..kun tässä on keskusteltu sikiön alkuvaiheista, niin jos abortin teko olisi sallittua Suomen lain puitteissa ennen, kun sikiö pystyy aistimaan, olisi se mielestäni inhimillisempää kuin mitä nykykäytännössä.9-12-viikkoiset sikiöt pitäisi minun näkökulmastani siis säästää. Tuossa alla vähän faktaa koskien mielipidettäni.
Toivottavasti herättää asiallista keskustelua.
KOLMAS RASKAUSKUUKAUSI
9.-12. Raskausviikko ( Ns. ensimmäinen kolmannes päättyy viikkoon 12)
Ihmisalun ulkoisessa muotoutumisessa ei tapahdu suuria mutta sen elintoiminnot kehittyvät ja ihmisalkio kasvaa hurjasti. 9-raskausviikolla eli kuun alussa alkio on 25-28 mm ja kuun lopussa jo noin 9 cm pitkä ja noin 35-grammainen.
Vauvanalku alkaa muistuttaa nukkeolentoa, jolla on likimain kaikki elimet. Suolisto ja munuaiset kehittyvät, ja näihin aikoihin ihmistaimi jo erittää lapsiveteen pikkutippoja virtsaa. Aivosolut alkavat etsiytyä toistensa yhteyteen. Ne muodostavat alkeellisia hermoratoja. Pian keskushermosto lähettää viestejä elimistöön, ja jotkut refleksit ovat jo toimintakykyisiä.
10-raskausviikon tietämillä odotus on edennyt jo helpottavaan vaiheeseen, jolloin sikiön kehityksen kannalta kriittisimmät vaiheet alkavat olla takana. Epämuodotumien syntyriski vähenee ja keskenmenot harvinaistuvat.
Noin 11. raskausviikosta lähtien sikiön maksa, perna ja pian myös luuydin tuottavat verisoluja. Aivot hermoratoineen tulevat yhä merkityksellisemmiksi, eikä ihmisalkiota enää kutsuta alkioksi vaan sikiöksi.
Sikiö säpsähtelee, avaa ja sulkee nyrkkejään, kurtistaa silmäkulmiaan, ojentelee ja kääntelee päätään. Kehitys etenee päästä varpaisiin, minkä takia jalat tottelevat käskyjä hieman myöhemmin. Lapsi harjoittelee hengitysliikkeitä, aukoo ja sulkee suutaan ja nikottelee.
Toivottavasti herättää asiallista keskustelua.
KOLMAS RASKAUSKUUKAUSI
9.-12. Raskausviikko ( Ns. ensimmäinen kolmannes päättyy viikkoon 12)
Ihmisalun ulkoisessa muotoutumisessa ei tapahdu suuria mutta sen elintoiminnot kehittyvät ja ihmisalkio kasvaa hurjasti. 9-raskausviikolla eli kuun alussa alkio on 25-28 mm ja kuun lopussa jo noin 9 cm pitkä ja noin 35-grammainen.
Vauvanalku alkaa muistuttaa nukkeolentoa, jolla on likimain kaikki elimet. Suolisto ja munuaiset kehittyvät, ja näihin aikoihin ihmistaimi jo erittää lapsiveteen pikkutippoja virtsaa. Aivosolut alkavat etsiytyä toistensa yhteyteen. Ne muodostavat alkeellisia hermoratoja. Pian keskushermosto lähettää viestejä elimistöön, ja jotkut refleksit ovat jo toimintakykyisiä.
10-raskausviikon tietämillä odotus on edennyt jo helpottavaan vaiheeseen, jolloin sikiön kehityksen kannalta kriittisimmät vaiheet alkavat olla takana. Epämuodotumien syntyriski vähenee ja keskenmenot harvinaistuvat.
Noin 11. raskausviikosta lähtien sikiön maksa, perna ja pian myös luuydin tuottavat verisoluja. Aivot hermoratoineen tulevat yhä merkityksellisemmiksi, eikä ihmisalkiota enää kutsuta alkioksi vaan sikiöksi.
Sikiö säpsähtelee, avaa ja sulkee nyrkkejään, kurtistaa silmäkulmiaan, ojentelee ja kääntelee päätään. Kehitys etenee päästä varpaisiin, minkä takia jalat tottelevat käskyjä hieman myöhemmin. Lapsi harjoittelee hengitysliikkeitä, aukoo ja sulkee suutaan ja nikottelee.
