Onko kenelläkään ollut samanlaista tilannetta ja miten siihen tulisi suhtautua, jotta lapsi lopettaisi puremisen?
Hän puree, kun ei esimerkiksi saa toiselta lapselta haluamaansa tavaraa. Olemme yrittäneet kärsivällisesti puhua ja neuvoa. Olisiko kenelläkään hyviä ideoita?
Toivon asiallista keskustelua.
Hän puree, kun ei esimerkiksi saa toiselta lapselta haluamaansa tavaraa. Olemme yrittäneet kärsivällisesti puhua ja neuvoa. Olisiko kenelläkään hyviä ideoita?
Toivon asiallista keskustelua.
Vastaukset 17
Vanhimmat
laitan 2.5 vuotiaan hetkiksi miettimään. saako purra vai ei. Erotan muista leikkijöistä hetkeksi. Ennenkuin päästän muiden joukkoon puhun hänen kanssaan miksi näin toimin.
Heti ensimäisellä kerralla, ja napakasti puraisin lapsen pyllyyn. Pureminen jäi siihen yhteen kertaan, eikä asiasta tarvinnut enää neuvotella.
Tilanne oli niin että 1v2kk puri 2v2kk:ta pyllyyn, niin että hampaan paikat näkyivät pyllyssä. Tiedän, etteivät mitkään sanomiset olisi 1vuotiaaseen tehonneet. Pakko oli 2 vuotiasta suojella, kun tämä 2v oli hentoinen pieni tyttö, ja 1v ihan saman painoinen skordi vahva poika.
Nyt tapauksesta on jo 20vuotta, ja ihan tasapainoisia, ja hyviä kaveruksia keskenään lapsista kehittyi.
Puhumiset ja rauhoittumiset on kokeiltu moneen kertaan, mutta puremista ei. Ollaan kyllä kerrottu, että toista sattuu todella kipeästi. Lapsi on vähän yli vuoden vanha, joten kuuluukohan tämä tähän ikävaiheeseen ? Muiden mummutettavien kanssa ei tällaista ole ollut.
Ja teen niin edelleen. Että jos joku laps puree miuta, sanon ekax että mie puren takas ja jos ei auta ni sit puren takasii. En kuitekaa iha tajuttoman kovaa mut silleen että lapskin huomaa että se pureminen sattuu.
Omalle pojallekin tein sillee. Miulla on serkku jopa teki koiralleenki sillee ja pureminen loppu siihen.
ei noin pieni mitään selitytä ymmärrä, mun pikkuisella ainakin meni ohi aika itsestään. ihmettelen vaan, että miten kuvittelette, että huonolla käytöksellä saa lapsen oppimaan pois huonosta käytöksestä?
Puret lasta, että oppii olla purematta? Eikös aikuisen pitäisi näyttää hyvää esimerkkiä ja opettaa asioita ilman väkivaltaa?
Tuskin pissit housuusikaan, kun opetat lapselle, ettei housuun saa pissiä?
lapsi huomaa että pureminen sattuu. Opetus on ollut tehokasta. Selittelyt eivät yksivuotiaalle auta. Esimerkki kaikuu kuuroille korville. Ei tarvinnut kuin yhden kerran purra, ja perille meni.
Et silleen me kuvitellaan kun ollaan kokeiltu. Toimii.
Toi housuun pissimispuoli me jätetään sovinnolla sun testattavaksi =)
Mielestäni jo lapsen pahoinpitelyä, että puree takaisin. Toivottavasti ei lapsellesi jää traumoja äidistään.
No pitäskö sen lapsen sitte antaa vaa purra jos ei mikää muu toimi?! Tuo takasin purenta toimii, ainakii meillä toimi. Ja on uskoneet muutkin, että ei kannata purra minuu ainakaa. Ja toisekseen mie sanon ekax että jos miuta puree ni mie puren takas. Montaa kertaa ei siis oo tarvinnu näykkästä ketään.
"No ei oo jääny traumoja"
minkähän ikäistä lastasi arvioit,
ensimmäisen kerran voit arvioida kasvatuksesi tulosta,
kun lapsi on yli 15v ja hänellä on vain hyviä ystäviä ja hyvää seuraa.
ei peruskoulun ysit ja kympit merkitse mitään,
kyllä murrosikä muuttaa usein kaiken.
Katselepas kuinka on monen käynyt tässä elämässä,
kai haluat että lapsestasi on vain iloa,
silloinkin, vielä kun askeleesi hidastuu ja apuja anelet, mammana.
Ei pitäisi antaa putta, mutta ei sinunkaan pitäsi lastasi pahoinpidellä. Älä sitä lapseesi pura jos sinulla ei ole auktoriteettia häneen.
Anteeksi kirjoitusvirheeni. Tarkoitin siis purra EN putta. Anteeksi.
