Olen alkoholisti perheen aikuinen lapsi ja olen asunut omillani jo yli kymmenen vuotta. Nyt olen huomannut sellaisen ongelman , kun minulla on kaikki perusasiat suhteellisen hyvin niin en osaa olla oikeestaan onnellinen ja keksin itelle ongelmia ja hakeudun sellaisten seuraan jotka muistuttavat siitä millaista oli asua kotona. Kertoisiko joku jolla samanlaisia kokemuksia , et miten tästä pääsisi yli ja osaisin nauttia elämästä tuntematta huonoa omaatuntoa siitä, että minulla menee nyt paremmin kuin sisaruksillani.
miten
näin?
3344
0Äänestä
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ihminen luontaisesti alitajunnan ohjaamana hakeutuu tuttuun ympäristöön, oli se lähes millainen hyvänsä.
Menneisyys alkoholistiperheessä on muokannut sinuakin niin pahassa kuin hyvässä, ja menneisyyttään ei kukaan pääse pakoon eikä sitä voi poissulkea, mutta asennoitumistaan siihen voi muuttaa.
Yksin asennoitumisensa muuttaminen menneisyyteensä on työläs ja pitkä prosessi.
Epäilemättä ollenkaan mielenterveyttäsi, itse sijassasi rohkeasti marssisin psykologin pakeille.
lasten toveriseuraan, lyhyemmin AAL.
Kasvoin itse päihdeperheessä, äiti tosin oli enemmän lääkeaineiden väärinkäyttäjä, mutta myös alkoholia meni ajoittain. Isoisäni alkoholismi varjosti sekä omaa lapsuuttani että myös sitä kautta, että isänikin oli psyykkisesti vahingoittunut ja saanut vaikean narsistisen persoonallisuusvaurion alkoholismiolosuhteissa.
Vaikeus olla iloinen ja onnellinen ja ongelmatilanteisiin hakeutuminen on meille mitä tyypillisintä. On hienoa, että olet tiedostanut mistä tämä juontaa.
Alkoholistien Aikuiset Lapset AAL voi olla sinun paikkasi
http://www.aal.fi/
tai sitten Al-anon -yhteisö, jossa itse olen saanut toipua.
http://www.al-anon.fi/
Tässä vielä hyvä linkki, jossa kuvataan miten alkoholismiolosuhteet vaikuttavat lapseen ja muovaavat meistä kuvaamasi kaltaisia aikuisia:
http://www.juwanet.org/sosterv/alkoholi/alkoholistin_lapset.htm
Lohdullista ja hienoa on se, että tästä voi päästä yli. Siihen voi riittää pelkkä vertaistuki ja tiedon hankkiminen alkoholismisairaudesta ja sen vaikutuksista. Joskus myös jo lyhytkestoinenkin psykoterapia riittää avaamaan solmuja.
Alkoholismiolosuhteissa kasvanut on kuin koko ajan kantaisi selässään valtavaa reppua, johon muut ovat lastanneet omia kiviään. Ne kivet pystyy heittämään sieltä omasta repusta pois yksi kerrallaan - voi valita itse, mitä taakkoja haluaa kantaa.
Toipumista päivä kerrallaan ison voimahalin kera
toivottaa toipuva alkoholistien läheinen ja päihdeperheessä kasvanut.