Vastaukset 28
Vanhimmat
parannukset terveyden huollossa, jos ei joutuisi odottelemaan aikaansa aborttiin, jne...
sillä monestikin näkee kirjoituksia, joissa sanotaan, että olen 8.-9. viikolla raskaana ja olen alkanut miettiä, että pitäisiköhän tehdä abortti...
vaikka kuinka myöhään tahansa. Vaikka 25 viikolla.
Jos abortin saisi heti huomattuaan olevansa raskaana, niin niitä myöhään heränneitä ei enää paljon olisikaan jonossa, ja nekin kerettäisiin hoitaa kohtuu ajassa.
Nyt sen sijaan pannaan suoraltaan jonottamaan sinne myöhäisempään vaiheeseen...
Ne, jotka tekevät abortin ihan viimeisillä, ilman erityislupaa sallituilla viikoilla, ovat lähes poikkeuksetta itse venyttäneet aborttiin menoa.
sietää tulla selkeä linkki ennen kuin uskon.
Minusta on törkeää puhua pelkästä solumöykystä, kun kyseessä on jo pienenpieni ihminen, jolla on aivotoimintaa ja aistimuksia!
"Hermojen kehitys on edellytyksenä sille, että sikiö voi alkaa harjoitella liikkeitä. Vauva voi tehdä satunnaisia raajaliikkeitä jo viidennellä raskausviikolla. Nämä eivät ole vielä merkki varsinaisesta aivotoiminnasta, vaan niitä pidetään selkäytimen välittäminä reflekseinä. Ne kuitenkin osoittavat, että liikekäskyn lihakseen välittävät kontaktit, hermo-lihasliitokset kehittyvät toimintakykyisiksi jo raskauden varhaisvaiheessa."
http://www.tyoterveyskirjasto.fi/tyoterveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=aja00162&p_ylataso=&p_osio=6
"Sikiön ympäristöä rekisteröivät aistit käynnistyvät yksitellen. Ensimmäisenä pääsee töihin tunto. Jo kahdeksannella viikolla tuntosolut toimivat sikiön suun ympärillä niin, että sikiö reagoisi jopa hiuksen kosketukseen poskellaan."
http://www.tiede.fi/arkisto/print.php?id=719&vl=
sensuuriin tuolla yks ketju joka tais olla liian kova pala aborttiväelle, paljastui kiusallisesti että "solumöykyllä" onkin jo aivotoimintaa ja muistuttaa ihmistä hämmästyttävän varhasessa vaiheessa!!
Nekö kehtasi sen tehdä taas??????????????????????????????????????????????????!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
mutta kuten todettua, on Suomen aborttilaki jo nykyisellään maailman tiukimpia. (ei tiuKIN, ihmiset, vaan tiukimPIA)
Yhä minusta tekstinpätkä...
"Aivosolut alkavat etsiytyä toistensa yhteyteen. Ne muodostavat alkeellisia hermoratoja. Pian keskushermosto lähettää viestejä elimistöön, ja jotkut refleksit ovat jo toimintakykyisiä. "
...Ei kerro aistimisesta vaan refleksitoiminnan alkamisesta. Kuka muistaisi tai löytäisi satuan joskus lainaaman (ja linkittämän) artikkelin sikiön kyvystä tuntea kipua? Aikaisimmat arviot siitä että sikiö olisi kykenevä, edes teoriassa, kipuaistimuksen tuntemiseen, menivät muistaakseni siellä viikon 16 paikkeilla, yleisin arvio taisi olla rv 22.
***
Erittäin hyvä artikkeli aiheesta:
http://www.suomenkivuntutkimusyhdistys.fi/Julkiset_tiedostot/Kipuviesti/Kipuv_2_06_SIKION_JA_VASTAS.pdf
Ja tässä tuo Tiede-lehden artikkeli:
http://www.tiede.fi/arkisto/artikkeli.php?id=719&vl=2006
"Kivusta kiistellään
Professori Vivette Glover Lontoon Imperial Collegesta uskoo, että suurin piirtein samoihin aikoihin, noin 16–17 viikon iässä, sikiö alkaa tuntea myös kipua.
