoituneita huligaaneja ja sossupummeja. näin minä asian ymmärsin.
en usko kirjoittajan tarkoittavan tuolla ""Monestihan he [nuoret] ovat parempia ja vastuuntuntoisempia äitejä kuin vanhemmat."" että vanhemmat äidit olisivat huonoja vaan niinkuin huomasit niin siinä lukee MONESTI. ja tämä on hänen näkemyksensä asiasta.
minua taas lähinnä ärsytti tuo kommenttisi
"Ja tuohan oli nyt sinun versiosi tarinasta, kiva jos teillä menee hyvin, mutta kaikki äidithän luulevat olevansa maailman parhaita."
tai lähinnä tuo viimeinen lausahdus. "kaikki äidithän luulevat olevansa maailman parhaita"
No totta helvetissä luulevat. Pitäisikö ihmisten luulla olevansa maailman huonoja ätiejä.? eiköhän se ole lapsenkannalta parempi, että äidillä on itseluottamus kohillaan äitinä olemisesta. ja sitä paitsi jos et ikinä ole kuullut, niin oma äiti on aina kaikista paras äiti, oli se millainen hyvänsä.
kirjoitusvirheitä... :D:D::D
Mua huvittaa tuo väite, että oma äiti olisi aina lapselle parempi äiti kuin joku muu. Olen elävä esimerkki siitä, että oma äiti ei ole aina paras. Koin koko elämäni 18-vuotiaaksi asti henkistä sekä fyysistä väkivaltaa äitini taholta ja uskokaa pois, kuka tahansa olisi ollut minulle parempi äiti kuin tämä biologinen. Vihasin ja vihaan äitiäni ja toivon, että joku olisi adoptoinut minut heti synnyttyäni.
Että se tuolle väittelle. Ja meitä tämän saman mielipiteen karvaasti omaavia on kuule paljon, monet nettipalstatkin pullollaan :(.
Tällä palstalla kritisoidaan sekä asiallisesti että päätä aukomalla teiniäitejä, koska
a) Teiniäideissä on suhteessa enemmän huonoja äitejä kuin ei-teiniäideissä ja nämä kritisoijat haluavat laittaa teinikuumeilijat vielä kerran miettimään, että onko lapsenhankinta järkevää juuri nyt.
b) Provoilu on mukavaa erityisesti silloin, kun saa vastaukseksi huonolla suomella kirjoitettuja "tosiasioita" jotka on keksitty ties mistä. Kuten tässäkin ketjussa "oma äiti on aina paras äiti, oli se millainen hyvänsä". Noinko on?
asia on? jokutoinen äiti on paras? vai mitä sitten meinasit? vai ajatteletko itse että oma äitisi ei ole paras mahdollinen sinulle. minä ainakin väittäisin oman äitini olevan maailman paras. ja uskon itsenikin olevan lapsilleni hyvä äiti, vaikka olenkin vasta ns. teiniäiti(18v).
milläs perusteella tämä väittämäsi pitää paikkansa? "Teiniäideissä on suhteessa enemmän huonoja äitejä kuin ei-teiniäideissä" pistäs faktaa tulemaan. vai onko tämä juuri tätä mitä juuri kirjoitit "Provoilu on mukavaa erityisesti silloin, kun saa vastaukseksi huonolla suomella kirjoitettuja "tosiasioita" jotka on keksitty ties mistä" vai? eiköhän jokainen ihminen tiedä milloin on oikea hetki niitä lapsia hankkia.
en usko, että ikä ratkaisee kuka on hyvä äiti ja kuka ei.
Tuo on muuten aivan totta, ja toinen minkä huomaa on että vanhemmat äidit/naiset yleensäkkin katsovat meitä nuoria raskaana olevia, tai jo lapsen kanssa kulkevia kieroon.. miksi? Parempihan se on nuorena lapsia tehdä niin ei ainakaan voi valittaa etteikö jaksaisi, kyllä jaksaa! ja mulla on vaikka kuinka monta tuttua nuorta jotka hankkineet jo lapsia, eikä niistä yksikään ravannut kapakoissa tai sossun luukulla!