Meilläkin tytöllä oli yhdessä vaiheessa taipumusta purra. Pureminen liittyi suuttumiseen tai joskus puri kun oli kiva leikki ja tuli tykkäämisnäykkäisyjä. Pureminen kiellettiin heti ja aina johdonmukaisesti. Loppui sitten aikanaan, en tiedä loppuiko itsestään vai kieltojen takia. Välillä jälkeenkn päin puraisi jos oli tiukka paikka. Ei tuon ikäinen lapsi muista kieltoja kovin pitkään. Siksi piti aina välillä muistuttaa. Oli kuitenkin aina puremisen jälkeen tiedossa, että se ei ole hyväksyttävää käytössä.
Lapseni oli 2-3 vuotiana puistotädillä. Nauroin makeasti, kun hän oli pannut seipään nokkaan ilmoitustulun: EI PUREVIA LAPSIA
Hän sanoi, että purevat lapset ovat todellinen riesa hänellä. Hänhän joutuu vahtimaan, etteivät lapset pure toisiaan, ja jos vahinko sattuu, hän on pahassa pulassa. Pureva lapsi voi aiheuttaa elinikäiset arvet toiselle, kun puree kasvoihin.
Pureminen on opetettava lapselta pois. Melkein kaikki lapset sitä yrittävät harjoittaa.
Petoeläimistähän me olemme kehittyneet.
Atavistinen ilmiö esihistorialliselta kaudelta.
anteeksi vaan,
teiltä hän oppinsa on saanut, onko olut liikaa vanhempien asioissa,
eikä ole saanut sopeutua omaan ikäluokkaansa.
Ehkä hän on ollut niin vähän leikkimässä ikäkavereittensa kanssa
että ei tiedä muita tapoja toimia kuin väkisin ottaa.
Onko, vanhemmilla väkivaltaiset tavat.
Sama tyyli kun aikuisillakin,
kun puhetaidot eivät riitä, otetaan nyrkit.
--------------
nuorena se on opittava sopeutuminen monta vuotta ennen kuin kouluun menee,
muuten on riski olla häiriöoppilas.
parasta olisi, kun menisi vuotta vanhempien seuraan, kyllä he kasvattavat,
mutta usein vanhemmat ovat nykyään niin varovaisia,
että välttelevät epäsosiaalisia perheitä ja lapsia.
Muistan kun meilläkin aikoinaan muutama naapurin lapsi sanoi,
että, meidän lasten kanssa ei saisi leikkiä, eikä sisään tulla.
Silloin menimme vaimon kanssa puhuman perheisiin,
sanoimme, että vaikka olemme työläisiä,
olemme päättäneet kasvattaa lapsistamme esimerkillisen hyviä ja fiksuja.
Eli aloituksen,
kyllä vakavasti kannattaisi ottaa ja asiantuntijan luo mennä ja häntä uskoa.
Sillä ei niitä sopeutuvaisia lapsia automaattisesti tule
ja olisi hyvä saada asiat kuntoon jo pari vuotta ennen kuin kouluun menee,
muuten voi saada ikuisen harmain.
on myös toisia lapsia ja aikuisiakin pureva lapsi ja pureminen on jatkunut jo pidemmän aikaa.
Viimeksi, kun tämä toinen lapsi oli purrut omaani, niin omani oli purrut takasin. Aika näyttää tepsiikö vai jatkuuko pureminen. Toivottavasti tepsi. Missään muussa tapauksessa en hyväksyisi oman lapseni puremista (jota hän ei onneksi teekään), mutta toivottavasti tämä auttaa sitä toista lasta ymmärtämään miten paljon pureminen sattuu.
parempi liian aikaisin, aloittaa hoito,
kuin liian myöhään,
millään iällä ei kannata selitellä,
kyse lienee vanhempien tai ympäristön elämäntapa,
uskoisin että lapsi on yksinäinen, eikä ole saanut oppia, kuinka kavereiden kanssa toimitaan.
sitä ei enää opeteta kielloilla,
se on vakavampi juttu.
No johan on! Vuoden vanha hoitoon, kun puree.
Jessus, on maailma mennyt suvaitsemattomaksi.
Tuolla ylempänä mummeliini kertoi lapsen olevan vasta vähän yli vuoden ikäinen, jos satuit huomaamaan.
Vuoden vanha nyt jopa kakkaa housuihinsa, eikä siitäkään hyvästä pistetä "hoitoon".
Eiköhän odoteta pari vuotta ja anneta tämän vaavin kasvaa, niin ymmärrys lisääntyy ja pureminen jää pois.
Tuskin nyt noin pikkanen kärsisi edes yksinäisyydestä. Eikä kvaeripiirikään liene tässä ikäkaudessa se elämää suurempi juttu.