Glover kiinnostui sikiön kipuaistimuksista huomattuaan, että sikiöt säpsähtelevät, kun niiltä otetaan verinäytettä. Selvittääkseen, olisiko kyse neulanpiston aiheuttamasta kipureaktiosta, Glover mittasi napaveren hormonipitoisuuksia verensiirron aikana. Kävi ilmi, että verensiirto napanuoraan ei vaikuttanut hormoneihin mitenkään. Kun siirto tehtiin laskimoon, stressihormoni kortisoli kolminkertaistui 40 minuutin operaation aikana ja kehon oma kipulääke beetaendorfiini jopa viisinkertaistui. Myös taistele-tai-pakene-hormonina tunnettu noradrenaliini lisääntyi.
Tulos ei kuitenkaan ole vakuuttanut tutkijoiden valtaosaa. Useimmat sikiönkehityksen asiantuntijat ovat sitä mieltä, ettei 16-viikkoisen sikiön keskushermosto ole riittävän kehittynyt kokeakseen kipua. Kipu sellaisena kuin me sen yleensä käsitämme on enemmän kuin pelkkää tuntoa. Siinä on ripaus tietoisuutta, ja näin ollen se vaatii kokemuksia.
Kriitikoiden mukaan hormoniryöppyä ei voi pitää osoituksena kivusta, sillä kortisoli- ja endorfiinipitoisuudet voivat kohota aikuisissakin ilman, että he tuntevat kipua. Säpsähdykset taas ovat automaattisia väistämisrefleksejä, nosiseptioita. Sikiö reagoi kuin selkäydinvaurioinen, joka vetäisee jalkansa pois, kun hänen varpailleen polkaistaan, vaikka hän ei tunne mitään.
Tai sitten ei, sanovat ne, jotka aavistelevat, että Glover on oikeilla jäljillä. Ensimmäinen merkki sähköisestä toiminnasta aivorungon yläpuolella näkyy jo 13. viikolla, ja saattaa olla, että ennen aivokuorta kehittyvät alemmat rakenteet osaavat yksinkin prosessoida kipua. Tähän suuntaan viittaa se, että jotkut aivohalvauspotilaat tuntevat kipua, vaikka heidän aivokuorensa ei toimi kunnolla."
Ja erityinen huomio tähän samasta artikkelista:
"Ehtiikö tietoisuus mukaan?
Sikiö aistii, mutta ovatko reaktiot tietoisia tuntemuksia? Tietoiset tuntemukset ovat nimittäin mahdollisia vasta, kun on olemassa niitä käsittelevä järjestelmä.
Neurologit ovat jo vuosia väitelleet siitä, missä osassa aivoja sähköimpulssit tarkkaan ottaen kääntyvät havainnoiksi ja tuntemuksiksi. Tuoreimpien tutkimusten mukaan tietoisuuden keskiössä olisi otsalohkon aivokuori. Se siis erottaisi tietoisen tuntemuksen pelkästä refleksistä – ja olisi vaatimuksena myös kivun kokemiselle.
Yhdysvaltalainen neurotutkija Michael Gazzaniga arvioi hiljattain suomennetussa Eettiset aivot -kirjassaan, että sikiön tietoisuus herää vähä vähältä sen jälkeen, kun sähköinen toiminta 13. viikolla laajenee aivorungon yläpuolelle. Hän pitää sikiötä yhtenä meistä 23 viikon ikäisenä.
Toisten mielestä tietoisuus vaatii toimivia hermoyhteyksiä. Koska sikiön hermoradoissa on mitattu toimintaa vasta 29. viikolla, tietoiset aistimukset olisivat mahdottomia tätä aiemmin.
Kolmas koulukunta on sitä mieltä, ettei tietoinen tunteminen ole lainkaan mahdollista ennen syntymää, koska se vaatii sekä minuuden tajua eli erillisyyttä äidistä että elämänkokemuksia. Tuskin kukaan voi kuitenkaan vannoa, ettei ensimmäinen tietoinen kokemus synny jo kohdussa. Harjoitteleehan ja muistaahan sikiö makuja, hajuja ja ääniäkin – ja viimeistään 32-viikkoinen ihmisalku nukkuu rem-unta, mitä pidetään korkeamman aivotoiminnan merkkinä."
on sinullekin esitetty jo useampaan kertaan, kertovat kyllä, että kyse on aistimisesta! ... mutta sinulla ei näköjään ole sen vertaa aivotoimintaa/ halua sen käyttämiseen, että tieto menisi perille!
