Kertokaahan ystäväiset,

mitä sanot, kun talvi oli leuto, vaan eräänä päivänä kävi näin:
Istuin tässä koneeni ääressä ja katsahdin ulos. Rappusilla (ihan matalat) liikkui jotain harmaata. Kurkkasin uteliaana ja samanaikaisesti myös minua kurkattiin. Oikein ojensi päätään korkealle,nähdäkseen minut. Siinä seisoi varpushaukka keltainen rengas molempien silmien ympärillä. Tuli kait kiittämään, kun oli saanut hyvin lihotettuja paisteja. Hetken katsoimme silmästä silmään. Nyt tiedän, millainen on "haukankatseinen ihminen", kyllä siitä katseesta julmuutta riitti minullekin.
Lintu nousi heti lentoon ja arvasin, että tapaan sen talon toiselta puolelta kuusen latvassa. Siellä se istui. Hätyytin haukan paremmille laitumille ja jos minulla olisi ollut pelotteluun ilmakiväri, olisin sillä säikäyttänyt sen.
Onko teillä muilla ollut tilaisuutta tällaiseen haukankokemukseen?

kun linnuista kertoilet. Varikset ovat viisaita ja aika "tottelevaisia", kun niitä opettaa. Minun pihallani on varisten puoli ja pikkulintujen puoli. Varikset saavat heti aamusta annoksensa. Istuvat aidalla ja katselevat sisälle, kun olen aamukahvilla ja lehden luvussa. Jaksavat odotella pitkäänkin, kun tietävät saavansa eilisen kaurapuurojämäni (lähes suolaton) ja muutaman vaalean leivänpalan. Eivät tule sitten enää koko päivänä mitään pyytämään. Pikkulinnut ovat toisella puolella. Nyt näyttää olevan vihervarpusia ihan sankoin joukoin ja harmaavarpusetkin ovat tulleet piiloistaan. Talitiaisia on vain kaksi paria, ne ovat huomattavasti vähentyneet. Punatulkut pysyivät varmaan metsässä, kun siellä oli tarpeeksi ruokaa, koska lumivaippaa ei tullut niitä peittämään.
Pihallamme on yksi ylitse muiden elelevä lintu. Se on fasaani, joka kopeasti livahtaa ensin aidan alta, sitten nopeaan nokkii pikkulintujen herkkuja ja viimeksi yrittää ottaa talipallon haltuunsa. Se on lihava, kuten muutkin linnut, joten eivät ole nälässä olleita.
Viime talvena pihassa käväisi myös kettu. Se juoksi nopeasti tuosta ikkunani alta ja katsoi sisälle. Kait sen vaistot pelasivat, koskapa havaitsi minut. Menin ulos katsomaan, sieltä kaukaakin katsoi vielä taakseen. Liekö kiitellyt namipaloista, joita iltaisin kävi hakemassa.

Kertoilkaapa, mitä teidän pihapiirissänne liikuksii!

Ajatella, että joutsenet ovat joen uomassa omalla "soudullaan", varmaan hieno näky?

uusittu kirjoitti:

kun linnuista kertoilet. Varikset ovat viisaita ja aika "tottelevaisia", kun niitä opettaa. Minun pihallani on varisten puoli ja pikkulintujen puoli. Varikset saavat heti aamusta annoksensa. Istuvat aidalla ja katselevat sisälle, kun olen aamukahvilla ja lehden luvussa. Jaksavat odotella pitkäänkin, kun tietävät saavansa eilisen kaurapuurojämäni (lähes suolaton) ja muutaman vaalean leivänpalan. Eivät tule sitten enää koko päivänä mitään pyytämään. Pikkulinnut ovat toisella puolella. Nyt näyttää olevan vihervarpusia ihan sankoin joukoin ja harmaavarpusetkin ovat tulleet piiloistaan. Talitiaisia on vain kaksi paria, ne ovat huomattavasti vähentyneet. Punatulkut pysyivät varmaan metsässä, kun siellä oli tarpeeksi ruokaa, koska lumivaippaa ei tullut niitä peittämään.
Pihallamme on yksi ylitse muiden elelevä lintu. Se on fasaani, joka kopeasti livahtaa ensin aidan alta, sitten nopeaan nokkii pikkulintujen herkkuja ja viimeksi yrittää ottaa talipallon haltuunsa. Se on lihava, kuten muutkin linnut, joten eivät ole nälässä olleita.
Viime talvena pihassa käväisi myös kettu. Se juoksi nopeasti tuosta ikkunani alta ja katsoi sisälle. Kait sen vaistot pelasivat, koskapa havaitsi minut. Menin ulos katsomaan, sieltä kaukaakin katsoi vielä taakseen. Liekö kiitellyt namipaloista, joita iltaisin kävi hakemassa.

Kertoilkaapa, mitä teidän pihapiirissänne liikuksii!

Ajatella, että joutsenet ovat joen uomassa omalla "soudullaan", varmaan hieno näky?

