Tuulimunasta

Lääkäri laittaa lähetteen sairaalaan,
jos raskaus todetaan tuulimunaksi.
Sanoisin, että jos sinulle ei ole vuotoja
tai muuta hälyttävää, ei kannata
turhaan stressata etukäteen :)
(helpommin sanottu kuin tehty)

Yleensä tuulimuna kaavitaan pois,
vuotoa tulee kuukautisten verran,
riippuen yksilöstä.

Oma tuulimunani huomattiin
ultrassa 12 6 ja kaavittiin 13 0.
Vuotoa tuli parin viikon ajan
silloin tällöin.
Ei joka päivä.
Kipuja ei ollut.

Every

Ihan kuten edellä vastannut jo sanoi, lääkäri laittaa lähetteen sairaalaan ja siellä tehdään hoitopäätös, kaavinta tai lääkkeellinen tyhjennys. Joissain sairaaloissa saa itse valita, toisilla taas on omat perusteensa käyttää jompaa kumpaa. Mulle tehtiin tuulimunassa kaavinta kun piti poistaa samalla pari muutakin juttua sieltä, muuten olisi tehty lääkkeellinen tyhjennys. Kaavinta ei satu kun se tehdään nukutuksessa ja nukutus on melko kevyt eli tokeneminen siitä tapahtuu muutamassa tunnissa. Mut kaavittiin viimeksi klo 17 ja kotiin sairaalasta pääsin klo 22 saattajan kanssa. Kotona olin jo ihan normaali, jaksoin olla pystyssä, söin ja join ja ei pahemmin väsyttänytkään eikä kipuja ollut, jälkivuoto on kaavinnassa tosi vähäistä tiputtelua.

Lääkkeellisessä tyhjennyksessä verta tulee melko reilusti ja itse ainakaan en pystynyt yhtään olemaan jalkeilla silloin kun kohtu teki tyhjennystöitä. Vessanpöntölle jaksoin mennä ja sit taas makuulle heti ja verta kyllä valui niin että housut ja kaikki oli veressä, siksipä makasinkin kylppärin lattialla yhden illan. Tuulimunassa ehkä verta ei tule niin paljon kun kohdussa ei ole niin paljoa tavaraa muutenkaan, ja kivutkin saattaa olla laimeammat kun kohtu on pienempi kuin normaaliraskaudessa. Kuvittelisin ainakin, mutta en ole varma.

Jos seuraavaksi pitäisi valita, niin valitsisin kyllä lääkkeellisen tyhjennyksen jos sen saa tehdä kotona, sairaalaan en jäisi lääkkeellistä tekemään, silloin valitsisin kaavinnan. Onneksi meillä saa mennä lääkkeiden kanssa kotiin ja valittaa tuskissaan suureen ääneen ja oma mies oli läsnä ja tukena ja lohtuna kokoajan. Kivut oli kyllä aika kovat mutta ne kesti suht vähän aikaa ja särkylääkkeillä niistä saa terävimmän kärjen pois.

Minulla taas kävi niin, että menin viikolla 6 4 katselemaan sikiön sydänääniä kun lääkäri totesi että mitään sikiötä ei löydy. Järkytys oli suuri, koska minulla ei ollut mitään muita oireita kuin normaalit raskausoireet.
Sain lähetteen sairaalaan jossa minut tutkittiin vielä uudestaan seuraavana päivänä. Valitsin kaavinnan joka tehtiin kahden päivän päästä.
Menin sairaalaan kasin aikaan aamulla, toimenpide oli ysiltä ja kotiin pääsin kahden aikaan. Pientä vuotoa oli viikon verran, nyt kaikki ok.
Pelkäsin toimenpidettä, mutta se ei ollut paha. Henkinen parantuminen kestää pidempään.
Osalla tulee itsestään pois, osalla joudutaan avittamaan. Itselläni kuulemma olisi pysynyt siellä pitkäänkin, eli olen onnellinen että menin aikaisin yksityselle ultraan.
Jos pahat epäilyt niin käy yksityisellä ultrassa, saatpahan mielenrauhan. Itse aion tehdä näin ensi kerrallakin.

Ultrassahan se sitten tosiaan selviää, onko normaali raskaus vai ei. Koitahan olla etukäteen murehtimatta.

Mulla tuulimuna havaittiin rv 13 np-ultrassa. Järkytys oli melkoinen, kun lääkäri totesi, että ei täällä kyllä mitään sikiötä ole. Sain lähetteen keskussairaalaan, jossa vielä varmistettiin tilanne ja annettiin sitten lääkkeet tyhjennystä varten. Saikkua sain kolme päivää. Sairaalaan ei siis tarvinnut jäädä, vaan homma hoitui kotona.
Vuoto oli yhden päivän ajan melko runsasta (normaalilla siteellä selvisi kuitenkin hyvin) ja sen jälkeen kolmisen päivää ihan normaalia menkkavuotoa. Kivut tuona ensimmäisenä päivänä olivat aika kovia. Supistelut pisti kyllä vääntelehtimään sängyssä ja särkylääkkeet oli todella tarpeen. Henkinen tuska oli kuitenkin fyysistä suurempi ja siitä toipuminen veikin sitten oman aikansa.