.. ja aistiminen on eri asia kuin kipu tai tietoinen aistiminen.
tosiaan puhui kivun aistimisesta, ja siihen nuo liittyivät.
Eihän ihmisen kannalta ole oleellista, aistiiko sen jokin kohta jotakin, jos ei se ihminen sitä itse koe aistivansa. Vertaa esimerkiksi leikkaustilanteeseen, jossa aistimuksen kulku ja sen tiedostaminen on estetty.
"Ensimmäinen merkki sähköisestä toiminnasta aivorungon yläpuolella näkyy jo 13. viikolla, ja saattaa olla, että ennen aivokuorta kehittyvät alemmat rakenteet osaavat yksinkin prosessoida kipua. Tähän suuntaan viittaa se, että jotkut aivohalvauspotilaat tuntevat kipua, vaikka heidän aivokuorensa ei toimi kunnolla."
Eli myöskin kivuntunteminen, aivan kuten aistiminenkin, on mahdollista jo ennen 13. viikkoa!
että senkin aistimuksen/tuntemuksen, jota ei tiedosta tuntevansa, tuntee kuitenkin!?
sitten ihan eri asia. Siinä ei aistita, eikä koeta mitään, jos siis narkoosi toimii oikein!
sitä ei todellakaan TUNNE mitenkään. Koska tunteminen on aivojen työtä. Se että kipu kohdistuu jonnekin.
Jos mietit esim. sitä, että laitat sormesi kuumalle levylle. REFLEKSINÄ vedät sormen pois TUNTEMATTA mitään. Kipukokemus tulee viiveellä. Ja alkioilla sitä kipukokemusta ei tule vielä lainkaan, ei viiveellä eikä ilman sitä. Vain refleksit ALKAVAT toimia.
Vedit väärän johtopäätöksen.
_Ensimmäinen merkki_ sähköisestä toiminnasta _aivorungon yläpuolella_ näkyy 13.viikolla. Siis sitä ennen pienintäkään merkkiä kivun mahdollisuudesta ei missään tapauksessa ja kenenkään mielestä edes potentiaalisesti ole havaittavissa.
Jos luet tarkemmin juttua, havaitset, että alla oleva Glover pitää kivuntuntemista mahdollisena tutkijoista "aikaisimpana" eli 16-17 viikon iässä.
"Professori Vivette Glover Lontoon Imperial Collegesta uskoo, että suurin piirtein samoihin aikoihin, noin 16–17 viikon iässä, sikiö alkaa tuntea myös kipua."
Tämä oli siis kaikkein varhin edes joidenkin tutkijoiden sanoma ajankohta kivun mahdollistumiselle. Yksikään ei usko kivun tuntemisen olevan mahdollista tuota ennen. Valtaosa ajettelee sen olevan edes teoreettisesti mahdollista vasta paljon myöhemmin.
>>_Ensimmäinen merkki_ sähköisestä toiminnasta _aivorungon yläpuolella_ näkyy 13.viikolla. Siis sitä ennen pienintäkään merkkiä kivun mahdollisuudesta ei missään tapauksessa ja kenenkään mielestä edes potentiaalisesti ole havaittavissa.
alkio tuntee, mutta ei tiedosta tuntevansa, aivan, kuten esim. tarpeeksi pahoin dementoitunut tai aivohalvauspotilas.
Sen kuumuuden aiheuttaman kivunkin kyllä tuntee- siitä refleksi jo ennen asian ymmärtämistä l.tiedostamista!
"Sikiön ympäristöä rekisteröivät aistit käynnistyvät yksitellen. Ensimmäisenä pääsee töihin tunto. Jo kahdeksannella viikolla tuntosolut toimivat sikiön suun ympärillä niin, että sikiö reagoisi jopa hiuksen kosketukseen poskellaan."
http://www.tiede.fi/arkisto/print.php?id=719&vl=
Huomaatko, että siinä tosiaankin puhutaan aistimisesta!?!
Jos et huomannut, niin se oli kokonaisuudessaan minun tekstiäni eikä suoraa lainausta.
AIVORUNKO ei itsessään ja yksin prosessoi kipua. AivoKUORI nykytiedon valossa tekee sitä. KAKSI täysin eri aivojen osaa.
Olkaa tosiaan kilttejä ja lukekaa koko artikeli ajatuksella, jos haluatte sitä kommentoida ja toisten sanoja siitä vääriksi väittää.