...mihin tahansa neuvolaan kysymään, onko teinäideissä suhteessa enemmän huonoja äitejä kuin vanhemmissa, niin kuulet asian näin olevan. Ja kun sitä faktaa tunnut niin kovasti kaipaavan, niin lukaisepa vaikka joutessasi tämä stakesin verkkojulkaisu, josta asia selviää.
http://www.stakes.fi/FI/Julkaisut/VerkkoJulkaisu.htm?ProductId=16933
Olisko arvon teiniäideillä myös tarjota linkki luotettavaan lähteeseen, joka todistaisi päinvastaista?
Ja pysyn edelleen kannassani, että oma äiti ei ole aina paras mahdollinen. Pitäsitkö äitiäsi maailman parhaana, jos hän laiminlöisi, hakkaisi, käyttäisi huumeita tms?
Äläkä unohda isää. Lapsella on oikeus isään, jonka kanssa äiti on varmasti haluaa viettä loppuelämänsä.
Kaikki eivät todellakaan tiedä milloin on oikea aika lastenhankintaan. Pitkän tähtäimen ajattelu ei ole hormonien vallassa olevian ihmisten vahvuus. Kai sitä jotenkin aina toimeen tulee, mutta miksi tarkoituksella hakea hankaluuksia? Vaikka pitäisi itseään soveltuvaksi äidiksi jo 16-vuotiaana, miksei voisi odottaa vaikka 20-vuotiaaksi? Ei äitiystaidot ainakaan huonompia siihen mennessä ole, yleensä kai päinvastoin.
en löytänyt siitä selkeetä tilastoa siitä että teiniäidit olisivat huonompia kuin vanhemmat keskimäärin. sitähän minä halusin. tuo tutkimus oli aika laaja. ja neuvolassa kun kysyin hoitaja vaan nauroi ja sanoi tuo on niin yksilöllistä. ja että hän ei ole tavannut uransa aikana yhtään huonoa nuorta äitiä. Eikä hänen mielestään nuoret äidit poikkea mitenkään vanhemmista, paitsi että energiaa on nuorilla enemmän.
en mielestäni ole väittänyt asian olevan toisinpäin, että vanhemmat äidit ovat parempia. joten miksi minun "arvon teiniäidin" pitäisi sitä ruveta todistaankaan.
ja rupeat pilkun viilaajaksi... kumpia luulet olevan enemmän noita narkkari,lapsenhakkaajia yms..kun kunnollisia? miten tämä liittyi teiniäiteyteen? ja miten tämä isä juttukaan liittyy mihinkään, ei se tarkoita jos on nuori/teini että lapsella ei olisi isää. minun lapsella ja tulevallakin on aivan ihana,rakastava,luotettava,huolehtivainen isä.. (eli kummallakin sama isä) ja kyllä olemme ajatelleet olla loppuelämänkin vielä yhdessä. Rakkaudesta puhumattakaan. mikä oli tämän "älä unohda isää..." jutun pointti.?
mistä sinä tiedät että kaikki eivät todellakaan ole valmiita`? ymmärtääkseni sinä et sitä itse ole kokenut.
mitä tarkoitat "mutta miksi tarkoituksella hakea hankaluuksia? " ei meillä ainakaan mitään "hankaluuksia" ole ilmennyt. vaan elämme elämämme parasta aikaa.
sinä et tiedä miten asia oikeasti on kun et ole sitä kokenut.
en ymmärrä miksi ihmisten täytyy puuttua toisten elämään ja pahinta on tuo yleistäminen juuri näiltä ihmisiltä joilla ei ole todellisuudesta mitään hajua. sama kysymys toisinpäin. miksi täytisi odottaa siihen 20-vuotiaaksi jos on jo valmis 16-vuotiaana?
ps.
en muuttaisi menneisyyttäni millään tavalla vaikka teiniäiti olenkin. rakastan lastani enemmän kuin mitään muuta ja tietenkin miestäni.
Huoh. En minä rupee sulle selkeetä tilastoa ettimään. Annoin sulle tieteellisen julkaisun, mutta kun et sitä jaksa lukea, niin nollaat sanomiseni. Jee.
