Mahtaako tällä palstalla olla ihmisiä, jotka ovat suunnitelleet ja rakentaneet oman veneensä alusta loppuun. En nyt siis tarkoita klubiaskin kanteen piirrettyjä kyhäelmiä, vaan ihan oikeaa suunnittelua lujuus-, vakaus- ja muine laskelmineen sekä mahdollisine pienoismalleineen.
Olisi mielenkiintoista kuulla moisista projekteista, että mikä meni hyvin ja mikä huonosti.
Jos joku on laittanut ylös tuntimääriä, niin olisi mielenkiintoista kuulla paljonko meni aikaa itse suunnitteluun, paljonko runkoon, sisustaan, takilaan, jne. Eli jonkinlainen profiili ajankäytöstä.
Olisi mielenkiintoista kuulla moisista projekteista, että mikä meni hyvin ja mikä huonosti.
Jos joku on laittanut ylös tuntimääriä, niin olisi mielenkiintoista kuulla paljonko meni aikaa itse suunnitteluun, paljonko runkoon, sisustaan, takilaan, jne. Eli jonkinlainen profiili ajankäytöstä.
Vastaukset 30
Vanhimmat
täältä, ammattilaiset ja asiantuntiat ovat eri palstoilla...
koska nimenomaan amatöörien suunnittelut kiinnostavat. Ammattilaiset suunnittelevat kaupallisten intressien mukaan ja isolla rahalla, ja ei niillä tee-se-itse-rakentaja mitään tee.
Tee-se-itse-rakentajan idea kun on saada hyvää halvalla, ei huippua kallilla.
hyvä ja halpa on mahdoton yhtälö!!!
...joka on jäänyt vanhan vitsin koukuun!
mutta ei ole, jos tekee itse.
Katsopa tämä
http://www.naese.com/
Suunnitelma kannattaa ostaa. Tunnetun suunnittelijan koettu konstruktio. Ei ole kallis, ja voi luottaa siihen että toimii. Uusi suunnitelma ammattilaisenkin tekemänä sisältää aina jotain jalostettavaa.
Aika riippuu paljon millaisen veneen tekee ja millaisissa olosuhteissa. Hyviä nyrkkisääntöjä 1h/kg tai 1v/pituusmetri.
haastavampaa ole tehdä koko vene ajatuksesta valmiiksi asti itse. Toki, jos ei itseensä luota suunnittelijana, niin on parempi ostaa piirustukset.
Ja homman nimi ei ole saada mahdollismman halvalla hyvää venettä, vaan vilpitön halu ostata suunnitella ja rakentaa vene.
Ilmeisesti kotikutoisia suunnittelijoita on aika vähän.
Että 15 metrin venettä tekee 15 vuotta.
Laiskan miehen hommaa.
Kokemuksesta kerron 17m pitkäkölinen pyöreäpalteinen teräksestä 1800h siis runko,ja sisustus ym.2miestä 1vuosi.
löytyy. Omassani runko kansi epoksit ja pintamaalaus n. 1 v (ammattimiehet teräsvenetelakalla), sisustus kone lvi sähköt elektroniikka takilointitäysin purjehdusvalmiiksi vähän yli 3 v (ammattimiehet oman työn ohella). Eli 4 vuotta kului 10tn veneestä. Lopputulos hyvä ja huoliteltu, mutta aikaa meni.
Toteutuneista nopeimpia ja onnistunein (ainakin saavutusten valossa).
Merivuokon Duncker kertoo tehneensä yksin vuodessa ja 8 kuukaudessa vapaa-aikanaan. Ja perään heti kuukauden Ahvenanmaamatkan.
Kyllä onnistuakin voi, mutta se vaatii miestä isolla iillä.
sekä positiivisessa mielessä että varoittavana . Omatekoinen venesuunnittelu oli yrityksen-ja-erehdyksen linjalla. Aika laajamittaisia muutostöitä Pera näytti tehneen vielä vuosia Merivuokon ensimmäisen vesillelaskun jälkeenkin. Siinä voikin tulla jkv eroa verrattuna tunnetun ammattisuunnittelijan koettuun venemalliin.
