Mökkimme vuosia käyttämättömänä ollut järvi on pahasti alkanut suottumaan ja rantamme on kasvanut lähes umpeen. Edelliseen omistajan aikaan vedenpintaa on laskettu jostain syystä (n 15v sitten). Mihin tahoon ottaa yhteyttä jos haluaa tällaiseen vedenpinnan nostoon ryhtyä ja kuinka se käytännössä tapahtuu? Järven ainoat mökkiläiset eli me ja naapurimme olemme molemmat kiinnostuneita asiasta.
Vedenpinnan nosto?
mimmiliina
112255
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Eli: laitatte laskuojan sulki, tai ainakin pienennätte sen suuaukkoa niin paljon että vesi nousee haluamallenne tasolle.Tosin mökiltä ei kannata olla pitkiä aikoja poissa tämän aikana tai voi käydä hassusti.
nimim. soutamalla grillikatokseen ;)
vesipiiriin. Kaiken kaikkiaan jos kyse on vähänkin isommasta järvestä pinnan nosto vaatii vuosien ellei vuosikymmenien paperinkahistelut yms. Syynä lienee vähäinen miehitys vesipiireissä.
Maanomistajat sen laskun on aikanaan tehneet rantapeltojen ja niittyjen takia.
Ja nyt takaisin nosto ei miellytä yhtään. Syynä on rantametsien tuoton menetys. Jos pintaa nostetaan tuhoutuu tai tyrehtyy rantametsää ja vuosikymmeniä tapahtunut taimikoiden kasvu menetetään. Ei nosto on hyvin vaikea saada läpi.
Järvi onkin aikoinaan laskettu juuri tämän takia kun yksi metsäpalstalainen halusi lisää pinta-alaa metsälleen. Mutta taimikon kasvatus ei onnistunutkaan ja nyt hänen entinen tuleva metsänsä on pelkkä kostea suoläntti. Tiedän että tästä pinnan nostosta on ollut puhetta jo mökin ed omistjan aikaan eikä siihen ollut kenelläkään maanomistajalla vastaan sanomista. Kenelläkään vaan ei ollut silloin tarpeeksi aikaa, viitseliäisyyttä ja tahtoa alkaa nostoon ja niimpä se vaan unohtui vuosiksi.
vastusta niin laskuojan suulle vaan kivistä patoa väsäämään. Pienkin korotus nostaa heti pintaa.
voisi tulevan lammen rantaviivan kohdaltaan muokata mieleiseksi ja ajattaa siihen hiekat, jos on kulahtanut. Hiekoitus onnistuu ainakin talvella ja traktorin kärryllä.
Voi sen alentuneenkin rantaviirun ruopata ja ostaa laskun jälkeen paljastuneen maan vesijättönä. Maksaa noin 1eur/m2. Toimenpiteen tekee pyynnöstä lähin maanmittaustoimisto. Ei siihen mitään kalastuskuntaa tarvita, jos 'myyjää' ei löydy, jäävät eurot valtiolle.
Ruoppaukseen ei voi ryhtyä ennenkuin on ostanut vesijätön tai hinta kymmenkertaistuu.
Ja sitten ruoppauksen päälle ne hiekat ja eiku ottamaan aurinkoa.
Perusta naapurin kanssa kalastuskunta järvelle. Sitten etsi ne 15v vanhat rajat. Kaikki maat mitä tuli laskun jälkeen ovat "vesijättömaita" ja kuuluu kalastuskunnalle.
Sitten vaan nosto vanhaan 15v tasoon. Maan omistajat ei voi mitäänn elleivät osta niitä vesijättömaita. Kalastuskunta taas panee niille hinnan. Nain me tehtiin eikä kukaan rimpuillut vastaan, vaikka muutama murisi menetetyistä rantamaistaan!
näitä vesijättöjä eikä kalastuskunta? Ja monasti ne onkin lunastettu omaksi.
täällä kirjoitellaan tietävinään. Vesijättö jos se on muodostunut isojaon jälkeen kuuluu kylänyhteiseen alueeseen, mikäli vesialueita ei ole jaettu. Tuota yhteistä aluetta hallinoitsee osakaskunta. Tuon osakaskunnan omistaa maanomistajat jolla on osuus yhteisiin maa-ja vesialueisiin.
Olen useasti käynyt yhdestä laskuojasta purkamassa padon. Täytyisi kysyä kaikilta maanomistajilta joihinka tuo veden nosto vaikuttaa lupaa padon tekemiseen.
kauppaa ja myy?
Ainakin todistat sen ettei vedenpinnan nosto onnistu jokun pihin metsänomistajan takia. Sen muutama rantamänty kun ei enää kasva.
valtio saa rahat joistakin pienistä yksittäisistä vesijättöjen lunastuksista tavallaan maanmittustoimituksen "palkkana". Jos siis yksi mökkiläinen lunastaa vesijätön, ottaa kruunu rahat.
Jos osakaskunta (yhdistetyt jakokunta kalastuskunta)päättää jakaa kaikki rantansa, saavat osakkaat kukin "manttaalinsa" mukaan. Ne osakkaat, joiden maat eivät ulotu rantaan asti, saavat yleensä rahaa ja rantatilat taas ostavat rahalla vesijättönsä.