Egyptin orjatyötä raatavat Israelin lapset suuttuivat Moosekselle, kun tämä löi kuoliaaksi Faaraon työnjohtajan, joka orjuutti heitä.
Samalla tavalla "vanhan olkisilpun päälle" Egyptin savikuopissa rakentaneet fariseukset suuttuvat jokaiselle, joka sanoo Jumalan armahtavan Kristuksen tähden rakkaudestaan, ilman omia töitä ja omaa kelvollisuutta.
He vaativat, että synnit saa uskoa anteeksi vain ripin kautta tai toisen kristityn lohdutuksen kautta. Näin he kasaavat kuormia, joita edes Faaraon työmiehistä ei yksikään pysty kantamaan.
Kuten tiedämme, Luther on opettanut tästäkin asiasta eri tavalla.
Anteeksianto ei ole meidän tekemistemme takana.
Seuraava teksti on lainausta Lutherin Isosta Katekismuksesta.
Lue seuraava teksti:
Samalla tavalla "vanhan olkisilpun päälle" Egyptin savikuopissa rakentaneet fariseukset suuttuvat jokaiselle, joka sanoo Jumalan armahtavan Kristuksen tähden rakkaudestaan, ilman omia töitä ja omaa kelvollisuutta.
He vaativat, että synnit saa uskoa anteeksi vain ripin kautta tai toisen kristityn lohdutuksen kautta. Näin he kasaavat kuormia, joita edes Faaraon työmiehistä ei yksikään pysty kantamaan.
Kuten tiedämme, Luther on opettanut tästäkin asiasta eri tavalla.
Anteeksianto ei ole meidän tekemistemme takana.
Seuraava teksti on lainausta Lutherin Isosta Katekismuksesta.
Lue seuraava teksti:
Vastaukset 3
Vanhimmat
M. Luther: Iso Katekismus:
(Katkelma; S.EvLutKkko; Tunnustuskirjat, 1940)
Isämeidämn-rukouksen selitystä:
"Joka päivä me yhä vain hairahdumme emmekä hillitse itseämme. Me elämme näet maailmassa sellaisten ihmisten keskellä, jotka tekevät meille paljon pahaa sekä antavat aihetta kärsimättömyyteen, vihaan ja kostoon. Lisäksi on niskassamme Perkele. Joka taholta hän käy kimppuumme ja taistelee, kuten kuulimme, kaikkia edellä esitettyjä rukouksen kohtia vastaan.
Tällaisessa jatkuvassa taistelussa on mahdotonta aina pitää puoliansa. Tästäkin siis syntyy suuri tarve rukoilla ja huutaa apua: "Rakas Isä. Anna meille velkamme anteeksi!"
Ei tämä sitä tarkoita, ettei Jumala antaisi syntejämme anteeksi ennen ja ilman rukoustammekin, sillä hän on lahjoittanut meille evankeliumin, täynnänsä anteeksiantamusta, jo ennen kuin olemme sitä pyytäneet, jopa ennen kuin se on edes noussut mieleemme. Mutta rukoiltava meidän on sen tähden, että tuntisimme tuon anteeksiantamuksen ja ottaisimme sen vastaan. Me elämme näet joka päivä lihassa, sen luontoon kuuluu olla luottamatta ja uskomatta Jumalaan. Alituisesti siinä viriää pahoja himoja ja juonia, niin että syyllistymme joka päivä syntiin sanoin ja teoin, tekemällä tai jättämällä jotain tekemättä. Menetämme tämän vuoksi omantunnon rauhan. Alamme pelätä Jumalan vihaa ja epäsuosiota ja menetämme näin evankeliumista saadun lohdun ja turvallisuuden. Meidän on siis, jotta omatunto jälleen rohkaistuisi, lakkaamatta riennettävä etsimään lohtua tästä rukouksesta.
Tämä kaikki taas palvelee Jumalan tarkoituksia. Hän murtaa ylpeytemme ja pitää meidät nöyrinä. Jumala on näet pidättänyt itselleen erioikeuden saattaa sellainen ihminen, joka mielii muita halveksien vedota omaan nuhteettomuuteensa, miettimään omaa itseään ja pitämään tätä rukousta silmiensä edessä.