Sääli kuuluisan Merivuokon kannalta, että ei ruosteelta suojaus eikä säännöllinen huoltokaan olleet kovin perusteellisia. Pääsi sekä vene että kippari vähän repsahtamaan, jossain vaiheessa. Korjaaminen on aina työläämpää kuin ennalta ehkäiseminen.
Hienot kotisivut Peralla!
Johanne-projekti muuten etenee hitaammin kuin Merivuokko aikanaan, mutta ilmeisesti huolellisemmin. Sitä on mukava seurata.
Allekirjoittanut on suunnitellut ja neuvonut suomalaisille itserakentajia veneitä yli 40 vuotta. Mallistossani on kaikki venetyypit 2,5 m:n jollasta suuriin jahteihin, aina lähes 50 metriin saakka. Piirustuksia läytyy kaikista tunnetuista materiaaleista ja venetyypeistä huvi-, ammatti- ja tuotantomalleista.
Veneet on suunniteltu Suomen vaativiin olosuhteisiin, osa ympärivuotiseen asumiskäyttöön. Mallistoa muutetaan aina ennen piirustuspaketin toimittamista EU-direktiivien vaatimuksia vastaaviksi.
Itserakentaja saa koko rakennusajan kysyä neuvoja Suomeksi. Myös piirustukset ja selostukset ovat Suomenkielisiä, tarvittaessa ruotsin- tai englanninkielisiä.
Lisätietoja on saatavana osoitteesta
[email protected]
tai puhelimella 040 854 1716
Olen itse suunnitellut veneeni ja niillä veneillyt koko ikäni.
Trollö:n sivuilla on muutamia malleja esillä.
Jouko Heikola
Missä hintaluokassa liikutaan piirustuspaketeissa.
Onko koolla merkitystä, eli millainen hintaero on 30-jalkaa tai 38-jalkaisen välillä?
Onko hintaeroa moottori ja purjeveneen välillä?
Oletko suunnitellut katamarania moottoriveneeksi?
Kiitos etukäteen t: Kalle
Piirustusten hintoja itserakentajille:
5-7m 120,-, 150,- ja 180,- tarkkuudesta riippuen
7-9m 250,-, 350,- ja 400,-
9-11 500,-, 600,- ja 700,-
11-13 800,-, 900,- ja1000,-
13-15 1000,-,1500,- ja 2000,-
jne.
Suurten jahtien kokonaispaketit 10-15000,- eur.
Piirustusoppaan hinta on 30,- eur.
Ilmaisen piirustusesite- ja hintapaketin voi tilata osoitteista
[email protected] tai
[email protected]
JH
Ensimmäiset moottoricatit suunnittelin vuonna 1955, jolloin rakensin itselleni myös ensimmäisen trimaranin. Sittemmin kaatumattomat catit ja trimaranit.
Suurin mallistoni catamaraaneista on alumiininen 35 m:n moottoricatti, joka on suunniteltu n. 15 vuotta sitten Singaporeen. Muita suuria catamaaneja ovat Mayr-luokan catit, 25 ja 28 metrisiä. Niiden nopeudet n. 60s. Pienempiä catteja ja trimaraaneja ovat Tr 20', Tr 30' ja Tr40'.
Myös raakaan touhuun tarkoitettuja ruoppaus- ja työcatteja on mallistossa. Osa niistä on itse "käveleviä"(omilla pyörillä varustettuja) ja telakoituvia.
Nyt on pöydällä teleskoppimastoinen rullavantein varustettu kaatumaton "surffitrimaraani" sisäävedettävin sivurungoin. Leveys "avattuna" 12 m ja laituriasennossa 4,7 m. Veneen konenopeudeksi on suunniteltu 30s 6,5 l:n V8:n dieselillä. Takilan korkeus olisi ala-asennossa 7 m ja yläasennossa 20 m. Syväys köli alhaalla 2,5 m ja ylhäällä 1 m.
Vene on suunniteltu ympärivuotiseen asumiseen ja suomalaisiin oloihin korvausilmatuuletuksineen, keskus- ja lattialämmityksineen, saunoineen ja kylppäreineen. Uppouma tulee olemaan hyötykuormalla n. 15 t. Keskirunko on plaanaava U-runko surffiperällä.