Siis lue uudestaan: onko aivoKUORI sama asia kuin aivoRUNKO? Ei ole.
tuntemisen ja kokemisen kannalta on juuri olennaista, TIEDOSTAAKO sen.
Kuten juuri luimme.
"Sikiö aistii, mutta ovatko reaktiot tietoisia tuntemuksia? Tietoiset tuntemukset ovat nimittäin mahdollisia vasta, kun on olemassa niitä käsittelevä järjestelmä.
Neurologit ovat jo vuosia väitelleet siitä, missä osassa aivoja sähköimpulssit tarkkaan ottaen kääntyvät havainnoiksi ja tuntemuksiksi. Tuoreimpien tutkimusten mukaan tietoisuuden keskiössä olisi otsalohkon aivokuori. Se siis erottaisi tietoisen tuntemuksen pelkästä refleksistä – ja olisi vaatimuksena myös kivun kokemiselle."
Löydät edelleen vastauksen _omaan tekstiisi_, tuosta samasta pätkästä _asiantuntijatietoutta_ (huomasin kyllä, että versio oli omasi, mutta jätit olennaisen asian pois- eli pätkäisit kyllä...):
Satua:
"AIVORUNKO ei itsessään ja yksin prosessoi kipua. AivoKUORI nykytiedon valossa tekee sitä. KAKSI täysin eri aivojen osaa."
Asiantuntijat:
"..ja saattaa olla, että ennen aivokuorta kehittyvät alemmat rakenteet osaavat yksinkin prosessoida kipua. Tähän suuntaan viittaa se, että jotkut aivohalvauspotilaat tuntevat kipua, vaikka heidän aivokuorensa ei toimi kunnolla."
Ja sama kysymys uudelleen:
Tajuatko siis lukemaasi ollenkaan... vai tarkoitushakuisestiko vääristelet!?!
Sillä on merkitystä sen takia, että aivokuori on aivorungon yläpuolella ja kehittyy tosiaan vasta selkeästi sen jälkeen!
Aivorungon ei yksikään noista tutkijoista sanonut saavan aikaan yksinään kivun tuntemusta. Eikä yksikään noista tutkijoista väittänyt, että ensimmäinen merkki aivorungon yläpuolen sähköisestä toiminnasta kertoisi vielä kivun tuntemisesta ja mahdollisuuksista siihen.
Siis lue uudestaan ensin tämä:
"Sikiö aistii, mutta ovatko reaktiot tietoisia tuntemuksia? Tietoiset tuntemukset ovat nimittäin mahdollisia vasta, kun on olemassa niitä käsittelevä järjestelmä.
Neurologit ovat jo vuosia väitelleet siitä, missä osassa aivoja sähköimpulssit tarkkaan ottaen kääntyvät havainnoiksi ja tuntemuksiksi. Tuoreimpien tutkimusten mukaan tietoisuuden keskiössä olisi otsalohkon aivokuori. Se siis erottaisi tietoisen tuntemuksen pelkästä refleksistä – ja olisi vaatimuksena myös kivun kokemiselle.
Yhdysvaltalainen neurotutkija Michael Gazzaniga arvioi hiljattain suomennetussa Eettiset aivot -kirjassaan, että sikiön tietoisuus herää vähä vähältä sen jälkeen, kun sähköinen toiminta 13. viikolla laajenee aivorungon yläpuolelle. Hän pitää sikiötä yhtenä meistä 23 viikon ikäisenä.
Toisten mielestä tietoisuus vaatii toimivia hermoyhteyksiä. Koska sikiön hermoradoissa on mitattu toimintaa vasta 29. viikolla, tietoiset aistimukset olisivat mahdottomia tätä aiemmin.
Kolmas koulukunta on sitä mieltä, ettei tietoinen tunteminen ole lainkaan mahdollista ennen syntymää, koska se vaatii sekä minuuden tajua eli erillisyyttä äidistä että elämänkokemuksia. Tuskin kukaan voi kuitenkaan vannoa, ettei ensimmäinen tietoinen kokemus synny jo kohdussa. Harjoitteleehan ja muistaahan sikiö makuja, hajuja ja ääniäkin – ja viimeistään 32-viikkoinen ihmisalku nukkuu rem-unta, mitä pidetään korkeamman aivotoiminnan merkkinä."