Ja pilkun viilaamisesta. Ja yleistämisestä. Lue omatkin tekstisi. Minen jaksa. "Miten isä-juttu liittyy mihinkään?"... aaarr. Tai "Mistä tiedät että kaikki ei ole valmiita?" No ei kaikki ole valmiita. En olis itekään ollu (vaikka kuvittelinkin olevani...)
Mene kunnon vauvapalstoille jos et kestä kritiikkiä.
koska et löydä. Lukaisin tota sun antamaa tieteellistä julkaisua pikasesti enkä löytänyt kysymykseeni vastausta. kyllähän minä järkevän kritiikin kestänkin, jotenkas ei minun tarvitse sinne vauvapalstalle mennä jonkun yhden yksinkertaisen ihmisen takia :) mitäs itse teet tällä palstalla vikisemässä?
Hyvä kohtalotoverini, jos sä itse tiedät olevasi hyvä äiti, kenelle sun tarvii sitä vielä todistella? Noille teiniäitivastustajille on turha järkeä puhua kun ne eivät kuuntele. Kokemusta on, kätilöiltä, virastotädeiltä ja sossutyrkyttäjien osalta ihan tarpeeksi, että teini-ikäiset äidit on kaikkien mielestä yhteiskunnan häpeäpilkku.
Kyllä jossain vaiheessa sekin tulee muuttuu - joku on vaan keksiny muodin että synnytetään vasta kolmekymppisenä ja sitten itketään, kun ei tule lapsia kun paras hedelmällisyysikä on mennyt jo kymmenen vuotta aikaisemmin. Jokaisen oma asia toki, minkä ikäisenä lapsensa tekee - kunhan hoitaa sen hyvin!
(Mihin helvattaan me tieteellisiä faktoja kaivataan?).
- Kiti** 20v, tytär 7/05
Asia ei aina ole noin yksioikoinen. Todella monella teiniäidillä on ollut vauvakuumetta, jonka seuraukset on nähtävissä esim.alkuperäisen kirjoittajan tekstissä: Minä toivoin "salaa" lasta,"
...
Vauvakuumeessa moni varmasti menettää harkintakykynsä ja on vaan pakko saada niitä vauvoja, vaikka esim. taloudellinen tilanne olis kuinka huono. Ja vaik vauvakuume ei asiaan ois vaikuttanu, vaan suunnitelmallisesti on lapsi "hankittu" (en tykkää käyttää tätä sanaa, koska mielestäni lapsia ei hankita,vaan saadaan), niin se kyllä jo osoittaa jonkinlaista kärsimättömyyttä! Siis miksi ei voi elää omaa elämäänsä, nauttia, matkustella, opiskella ja tehä just niitä asioita mistä tykkää? Oppia elämään ensin itsekseen ja sitten pistää töpinäksi perheen perustamisen suhteen?
Itse ainakin tykkään omistautua itselleni ja poikaystävälleni nytten. Tykkään matkustella, nähdä uusia kulttuureja, tutustua poikaystävääni entistä syvällisemmin ja nauttia toisistamme, käydä töissä ja opiskella samaan aikaan... Ja sitten joskus, kun on lapsien aika, niin sitten. :)Koska mitä hyötyä on pitää kiirettä ja saada lapsi joskus 20 -vuotiaana, kun ihan hyvin siihen äiteyden onneen ehtii sitten 30 -vuotiaanakin? :)Miettikääpä tätä...
Aika tulee näyttämään miten onnistutte, mutta pieni naivius paistoi kyllä tekstistäsi läpi, pelkkä fyysinen hyvin vointi ei ole tärkeintä, mikä nyt korostui tekstissäsi.
Ikähän ei ole hyvän vanhemmuuden mitta, mutta ikä antaa tiettyä varmuutta, kokemusta ja näkemystä, äidin ei tarvitsen korostaa tai yrittää vakuuttaa itseään ja muita, että on hyvä äiti. Tiedätkö mikä on vanhemmuudessa yksi tärkeimpiä asioita? Onko se, että ei käy sossun luukulla vai se onko lapsella tarpeeksi puuroa jne...