JH
Löytyykö cad leikkauskuvat, eli saa tiedostoina osat leikattua suoraan?
Teetkö myös kuvan jos asiakkaalla on mielessä jokin markkinoilla oleva venemalli, niin sen pohjalta?
Kaari- ja linjakuvat mitoituksineen ja teholaskelmineen(purjeet ja moottori) kuuluvat aina kauppaan.
Lähes kaikki n. 300 venemallia , sisustus- ja muotoilutyötäni olen tehnyt tilauksesta tai veneteollisuudelle. Niistä on jäänyt myynnissä olevat venepiirustukset, paitsi ne jotka on myyty venevalmistajille.
Uuden suunnittelu alkaa lähes aina jonkun mallin tai klubiaskiin piirretystä luonnoksesta. Sillä ei ole väliä, miten alkeelliset tulevan venenikkarin kuvat tai luonnokset ovat koska lähes kaikki mallit ovat jo olemassa. Tärkeintä on kartoittaa tuleva veneen käyttötarkoitus( käyttö vai nayttö), moottori-/purjeajo, nopeustarve, vesialue, perhekoko, vaimon vaatimukset, rahoitus, rakennuspaikka, apuvoima, tarvikehankinta(uutta/vanhaa), aikataulu, oman ajan käyttö, mistä ajasta tai ystävistä voi luopua, valmiina ostettavat komponentit, perheen kestävyys, sitkeys ja tuki. Siina aluksi muutamia varteenotettavia seikkoja joihin kannattaa paneutua ennen uuden veneen itserakentamista.
JH
tämä ketju sitten kaupalliseksi mainostamiseksi.
No, joka tapauksessa asiasta kiinnostuneille suosittelen iltalukemiseksi veneesuunnittelun perusteoksia, joita on lukuisia tarjolla. Lukion fysiikalla ymmärtänee valtaosan siitä, miten purjevene kulkee ja toimii.
Suurin vaikeus hommassa lienee oikeiden lähtöarvojen valinta, eli painottaako nopeutta, merikelpoisuutta, kestävyyttä, asuttavuutta, jne. Kun nuo on saanut ratkaistua, niin aika helposti löytyy sopivat laskentakaavat runkolle, rikille, potkurille, jne.
Oman suunnitelman juju on juuri siinä, että nuo em. lähtökohdat tulee otettua huomioon, kun kaupallisissa ratkaisuissa kyseessä on yleensä jonkinlainen (helposti myyvä) kompromissi. Hyvä esimerkki tästä on, että pitkäkölinen ja suuriuppoumainen runko on selvästi merikelpoisempi kuin nykyiset kevyet eväköliset, mutta niitä ei juuri valmiina tarjota, koska ovat hitaita, ja kai epäseksikkäitä. Samoin voi kysyä, moneenko veneeseen on suunniteltu sauna tai paikka jollalle tai satamamopolle?
Perehtymällä veneensuunnitteluun perehtyy samalla siihen, mitä veneeltään kaipaa, ja osaa myös vaatia asiantuntijoilta, kun ymmärtää mistä on kyse. Ei veneensuunnittelu mitään salatiedettä ole.
Kyllä sinä opettaa osaat.
Jos niin olisit tehnyt ei asiasi olisi nyt rosiksessa.
Vaan niin elää kun petaa.
Mitä tehnyt? Olin kutsuttuna opettajana Turun maalariammattikoulun venerakennuslinjalla pari vuotta, kun Suomessa aloitettiin venerakennuksen ja -kunnostuksen koulutus uudestaan.
Muukalaisten on turha ruveta lärviä soittamaan asioissa, joista ei mitään tiedä!
Olen tehnyt ja opettanut venerakennusta 50 vuotta. Eikö se riitä?
Pori tuhosi juuri näiden suunsoittajien kanssa työni, alkuperäisaineistoni ja lähes 100 vuoden ikäisen vene- ja laivakirjastoni puolessa vuodessa käsittämättä mitä teki.
Nyt ei kannata enää levittää henkilökohtaisia herjoja ja kunnialoukkauksia sen jälkeen mitä Pori teki valtavalle määrälle ainutlaatuista vene- ja laivakirjostoa ja venerakennuksen arkistoa! Ymmärrän, että Pori teki vain sen minkä osasi ja ymmärsi.
