Oon ollu masentunu jo 3 vuotta ja sinä aikana minulla ei ole ollut ainuttakaan kaveria, ennen oli kavereita mutta jostakin syystä lopetin niiden tapailun ja en tiiä miks, mut nyt oon liian väsyny ja en edes jaksa yrittää saada kavereita, ku oon tottunu jo siihen että oon aina yksin ja tuntuisi turhalta edes yrittää saada kavereita tai jopa oudolta, muutama ihminen on jutellut ja sanonut että " voitko alkaa koulun jälkeen tyyliin " mutta yleensä valehtelen että on muuta tekemistä tai jotain välttääkseni minkäänlaista kaverisuhteen alkua sillä olen niin tottunut olemaan aina yksin että en vain kykene vastaanottamaan minkäänlaisia kaverisuhteita, olen toki sosiaalinen koulussa jne ja puhun ihmisille jotka puhuvat minulle, ja en ole ruma tai mtn, moni tyttö on kutsunut minua söpöksi mutta taidan olla homo, tai en tiedä, koulussa ja kaupungissa kulkieassani yleensä esitän iloista mutta oikeasti olen aina alakuloinen jo 3 vuoden ajan, ja työnteko eikä mikään kiinnosta, ja yleensä aamulla herääminen on todella vaikeaa, mutta saan pakotettua itseni nousemaan ylös, lintsaan koulusta yleensä aika paljon sillä tuntuu että elämästä ei tule mitään ja että on turha opiskella, miksi edes opiskella jos ei ole mielenkiintoa mihinkään, ja kukaan ei tiedä masennuksestani mitään, en ainakaan usko niin, mut kait mä oon tarkotettu olemaan aina yksin ja masentunut, ja ei vaan huvita yrittää saada kavereita tai mitään, mutta silti se masentaa-
ikuisesti yksin
pppppoika16v
6825
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
jollaki muulla samanlaisia ongelmia no mulla nyt sentään on kavereita
Te pojat ette voi ymmärtää miltä tuntuu jos on 13 vuotias ja painaa 76 kiloo. Kaikki ihmiset haukkuu sua rumaks ja lihavaks.
Oon ollu tossa samassa iässä aika pullukka.
Mut sit aloin käydä uimassa ja muutenkin kuntoilin vähäsen ja nyt oon "normaali" mitois :)
Minä olen 11. Ja 55 kiloa. Sekään ei tunnu kivalta, tiedän tunteen. OLen ollut 5vuotta koulukiusattu, ja oikeasti kaikki painaa minua elämäni jokaisena päivänä. En tiedä miksi tulin tänne aukomaan, anteeks.
Mäkin olin viel 11 vuotiaana aika hyvässä lihassa :)
Mut sit alkokin murrosikä :)
Aineenvaihdunta kiihty, pituutta tuli, läskit katos :)
Sulla on murrosikä tulossa :)
Ku se tulee niin ala viel syömään terveellisemmin jne :)
Äläkä sitä vaakaa kato.
Ei se paino kaikkea kerro :)
Se et oot 11 ja painat 55 kg ei kerro oikeestaan viel mitään.
Sä kasvat viel tosta :)
Mut täst kiusaamisesta: Yritä saada se loppumaan.
Jos sua kiusataan niin kerro siit opeille ite tai nimettömän paperin kautta.
Silleen se loppuu.
Ja sit jos alat kaveersta muiden kanssa niin ei sua kukaan enää kiusaa :)
Tossa iässä kiusaaminen loppuu muutenki nopee ku vaa on selkäsuorassa, leuka pystyssä ja pyrkii olemaan kaikkien kaa kaveri :)
Mut mä en tarkota sil et on kaikkien kaveri nuoleskelemalla muita vaan et alkaa olla ystävällinen muille ja on aktiivisesti mukana kaikessa :)
Mun liikankeskiarvo parani 6:sta 9:siin kun murrosikä iski et se jo kertoo paljon.
Tsemppiä ja kaikkea hyvää sulle ja Jumalan siunausta :)
minullakin oli masennus ja kova sellainen itkin ja olin alakuloinen en piitannut ja olisin joskus halunnut kuolla mutta kuin kävin terapiaa niin se auttoi mua paljon nytt olen paljon iloisempi. Ennen minulla ei ollut edes kavereita mutta nyt on oikein hyvät sellaiset. Yritä parantua ja piristyä.