Tuota noin?

Tässä hieman pohjatietoa ruumiista

Dualismi tarkoitetaan kaksijakoista käsitystä todellisuudesta. Mielenfilosofiassa se on näkemys, jonka mukaan mieli ja ruumis ovat erillisiä. Sen lähtökohtana on väite, että henkiset ilmiöt ovat ei-fysikaalisia. Länsimaisessa filosofiassa dualismi esiintyy ensimmäisenä Platonin ja Aristoteleen teoksissa. He katsoivat, että ihmisen ”järkeä” (mielen tai sielun kyky) ei voinut identifioida samaksi kuin ruumis eikä selittää sen kautta.Varhaisimmat dualismin muotoilut ovat kuitenkin peräisin hindulaisen filosofian Sankhya- ja Jooga-koulukunnista noin vuodelta 650 eaa. Nämä koulukunnat jakoivat maailman purushaan (mieli/henki) ja prakrtiin (materiaalinen substanssi).

Parhaiten tunnettu dualismin muotoilu on peräisin René Descartesilta (ns. kartesiolainen dualismi). Hän katsoi, että mieli oli ei-ulottuvainen, ei-fyysinen substanssi.Descartes oli ensimmäinen, joka liitti selvästi tietoisuuden ja itsetajunnan mieleen, ja erotti tämän aivoista, joka oli järjen keskus. Hän oli näin ensimmäinen, joka muotoili mieli–ruumis-ongelman siinä muodossa kuin se tunnetaan nykyisin.

Tai tämä näkemys

Ruumiillisuus ei ole ainoastaan representaation kysymys. Koska ruumiillisuus on kuitenkin aina väistämättä kulttuurisesti merkityksellistettyä, on sitä syytä tutkia myös representaatioiden tasolla. Vaikka on tärkeää tietää, miten ihmiset kokevat oman ruumiillisuutensa, niin yhtään vähemmän tärkeää ei ole analysoida niitä kulttuurisia representaatioita, joita ihmisille tarjotaan kokemustensa jäsentämisen malleiksi.

tai tässä:

Tekijä Sarpavaara Harri
Väitöskirjan nimi Ruumiillisuus ja mainonta.
1. Ruumiillisuuteen liittyy yhtä usein yhtäältä dionyysinen nautinto ja toisaalta apolloninen kurinalaisuus.
2. Naisen ruumiillisuus liittyy useimmiten dionyysisyyteen ja miehen ruumiillisuus apollonisuuteen.
5. Ruumiin huolto on sekä ikä- että sukupuolispesifiä toimintaa: tyypillisin tämän toiminnan subjekti on nuori nainen.
6. Koomiset mainokset useimmiten uusintavat vakiintuneita ruumis- ja sukupuolirepresentaatioita.


Jos tänne asti pääsit niin nyt voit alkaa pohtia mitä se "ruumis" siellä judo seuran sivuilla tekee.

Urheiluun liittyen voit kaivaa vaikka suomalaisen tutkijan väitöskirjan "Ruumiista miestä ja tarinasta tulkintaa" näin avautuu kenties länsimainen näkemys ruumiista ja kehollisista harjoitteista.

Ja sitten judoon, Judo on Itämainen laji jossa on vahvasti vallalla itämainen filosofia ja sillä ruumis ja mieli on yhtä näin voit lähteä tutustumaan aiheeseen mm. tutkijat Tapio Koski Väitöskirjassaaqn Liikunta elämäntapana ja henkisen kasvun välineenä sekä Timo Klemola mm. kirjassaan Tanssin fenomenologia ja Liikunta kehollisten kokemushorisonttien laajentajana sekä Liikunta tienä varsinaista itseä, käsittelevät sanaa ruumis ja ruumiillisuus sekä ruumiin kulttuuri. Ja viime vuonna ilmestyneessä kirassa "Meduusan liike" tutkija Jaana parviainen käsittelee ruumista.

Hauskoja tutustumis hetkiä toivottelee ruumiin kulttuurin harrastaja, ruumiissaan asuva henkinen olio.

Kehollisuus

Kuva omasta kehosta rakentuu vuorovaikutuksen ja läheisyyden avulla. Jo vauvana saamme peruskokemuksen kehosta nauttimisesta.Tietoisuus omasta kehosta rauhoittaa mielen ja herättää aistit. Minuus on myös kokemusta omasta ruumiista, sen tuntemuksista ja rajoista.
Tässä määritelmässä ei myöskään päästä irti "elävästä ruumiista ja tuntevasta ruumiista"