tv-ohjelmassa (toinen lähetys oli tänään) oli aikuisiällä epilepsiaan sairastunut mies puolisoineen puhumassa - näkikö joku?
Katsoin tuon ohjelman ja vasta se sai minut näkemään oman itsekkyyteni.
Tähän asti ei ole tullut mieleenikään, että puolisoni voisi sairastua masennukseen minun epilepsiani takia. Ei myöskään se pelko ja hätä joka kumppanin mieltä myllertää tämän sairauden tultua elämään. Sehän tosiaan tulee pariskunnan/perheen elämään, ei ainoastaan minun elämääni!
Olen omassa itsekkäässä maailmassani rypenyt pelkojeni ja masennukseni kanssa, huomaamatta lainkaan sitä että tämä vaikuttaa koko perheeseen.
Kyllä nyt piiska viuhuu, kun ruoskin itseäni itsekkyydestä... Voi jummi sentään...tarvii kai yrittää päästä jollekkin perheille tarkoitetulle sopeutumisleirille tms, josta voidaan aloittaa tuettuna elämä epiperheenä, sillai oikeella asenteella ja toisiamme kunniottaen.
Olen oikeesti ihan äimänä, tämä oli mulle jotenkin niin uusi ajatus!
Katsoin tuon ohjelman ja vasta se sai minut näkemään oman itsekkyyteni.
Tähän asti ei ole tullut mieleenikään, että puolisoni voisi sairastua masennukseen minun epilepsiani takia. Ei myöskään se pelko ja hätä joka kumppanin mieltä myllertää tämän sairauden tultua elämään. Sehän tosiaan tulee pariskunnan/perheen elämään, ei ainoastaan minun elämääni!
Olen omassa itsekkäässä maailmassani rypenyt pelkojeni ja masennukseni kanssa, huomaamatta lainkaan sitä että tämä vaikuttaa koko perheeseen.
Kyllä nyt piiska viuhuu, kun ruoskin itseäni itsekkyydestä... Voi jummi sentään...tarvii kai yrittää päästä jollekkin perheille tarkoitetulle sopeutumisleirille tms, josta voidaan aloittaa tuettuna elämä epiperheenä, sillai oikeella asenteella ja toisiamme kunniottaen.
Olen oikeesti ihan äimänä, tämä oli mulle jotenkin niin uusi ajatus!
Vastaukset 5
Vanhimmat
oli kuin miehellä neljän seinän sisällä
köpöttelen.
nyt sain kuopiosta tietoa oli se ryhmä
kokoontunut mutta voi paska
ei ollut tarpeeksi hyvät kuvat
täytyy lähteä hesaan asti kuvauttamaan
päätä
ja taas siirtyy asiat ja sairasloma jatkuu
Voi helkkari, että kuvat eivät onnistuneet. Sulla reissut vain pitenevät! Toivon todellaki, että Hesassa homma onnistuu ja hoito etenee. Kotona oleminen masentaa -minua ainakin masensi silloin, kun olin työtön. Sitten vielä häiritsi kohtauksen pelko. Se pelko alkaa nyt jo hellittää. Kaikki on mennyt hyvin.
Multa meni kyseinen ohjelma aivan ohi. Harmi! Olisi ollut mielenkiintoista nähdä se. Koeta jaksaa, vaikka se ei niin helppoa varmaan ole. Onnea kuvauksiin! Muikku :D
kyllä ne kuopion kuvat onnistu 9 kohtausta
mutta täällä koti puolen kuvat oli liian
epäselvät otettu jollain vanhalla laitteella
Eihän noin välttämättä tapahdu. Aika kohtuutonta olisi itseään vielä tuollaisesta syyllistää. Ei kannata... empaattinen tietenkin voi olla. Ei vaikuta minusta itsekkyydeltä.
Todella harhauttavan kuvan antoi epilepsiasta
kansalaisille. Hän ja maimonsa pelkäävät niin paljon mahdollisten kohtausten tuloa jo ennakkoon.
Nyt ohjelmaa seuraavat ihmiset saivat sairaudestamme käsityksen että tauti kai "tarttuu ja meitä pitää pelätä kuin ruttoa sekä turvallisinta olisi eristää epileptikot jonnekin saareen kuten ennen vaajasalossa" :)
Tuo miehen tapa elää epilepsian kanssa on aivan väärä.
Hyvä kunto ja toiminta vain pitää epilepsiaa
kurissa paremmin, siinäkin häntä on infottu toisin kuin jossain muualla ja hän ei kai uskalla yksinkertaisesti esim hakata halkoja jos niitä tarvitsee, ei tee mitään, pyörii ympyrää tuvassa ja pikkuhiljaa masentuu.
Ihmettelen kun vaimonsakin on samaa mieltä että juuri noin kuuluu toimia.
Hän ei ymmärtänyt persoonansa muuttumista, no kyllä on kumma kun ei lue lääkkeiden sisällä olevasta ohjeesta haittavaikutuksista. huh huh.
Olihan ohjelma pöyristyttävän mielenkiintoinen katsoa kuinka jotkut on noin pihalla kuin lumiukko epilepsiasta.
no jokaisen oma asiahan on haluaako masentaa itsensä itsesääliin ja hyydyttää elämänsä ja kaiken aiemman hauskan toiminnan vain lääkärin neuvosta, oma asiansa on uskooko neuvoja vai päätteleekö itse maalaisjärjellä ja toimii toisin ja säilyttää elämän vireyden niin välttyy monilta harmeilta ja myös masennukselta joka juuri tuosta sulkeutumisesta saattaa tulla.
VAHTIMINEN:
Se myös vi.....si jos joku soittelisi että kuinka menee? sehän aina muistuttaa, ai niin, minullahan on epilepsia, täytyykin pitää nollatoleranssitila yllä.
Ihan eri asia on jos on vaikeahoitoinen epilepsia, se on minulla ja kukaan ei soita kotiin eikä kylille, ei minnekään ja se on hyvä.
Vertaistukikeskustelut ym jutut, en käy niissä siksi koska sielläkin aletaan puhumaan epilepsiasta. Siihen on hoitona lääke ja oma aktiivinen toiminta, toimiva perhe-elämä eikä turhat mustutukset sairaudesta.
Minulla on muuten alkanut menemään hieman paremmin, enää noin 2 kouristuskohtausta kuukaudessa, toisin oli ennen, viime vuonnakin yli 40. Tää oon vihdoinkin aika tolkuissaan.
-----------------------------------------------
Älkää välittäkö, tuo edellä kirjoitettu on vaan minun elämäntapa pitää perheeni ja itseni ns normaali ajatuksissa enemmän kuin keskityä vahtimaan minua, ja kuntoilemaan vaan.
(ohjelman miehen kannattaisi soittaa muuallekin neurolokille, elämäntapa voisi aikalailla muuttua)
T-boy