Kuinkahan onnistuu osatehoisen maalämpöpumpun kytkeminen vanhaan 3 kuution varaajaan?Pumppukauppiaat eivät pidä tietenkään tätä järkevänä vaan tarjoavat omia pikku varaajiaan pumpun kylkeen. Käytössä on aurinkokeräimet, joilla saadaan monta kk lämmin vesi taloon, joten pumppu voisi olla kesälomalla. Eikös kompressorikin tykkäisi kun voisi käydä pidempiä jaksoja yhtämittaa, kun lämmitettävää vesimassaa olisi enemmän?
maalämpö+varaaja
Utelias
94184
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Jos sulla kerran on varaaja olemassa, niin kyllä se kannattaisi olttaa käyttöön aivan kuten olet suunnitellut. Mielestäni tuo säästää pumppua, kun käynnistyksiä tulee vähemmän. Ovatko kauppiaat mitenkään perustelleet kannattamattomuutta? Ehkä siinä heidän varaajassaan on jotain mittauksia, joiden räätälöiminen siihen suureen varaajaan tulee melko kalliiksi???
tahtoo jäädä kylmäksi. TÄmä lienee merkittävin tekijä tässä yhtälössä. Ellei sitten sille ole omaa varaajaa.
Tietysti suuri vesimäärä on hitaampi lämmittää ensimmäisen kerran muutta jatkossa 3000L lämmitä vettä pitää lämpönsä paremmin kuin 175L.
Oikeastaan myyjillä voi olla takana se, että tulistava piiri on vaikea saada kytketyksi omissa sovellutuksissa käyttöveteen. Iso pönttö pitäisi saada 60-70-asteiseksi yläosastaan. Pumpulle paras lämpötila tuotettavaksi on jotain 30-50 astetta. Hyötysuhde laskee rajusti kun ylälämpöä nostaa.
Jutun voi kiertää niin, että tulistaa erillisellä vastuksella sen yläosan varaajasta. Aivan yläosaa ei saa sitten käyttää lämmitykselle. Ja kuuma vesi pitäisi esilämmittää maalämpöä käyttäen. Eli osa kierukasta alempana, kuin mihin kerrostuu vastuksella tulistettu vesi.
Juttu on myyjälle teknisesti hankala varmasti. Mutta miksi käyttää ollenkaan aivan vakiopumppuja jos soveltaa noinkin paljon. Kysy jostain pelkän pöntön lämmitystä kompuralla. Saat murto-osahinnalla sen.
itse voin ottaa kylmän veden pumpulle joko varaajan alta (kesällä) tai lämmityskierron paluuputkesta (talvella). Iso varaaja tahtoo olla huonosti eristetty, joten hukkalämpö on helposti huomattavavissa. Käyttöveden riittävyys ei ole mitenkään kätevästi saavutettavissa ellei pidä pumppua isoilla säädöillä jatkuvasti.
Käyttövesi tässä tiettysti ongelmaksi tuleekin, mutta lämmitysvedellehän riittäisi lattialämmityksessä 40 astetta ja enimmän osan talvesta pienempikin lämpö, jolloin lämpöpummpu saisi toimia tehokkaammalla alueella. Suuri vesitilavuus hoitelisi paremmin kulutuspiikkejä eikä tarvittaisi kuumaa vettä reserviksi.
Talvella varaajan hukkalämpö ei ole hukkalämpöä, koska se lämmittää taloa. Ehkä homma pitäisi kuitenkin tehdä kahdella varaajalla, kuumempi käyttövesi ja viileämpi lämmitysvaraaja?
Hankit sellaisen maalämpöpumpun joka hoitaa vain ja ainoastaan talon lämmityksen. Käyttöveden teet auringolla sähköllä. Näin ollen et tarvitse myyjän kauppaamia kalliita varaajia ja voit säilyttää nykyisen varajan käytössäsi.
Mikäli sinulla on patterilämmitys niin selvitä riittääkö lämmönluovutuspinta-ala maalämmölle.
Ratkaisu on investoinniltaan edullisempi, mutta käyttöveden joudut tekemään jollain muulla.
Tulistukset ja kierukat ovat jo taakse jääneitä jäänteitä, joten älä niiden pohjalta rupea suunnittelemaan sen ihmeellisempiä.
hei,
pattereiden mitoitusohjelma löytyy
PURMON kotisivulta.
simuloi vanhaa patteria vastaavan kokoisella
ja tyyppisellä purmon patterilla.
tee 2 laskelmaa vanhan kattilan
lämpötila-arvoilla ja sitten maalämmön
vastaavilla. KYSY toimittajilta, mikä on
lämpölinjaan lähtevä max lämpötila ja millä hyötysuhteella. Sähkövastus ei auta siihen,
että saisit yli 55 astetta lähtöön, jos
peruskäytön maksimi on 55C.
näin saat selville vattimäärät uusia pattereita
varten. lisäksi hyvä teettää LVI-laskijalla
arvio wattitarpeesta -30C kelille.
eikä myöskään vanhan ison kattilan ("lisä")vastukset auta, koska silloin maalämpö paluussa kompuralle
liian kumaa nestettä ja kompura ei tykkää.
t. saneeraaja.