Ja sitten lue se "aikaisimman vaiheen" näkemyksen edustajien kanta kivun kokemiseen:
"Professori Vivette Glover Lontoon Imperial Collegesta uskoo, että suurin piirtein samoihin aikoihin, noin 16–17 viikon iässä, sikiö alkaa tuntea myös kipua.
Glover kiinnostui sikiön kipuaistimuksista huomattuaan, että sikiöt säpsähtelevät, kun niiltä otetaan verinäytettä. Selvittääkseen, olisiko kyse neulanpiston aiheuttamasta kipureaktiosta, Glover mittasi napaveren hormonipitoisuuksia verensiirron aikana. Kävi ilmi, että verensiirto napanuoraan ei vaikuttanut hormoneihin mitenkään. Kun siirto tehtiin laskimoon, stressihormoni kortisoli kolminkertaistui 40 minuutin operaation aikana ja kehon oma kipulääke beetaendorfiini jopa viisinkertaistui. Myös taistele-tai-pakene-hormonina tunnettu noradrenaliini lisääntyi.
Tulos ei kuitenkaan ole vakuuttanut tutkijoiden valtaosaa. Useimmat sikiönkehityksen asiantuntijat ovat sitä mieltä, ettei 16-viikkoisen sikiön keskushermosto ole riittävän kehittynyt kokeakseen kipua. Kipu sellaisena kuin me sen yleensä käsitämme on enemmän kuin pelkkää tuntoa. Siinä on ripaus tietoisuutta, ja näin ollen se vaatii kokemuksia.
Kriitikoiden mukaan hormoniryöppyä ei voi pitää osoituksena kivusta, sillä kortisoli- ja endorfiinipitoisuudet voivat kohota aikuisissakin ilman, että he tuntevat kipua. Säpsähdykset taas ovat automaattisia väistämisrefleksejä, nosiseptioita. Sikiö reagoi kuin selkäydinvaurioinen, joka vetäisee jalkansa pois, kun hänen varpailleen polkaistaan, vaikka hän ei tunne mitään.
Tai sitten ei, sanovat ne, jotka aavistelevat, että Glover on oikeilla jäljillä. Ensimmäinen merkki sähköisestä toiminnasta aivorungon yläpuolella näkyy jo 13. viikolla, ja saattaa olla, että ennen aivokuorta kehittyvät alemmat rakenteet osaavat yksinkin prosessoida kipua. Tähän suuntaan viittaa se, että jotkut aivohalvauspotilaat tuntevat kipua, vaikka heidän aivokuorensa ei toimi kunnolla."
Siis selvennys: Tosissaan kuten tuosta ensin lainatusta voi lukea, suurin osa tutkijoista pitää tietoista aistimista eli esim. kivun kokemusta mahdollisena vasta selkeästi rv 20 jälkeen. Koska vasta silloin aivokuori on tarpeeksi kehittynyt siihen.
MUTTA Glover ja kumppanit uskovat, että jo aivokuoren alaiset osat voivat yksinään prosessoida kipua. Siis jo ennen aivokuoren toimintaa eli jo ennen noin rv 20. Tämän kannan edustajat siis uskoivat, että kipua voisi tuntea JO 16-17 viikon iässä! Hekään eivät väitä, että kipua voisi tuntea jo ennen tuota rv 13 (kuten sinä väitit), jolloin yhtään sähköimpulssia ei aivorungon yläpuolella ollut!
Siis: aivokuoren alapuolella on muitakin rakenteita kuin aivorunko. Ja niidenkin täytyy kehittyä aivorungon jälkeen ennen kuin aivokuori voi alkaa toimia.
alue, jossa kivun kovuus ja sen aiheuttama epämiellyttävyys prosessoidaan, kun taas aivokuori paikantaa kivun ja määrittelee sen laadun. Eli kivunkin (kuten muutkin tuntoaistimukset) voi siis omalla tavallaan tuntea/aistia jo ennen 13. viikkoa, mutta sen 'ylempi' kokeminen (tietoinen tunteminen) ja tiedostaminen tapahtuvat jossakin vaiheessa tuosta eteenpäin.
ja tosiaan jos puhumme KIVUSTA ja sen kokemisesta, se vaatii sitä ripausta tietoisuutta.
Muuten se ei ole "kipua", jollaiseksi me sen miellämme. Kuten samaisessa artikkelissa luki myös.