Koiviston sivuilta http://www.kuunarikoivisto.info
kannattaa mennä katsomaan kuinka puolustimme oikeuksiamme ja kuinka Porin kaupunki merirosvosi kymmenien vuosien työni, hävitti, sotki ja varasti arkistoni. Onneksi minulla on kaksoiskappaleita ja osasta filmit Porissa varastettujen tietokoneiden emolevyjen ja tiedostojen lisäksi.
Olenkin kaikille sanonut Porin raukkamaisen teon jälkeen, että Pori on paikka, jonne ei kannata ilman asetta mennä 50 km lähemmäksi!
Uskon, että kuka tahansa lähtisi oikeusteitse vaatimaan varastettua tai tuhottua omaisuuttaan takaisin kun paikallinen poliisi tee mitään.
Onkin hyvä, että oikeuden asiakin tuli esille. Juttua kannattaa seurata loppuun asti. Oma korvausvaatimukseni on jo hovissa ja ja muiden vahinkoa kärsineiden( n. 70 ) vaatimukset ovat menossa käräjille. Vastassa on valtio ja Porin kaupunki.
Olen pahoillani, että samat solvaajat ovat joka paikassa kun pitäisi puhua veneasioista tai venepiirustuksista. Heidän tavoitteensa ei ole minulle selvinnyt, mutta sekin selvinnee aikanaan.
Heillä ei ilmeisesti ole itsellään mitään käsitystä mitä he tekevät.
JH
Hyvä Jouko. Paa niille luu kurkkuun.
Muistatko kuinka onnellisia olimme 50-vuotta sitten kun valmistuimme ammattiimme - maanmittausteknikoiksi.
Minä pääsin eläkkeelle Ranualla kunnan hommista ja olen kauhulla seurannut betoniseikkailujasi.
Jälkeenpäin ajatellen teodoliittiin katsominen olisi ollut kuitenkin koulutustasi enempi vastaavaa ja varmasti helpompaa.
Mutta ei kun kohti oikeutta ja voittoa.
Tämähän on tyypillistä suomessa.
Kuinka paljon onkaan tuhottu kaikkea vanhaa, kulttuuriperintöä.
Kautta aikain on vanhaa arkkitehtuuria ja muuta säälittä pantu paskaksi "kehityksen" edeltä.
"Anna heille anteeksi, sillä he eivät tiedä mitä he tekevät", ei oikeen muuta voi todeta.
Tyhmyys on ihmiskunnan pahin vitsaus.
joka alkoi vetämään betonia lahonneen puun päälle väittäen tekevänsä merkelpoisen ja luokitukseen menevän purjelaivan?
sun surffitrimanaanissas olevan, jos ei ole ultrakevyt hiilikuitu vene kovatuuliselle järvelle kyseessä.
Paljonkos on pituutta ? Entäs purjealaa luovilla maximissaan ? Kyllä mastoa yleensä 2.5xleveys on niin condomaraaneissa kuin jokamiehen sporteissakin.
Pienemmän "häkin" keskirungon leveys on 2,50, sivurunkojen kanssa 4,75 kun ne on sisäänvedettyinä. Vesislinjan pituus 14,5m ja leveys 2,5m.
Porjeala on 208 m2(total) "puskugenualla".
Tämän kokoisen, hydraulitekniikkaa täynnä olevan "häkin" tehopainolaskennassa tyhjän rungon paino ei ole ratkaiseva- tai ei edes enää materiaali, vaan laitteiston keveys, vesilinjan pituus/leveys. Matka-/perhekäytössä lisäksi sisustus, säiliökoot, "rahti", ja asumisen laitteistot.
Luovissa sivurunko on leen puolella osittain vedessä vaikka onkin sisäänvedettynä ja lepotilassa ilmassa. Tuulen puolella ilmassa.
Nostokölit voivat valinnaisesti olla painokölejä tai levykölejä riippuen takiloinnista ja vanttirullien jarruista.
Painoköliversiolla voi hyvinkin kovilla tuulilla lasketella kuin yksirunkoisella köliveneellä ilman sivurunkojen tukea.
