Onko olemassa ketään muuta, jolla ei ole omia sukulaisia? Olen ainoa lapsi eikä itsellänikään ole lapsia.Olemassa tosin on kolme 6-10 v. vanhempaa miesserkkua, jotka eivät "pikkutytöstä" välitä. Eivät tulleet edes häihini. Nimi-tai synt.pnä kukaan ei onnittele, ei pääse koskaan mihinkään ns. perhejuhliin (sukulaisten synttärit, yo-juhlat, häät...)hautajaisiin kyllä - kukaan ei koskaan kysy kuulumisia, ja jos yrittää jotenkin itse kertoa, esim. sähköpostiin ei vastata. Joulukortit sentään vaihdetaan! Olen naimisissa, mutta miehen sukulaiset eivät ole minulle läheisiä, eikä heitäkään ole kuin muutama itsekin sairas.
Kun poden toisinaan masennusta tämän ja muidenkin asioiden takia, on raskasta miehellenikin, kun hän ei voi puhua minusta ja tilanteestani kenenkään kanssa.
Kenellekään terapeutillekaan en ole pystynyt tätä sanomaan, kun jatkuvasti kuulee, kuinka ihmiset seurustelevat sukulaistensa kanssa, ja se koskee. Ei ikäänkuin kehtaa tunnustaa... Tähän ikääni(53 v.) en ole kuullut kenestäkään vastaavassa tilanteessa.
Olenko todella ainoa? Mistä vertaistukea???
Kun poden toisinaan masennusta tämän ja muidenkin asioiden takia, on raskasta miehellenikin, kun hän ei voi puhua minusta ja tilanteestani kenenkään kanssa.
Kenellekään terapeutillekaan en ole pystynyt tätä sanomaan, kun jatkuvasti kuulee, kuinka ihmiset seurustelevat sukulaistensa kanssa, ja se koskee. Ei ikäänkuin kehtaa tunnustaa... Tähän ikääni(53 v.) en ole kuullut kenestäkään vastaavassa tilanteessa.
Olenko todella ainoa? Mistä vertaistukea???
Vastaukset 7
Vanhimmat
enpä paljonkaan ole Heidän kanssaan tekemisissä. Tosin asuvatkin toisella puolen Suomea. Minä uskon, että on paljon ihmisiä, joilla sukulaisia on mutta eivät pidä mitään yhteyksiä. Tää maailma on mennyt semmoiseksi nykyään! Johan ne nuo ihmisten lisääntyneet masennus/ahdistus yms. ongelmat kertoo, ettei enää mitään ns. turvaverkostoa ole, vaikka suku ois suurikin.
Ei minullakaan ole juuri sukulaisia. Ainut siskoni asuu satojen kilometrien päässä ja näemme muutaman kerran vuodessa.. Elämämme ovat erilaisia ja puheenaiheita ei juurikaan ole. Mieheni reissaa työkseen ja hänkin on paljon poissa. Elämä pyörii enimmäkseen työn ympärillä. Onneksi on sentään se..
Miten menee miehen sukulaisten kanssa- onko heistä tullut läheisiä? Onko kanssakäymistä?
olen 33v sinkku ja mullakaan ei sukulaisia ole,kuin äitini,muista biologisista sukulaisistani en juurikaan tiedä.......
Minullakin on äiti, jota en alkuperäisessä tekstissäni maininnut, kun seurustelu hänen kanssaan on pikemminkin "omaishoitoa". Olet siis ainoa lapsi. Miten menee äitisi kanssa - hän on varmaan vielä sen verran nuori, ettet ole joutunut tilanteeseen, että Sinun pitäisi yksin päättää jostain hänen asioistaan? Onko suunnitelmissasi joskus oman perheen perustaminen? Miten vietät juhlapyhät, esim. joulun, pääsiäisen...? Tuntuuko Sinusta pahalta kuunnella tuttavien juttuja sukulaisistaan ja perhejuhlistaan?
Jaa-a, niinpä se sitten olikin, että ei tästä edes keskustelua syntynyt.(Minä kun luulin, että tämä oli keskustelupalsta). Saati sitten että olisi saatu vaikka sukulaisettomille oma yhdistys tms. vertaistukihomma pystyyn.
Minulla on tuttava,jolla ei ole omia sukulaisia.Vaikka niitä omia sukulaisia ei olisikaan,niin voihan joistakin muista tulla niin läheisiä ystäviä,että ovat kuin sukulaisia.