Lue lisää

Kerronpa tässä vähän: Mieheni mielestä ,oli mukava seurata ,lintuja pihapuussa ja vei sinne lintulaudan ja ahkerasti vei auringonkukan siemeniä ja talia ym..Eipä aikaakaan,kun tuli varoitus:" Lintujen ruokkiminen kielletty!"
Siihen meni se ilo häneltä. Oli kyllä selitys,että voi tulla puluja. Eipä niitä ole kyllä näkynyt, variksia ja harakoita kylläkin ja oravat kovasti yrittivät myös tunkeutua sille
laudalle.No,mies kehitteli,sellaisen pitkän vaijerin,etteivät oravat päässeet.Harakat keksivät,että kun törmää siihen lautaan,siitä putoilee maahan ja siitä sitten nokkivat iloisena..On linnut kekseliäitä..Oli harmi se kielto. Tämmöistä se on kaupunki-lähiöissä.

uusittu kirjoitti:

kun linnuista kertoilet. Varikset ovat viisaita ja aika "tottelevaisia", kun niitä opettaa. Minun pihallani on varisten puoli ja pikkulintujen puoli. Varikset saavat heti aamusta annoksensa. Istuvat aidalla ja katselevat sisälle, kun olen aamukahvilla ja lehden luvussa. Jaksavat odotella pitkäänkin, kun tietävät saavansa eilisen kaurapuurojämäni (lähes suolaton) ja muutaman vaalean leivänpalan. Eivät tule sitten enää koko päivänä mitään pyytämään. Pikkulinnut ovat toisella puolella. Nyt näyttää olevan vihervarpusia ihan sankoin joukoin ja harmaavarpusetkin ovat tulleet piiloistaan. Talitiaisia on vain kaksi paria, ne ovat huomattavasti vähentyneet. Punatulkut pysyivät varmaan metsässä, kun siellä oli tarpeeksi ruokaa, koska lumivaippaa ei tullut niitä peittämään.
Pihallamme on yksi ylitse muiden elelevä lintu. Se on fasaani, joka kopeasti livahtaa ensin aidan alta, sitten nopeaan nokkii pikkulintujen herkkuja ja viimeksi yrittää ottaa talipallon haltuunsa. Se on lihava, kuten muutkin linnut, joten eivät ole nälässä olleita.
Viime talvena pihassa käväisi myös kettu. Se juoksi nopeasti tuosta ikkunani alta ja katsoi sisälle. Kait sen vaistot pelasivat, koskapa havaitsi minut. Menin ulos katsomaan, sieltä kaukaakin katsoi vielä taakseen. Liekö kiitellyt namipaloista, joita iltaisin kävi hakemassa.

Kertoilkaapa, mitä teidän pihapiirissänne liikuksii!

Ajatella, että joutsenet ovat joen uomassa omalla "soudullaan", varmaan hieno näky?

Lue lisää

Tämä talvi on todellakin ollut hiljainen, lintujen ruokintapaikalla. Enimmäkseen vain näitä ns. pihalintuja,(talitiaisia ja sinitiaisia) jotka myös pesivät kesäaikaan pihapiirin pesäpöntöissä. Muita tämän
talven vierailevia lintuja ovat olleet: Käpytikka, punatulkku, keltasirkku ja harakoita ja variksia(tietenkin)
Parhaina lintutalvina, olen kirjannut ruokintapaikalta, reilusti yli 20-erilintulajia. Täällä harvinaisuuksia joita olen nähnyt ovat mm. harmaapäätikka, pyrstötiainen ja nokkavarpunen. Tietenkin myös linnuilla on lajille tyypillisiä "luonteenpiirteitä",...mielenkiintoista?
Minulla on lintujavarten omatekoinen ruokinta-automaatti, jonka "tankkaan" n. kerran kuukaudessa, tankkausten väliajan se toimii lähes itsekseen.

varmasti ottaa saaliinsa. Meillä leikattiin kaikki orapihlaja-aidat maahan asti alas ja pikkulinnuilta meni turvapaikka. Viime kesänä luultavasti samainen haukka syöksyi varpusjoukon sekaan ihan silmieni edessä, pikkulintu pelastui, mutta sulkia lenteli sinne tänne. Haukka asettui naapurin kuuseen ja tarkkaili ihan latvastossa, mitä alempana tapahtuu, koska on tienoo hyökkäykseen sopiva. Silloin en antanut sille rauhaa. Otin maasta kiven ja aloin pelotella "pääsetkös sieltä, senkin pahanilkinen roisto!" Jos olisin heittänyt sitä kivellä, se olisi ollut ihan varma laaki naapurin kolmikerroksisien ikkunoitten menoksi. Onneksi haukka lähti pellon yli lentämään ja kivi pysyi kädessäni.

N.kolme viikkoa sitten pihalla oli selvästi haukan kynsistä pudonnut varpunen. Se veti siipeää ja kulki sivuuttain aina muksahtaen silloin tällöin nokalleen. Otin linnun sisälle yhdeksi yöksi, kun sattui tulemaan pakkasyö. Pyysin naapurin mieheltä apua, että tulisi ja lopettaisi linnun huomenna, jos se ei pääse lentoon. Yöunet siinä menivät, kun ajattelin, että pian linnun päivät ovat luetut. aamulla kurkkasin koriin, sieltä kuului tuttu sirkutus, mutta lintu tuupertui samalla tavalla, kun ed. päivänä. Pitkin päivää mietin, mitä teen linnun kanssa, mutta vasta puolenpäivän jälkeen tajusin, että antaa luonnon hoitaa tämä teloitus, ei siinä naapurin isäntää tarvita. Panin linnun samaan paikkaan, mistä sen olin koriin nostanut ja se sirkutti iloisesti. Sitten päätin, että en enää katso, mitä sille tapahtuu ja miten se jaksaa edetä elämänsä siinä vaiheessa.
Työstä saapunut naapuri oli mielissään, kun ei tarvinnut ruveta pyövelin hommiin. Kaduin sitä, että yleensä otin linnun yöksi sisälle. Ihmisessä on jokin vaistonvarainen halu auttaa onnetonta eläintä, ei sille mitään voi.

Haukka elelee upeasti lentelevänä ja kiertäen ainoaa pihakuustani, jos vaikka iso parvi pientä sapuskaa lähtisi lentoon. Elämän oma laki on julma.