Joskus minusta tuntuu kuin olisin ihan yksin! Mietin onko olemassa sellaista rakkautta ja intohimoa kuin kirjoissa on joita luen? Olen lukenut niistä mutta en koskaan kokenut. Tuntuu siltä kuin kukaan ei huomaisi minua naisena. Eihän se ihme ole enhän ole mikään missi, en kaunis enkä seksikäs. Tottakai tälläinen ajattelu itsestäni satuttaa minua mutta siihenkin tottuu. Toivosin sitä, että joku siis, joku pitäisi mua kauniina ja seksikkäänä. Rakastuisi ensi katseesta, kiihottuisi katselemisesta, suudelmista ja ylipäätänsä minusta. Mutta sitä ei koskaan tapahdu, olenhan mitä olen. Onhan minulla miesystävä, rakastava sellainen, mutta tuntuu kúin olisin hänellekkin vain tarpeiden tyydyttäjä. Ei mun tunteita tai haluja oteta huomioon tärkeintä on vain hänen tunteet ja halut, eivät minun. Se että tietää sisimmässään olevansa ruma satuttaa. Tiedän että hänen kanssa en koskaan tule saamaan niitä asioita joita toivon, mutta parempi hänen kanssa kuin yksin. Ei hän mikään paha ihminen ole ja kyllä minä rakastan häntä mutta joskus hän satuttaa minua sanoillaan niin pahasti että vielä tulee se päivä jolloin olen saanut tarpeekseni hänestä.
Oikeata rakkautta odottaessa...
Oikeata rakkautta odottaessa...
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.