Olemme saaneet lukea ravitsevaa evankeliumin sanaa. Kiitos Jumalalle!
Room. 3:31 Teemmekö siis lain mitättömäksi uskon kautta?
Pois se! Vaan me vahvistamme lain.
Room. 4:1 Mitä me siis sanomme esi-isämme Aabrahamin saavuttaneen lihan mukaan?
Room. 4:2 Sillä jos Aabraham on teoista vanhurskautettu, on hänellä kerskaamista, ...
... mutta ei Jumalan edessä.
Room. 4:3 Sillä mitä Raamattu sanoo?
"Aabraham uskoi Jumalaa, ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi."
Room. 4:4 Mutta töitä tekevälle ei lueta palkkaa armosta, vaan ansiosta,
Room. 4:5 mutta joka ei töitä tee, vaan uskoo häneen, joka vanhurskauttaa jumalattoman, sille luetaan hänen uskonsa vanhurskaudeksi;
Room. 4:6 niinkuin myös Daavid ylistää autuaaksi sitä ihmistä, jolle Jumala lukee vanhurskauden ilman tekoja:
Room. 4:7 "Autuaat ne, joiden rikokset ovat anteeksi annetut ja joiden synnit ovat peitetyt!
Room. 4:8 Autuas se mies, jolle Herra ei lue syntiä!"
Luther opetti Pienessä Katekismuksessa
Uskontunnustuksesta:
III Uskonkappale
Pyhitys
Minä uskon Pyhään Henkeen, pyhän kristillisen kirkon, pyhien yhteyden, syntien anteeksiantamisen, ruumiin ylösnousemisen ja iankaikkisen elämän. Aamen.
Mitä se merkitsee? Vastaus:
Uskon, etten voi omasta järjestäni enkä
v o i m a s t a n i uskoa Herraani Jeesukseen Kristukseen enkä päästä hänen luokseen, vaan että Pyhä Henki on kutsunut minut evankeliumin välityksellä, valaissut minut lahjoillaan, pyhittänyt ja säilyttänyt minut oikeassa uskossa.
Samalla tavalla hän maailmassa kutsuu, kokoaa, valaisee, pyhittää ja Jeesuksen Kristuksen yhteydessä varjelee koko kristikunnan ainoassa oikeassa uskossa. Tässä kristikunnassa hän
j o k a p ä i v ä antaa minulle ja jokaiselle uskovalle rajattomasti kaikki synnit anteeksi, herättää minut ja kaikki kuolleet viimeisenä päivänä sekä lahjoittaa minulle ja kaikille uskoville iankaikkisen elämän Kristuksessa. Tämä on varmasti totta.
--------------------------------------------
Mitä siis?
- Pyhä Henki on kutsunut meitä Jumalan sanan välityksellä. Olemme siis saaneet Hengen ja elämän s a n a s t a.
- Jumala antaa synnit anteeksi j o k a päivä.
Jos näin ei olisi, ei yksikään tulisi autuaaksi.
Meidän on t a r p e e l l i s t a saada syntimme anteeksi j o k a päivä. Se tapahtuu, tunnustamme Hänen edessään syntisyytemme, kun uskomme ja luotamme Hänen lupauksiinsa armosta, mitä hän tarjoaa meille sanassaan.
Me saamme lukea Jumalan sanaa ja vahvistua siitä, me saamme mietiskellä ennen kuulemaamme Jumalan sanaa, mikä tarkoittaa juuri oikeaa "kuulemista".
Siksi Herramme Kristus opetti meitä rukoilemaan "anna meille meidän syntimme anteeksi", mikä tarkoittaa sitä, että me rohkaistuisimme ahdistuksissa ja pelossa ja uskoisimme Jumalan sanan kohdallemme todeksi.
Jumalahan on jo antanut kaikki syntimme anteeksi, meidän tulee se uskolla omistaa.
Jumala tekee tämän kaiken rakkaudesta, ei meidän tunnustamisemme tai katumisemme tähden.