kun venäjän tuonti kallistuu?
Tilanteessa jolloin kotimaista koivua ei ole saatavissa riittävästi Suomen metsistä,jää ainoaksi vaihtoehdoksi lyhytkuituisen puun osalta tuonti.
Edes pysyvällä koivun hinnankorotuksella kotimaassa kysynnän tarvetta ei voida tyydyttää.
Jääkö vaihtoehdoksi niistä tuotteista luopuminen joihin lyhytkuituista koivua käytetään,onko se ylipäätään mahdollista ?
Metsäteollisuuden ja metsäteollisuustyöryhmän väliraportista siihen ei näytä ratkaisua löytyvän:
http://www.vn.fi/tiedostot/julkinen/pdf/metsaraportti/fi.pdf
Tilanteessa jolloin kotimaista koivua ei ole saatavissa riittävästi Suomen metsistä,jää ainoaksi vaihtoehdoksi lyhytkuituisen puun osalta tuonti.
Edes pysyvällä koivun hinnankorotuksella kotimaassa kysynnän tarvetta ei voida tyydyttää.
Jääkö vaihtoehdoksi niistä tuotteista luopuminen joihin lyhytkuituista koivua käytetään,onko se ylipäätään mahdollista ?
Metsäteollisuuden ja metsäteollisuustyöryhmän väliraportista siihen ei näytä ratkaisua löytyvän:
http://www.vn.fi/tiedostot/julkinen/pdf/metsaraportti/fi.pdf
Vastaukset 6
Vanhimmat
Venäjällä koivua on paljon, koko neuvostokauden Venäjän metsiä on hakattu periaatteella, että kaikki pois ja alue jätetään silleen, eli sille ei tehdä mitään ...
Tälläinen luonnontilainen aukko, täytyy ensin koivulla ja sitten myöhemmin vasta tulevat muut puut, samoin on metsäpaloissa.
Venäjällä on valtavat koivikot, näiden aukkohakkuiden ja metsäpalojen seurauksena.
Koivusta ei sinänsä tule pulaa, mutta Venäläiset tulee määrittelemään sen hinnan vuosikymmeniä eteenpäin mailmanmarkkinoilla.
Oikeastaan sen on hyvä, sillä se tarkoittaa sitä, että hinta nousee ...
venäläisille sellainen järjestely että suomalaiset ostajat ostavat vain koivua?
Muuten koivu on se puulaji josta tulee ensimmäisenä vaikein korvattava.
Tähän mennessä koivun osuus venäläisestä tuontipuusta on ollut n. 40 %, joten voidaan oletta metsien rakenteiden siellä olevan koivuvaltaista niillä alueilla joita on hakattu.
Tai
Hakatusta puusta vain tietyt osuudet on tuotu.
Venäjällä on valtavat koivikot, johtuu juuri näistä suurista avohakkuualoista, jotka on jätetty istuttamatta, tälläisessa tapauksessa luonto kasvattaa alueelle ensin koivikon.
Koivusta ei tule pulaa, mutta se on eri asia, että mitä se maksaa.
josta yli puolet on venäjältä tuotua.
Tärkein tuontipuutavaralaji oli lehtikuitupuu 7,7 miljoonaa kuutiometriä.
Tuo 7,7 miljoonaa koivukuutiota ei ole aivan yksinkertainen korvattava,koska pelkällä eucalyptus sellulla sitä ei voi korvata,sillä koivusta tuotetaan myös vaneri-ja sahateollisuuden tuotteita.
Raakapuuta käytettiin vuonna 2004 ennätykselliset
80,9 miljoonaa kiintokuutiometriä. Käyttö kasvoi
edellisvuodesta kaksi prosenttia ja jakautui käyttötarkoituksittain
seuraavasti:
Kokonaiskäyttö 80,9 milj. m³
Metsäteollisuus 74,9 "
Pientalokiinteistöjen polttopuu 5,2 "
Vienti 0,8 "
Metsäteollisuuden käyttö:
2004
Puutavaralaji milj. m³
Kaikkiaan 74,9
Mäntytukki 12,6
Kuusitukki 17,1
Lehtitukki 1,8
Mäntykuitupuu 15,5
Kuusikuitupuu 11,4
Lehtikuitupuu 14,4
Tuontihake 2,2
ainakin löytyy koivua aika reippaasti,en ole harrastanut sitä älyttömyyttä että olisin raivannut kaikki koivut pois vaan olen jättänyt kaikki suorat ja nopeakasvuiset pystyyn..
ja osuudet hakkuukertymistä näyttää siltä ettei sitä ole kertynyt riittävästi teollisuuden tarpeisiin.
Metsien rakenne ei vastaa tämänhetkistä kysyntää.
Mikä se kvarttalitalouden ongelma olikaan tuossa metsätaloudessa.