Suuremman version( 60') purjeala on 320 m2 ("puskugenualla"). Tämän venemallin vesilinjapituus on 18 m ja keskirungon leveys 3,4 m, sivurunkojen kanssa 6,0 m ja syväys 3,45 keskiköli alhaalla.
JH
tuollainen hydraulinen trimis tulee taatusti maksamaan paljon enemmän kuin tavallinen, ja pituus/paino sekä purjealan ja painon suhteista voi päätellä, ettei liiku tavallisia sporttiköliveneitä kummemmin, mutta kuitenkin tilat jää trimiksen luokkaan.
Tuo vene kantaisi noilla mitoilla täydet purjeensa myrskyssäkin, miksi siis teleskooppimasto ?
Ei kyllä ihan motiivit tuollaiseen oikein aukene ilman lisäinfoa, mutta saahan sitä tehdä jos tuollaisen kerran jostain syystä haluat ja hyvä niin.
Kurakuunarin rakentajasta en tiedä, mutta sen tiedän, että VTT, Suomen Betoniyhdistys, Partek, Lohja Oy, Ovako Steel(nykyinen Fundia), Nilsiä(nykyinen SP-Minerals) ja Trollöyachts Oy kehittivätsilloisen Merenkulkuhallituksen valvonnassa ja kanssa Suomeen ja Pohjolan vaativiin oloihin sopivan kestävän puurakenteiden ferrobetonipinnoitukseen soveltuvan tekniikan.
Sillä tekniikalla on päällystetty useita puuveneitä ja laivoja, mutta myös taloja: Laivoista ja veneistä mainittakoon vaikka "Ann-Mari"-jaala(nykyinen "Hildur" Vaasassa) Tikkurilan Navigaatioseuralle, "Viola"-troolari nosturifirma Sjömannille Helsinkiin, "Sälö"-troolari Porvooseen, taiteilija Matti Mönkäreen kolmimastokuunari Raumalla, muusikko Ari Hynysen moottoripursi Kaarinaan, taiteilija Virtasen moottoripursi Kaarinaan ja useitä pienempiä puulaivoja ja veneitä ympäri Suomea!
Suurin ferrobetonilla suojattu ja säilytetty puulaiva on kuitenkin kuunari "Koivisto", joka on sen jälkeen ollut maailman suurin betonoitu puualus! Tämä laiva on arvokkain feferenssityö maamme parhaiden asiantuntijoiden kehitystyöstä ferrobetonialalla. Missä voisimme käydä tutustumassa tähän harvinaisuuteen?
Pori kuitenkin ratkaisi asian omalla merialan ymmärryksellään räjäytti lähes valmiin aluksen raukkamaisesti pohjaan luvialaisen matkailualan yrittäjän iloksi?
Katso upotusvideo Satakunnan Kansan nettisivuilta! Siinä luvialainen puuhamies myhäilee tyytyväisenä ymmärtämättä ollenkaan missä meriterrorissa on mukana.
Ferrobetonista(ferrocement) on saatavana lisätietoa esim. sivuilta http://www.ferrocement.com
Tietääkseni JH on vannoutunut puuvenemies, venesuunnittelija ja venealan kokeilija. Hän on rakentanut/rakennuttanut ja korjannut suunnittelemiaan ja muita veneitä koko ikänsä.
Lautaveneiden lisäksi myös vanerista, lujitemuovista, alumiinista, teräksestä, betonista ja kokeillut mm. sanomalehdestä (kuitupaperista) epoksilla laminoituja keveitä apuveneitä. Olivat kuulemma liian keveitä veneiksi, mutta Lennokeiksi hyviä!
Porin meriterrorista ja samalla "Koivistolaisten" telakanpitäjien taistelusta, osaamisesta ja töistä Porin Reposaaressa on saatavana lisätietoja sivuilta http://www.kuunarikoivisto.info
Jokainen voi itse arvioida yhdistyksen tapahtumia ja toimintaa sieltä.
Porin kaupungin muutaman värvätyn kirjoittajan julkisuuteen levittämät jutut voi sen jälkeen jättää omaan arvoonsa.
LK
Mahtavan määrän olet ehtiny veneitä piirtämään!