Narahdin siinä rasituksessa...
arvot paastoarvo 5.0
1 h arvo 12.2 (sais olla 10)
2 h arvo 9.6 (sais olla 8.7)
Meen äitipolille ensi vkolla. Auutakaaaaa.. ohejeita?? apua??
masentaa todella tää asia.
makeeta en juurikaan syö kun siitä tulee niin huono olo. onko muita? oliko teillä insuliinihoito vai ruokavalio?
aktiiviliikkuja olen pelaan jalkapalloa. se jäi raskausaikana kun supistaa.
mielipiteitä?? apua... please..
t. järkyttynyt mamma
arvot paastoarvo 5.0
1 h arvo 12.2 (sais olla 10)
2 h arvo 9.6 (sais olla 8.7)
Meen äitipolille ensi vkolla. Auutakaaaaa.. ohejeita?? apua??
masentaa todella tää asia.
makeeta en juurikaan syö kun siitä tulee niin huono olo. onko muita? oliko teillä insuliinihoito vai ruokavalio?
aktiiviliikkuja olen pelaan jalkapalloa. se jäi raskausaikana kun supistaa.
mielipiteitä?? apua... please..
t. järkyttynyt mamma
Vastaukset 16
Vanhimmat
Verensokerisi nousee ns. nopeista hiilihydraateista ja hieman myös proteiinista. Jättämällä nopean tärkkelyksen pois ruokavaliosta ja korvaamalla sen hitaasti imeytyvillä hiilihydraateilla ja rasvoilla saat väistämättä sokeriarvot alas. Sinun pitää itse kokeilla paljonko kroppasi kestää esimerkiksi leipää, maissia, sokeroituja juttuja, pastaa tai perunaa. Moni joutuu luopumaan niistä kokonaan ja korvaamaan ne esimerkiksi kukkakaalilla, porkkanalla, salaateilla, paprikalla jne. Jotta energiansaantisi ei silloin jää liian alas joudut lisäämään ruokavalioosi rasvoja. Rasvojen syönti ei vaikuta verensokeriin nostavasti lainkaan.
Verensokeria nostamattomia reseptejä (ja kohtalotovereitasi) löydät mm. www.karppaus.info sivuilta
juuri nosta verensokeria? Ainakin mulla kohonneet arvot niin pitää käyttää vähän rasvoja, varsinkin eläinrasvoja, vaaleeta leipää ja pastoja myöskin.
Noista luettelemistasi tuo leipä ja pasta nostavat sokereita. Rasva ei nosta vaikka joisit pullollisen oliiviöljyä :)
kannata pelätä!
Jos ei ruokavaliolla saa kuriin, niin mieluummin sitä sitten pistää insuliinia, kun antaa vauvan kasvaa liian suureksi ja tulee ties mitä muitakin ongelmia kaupanpäälle!
olevia raskausdiabeetikoita syynätään tosi tarkasti äippäpolilla!
Tosi usein ultrataan ja otetaan käyrät yms, joten tarkasti tietää raskauden tilan ja saa olla levollisin mielin.
juuri tulin ite sokerirasutustestistä ja paastoarvo oli 5,3. labratäti sanoi, että ihan ok on tuo, mutta onko raskuaden aikana samat verensokerirajat kuin normaalisti? sen tiiän, että paastoarvon pitäis normaalissa tilassa olla alle 6. mutta mites siis näin raskaana ollessa?
muut vastaukset tulee vasta maanantaina, joten niistä en osaa sanoa mitään..
että paastoarvon raja on raskausaikana 5.3
mut toihan on erilainen eri kunnissa.
muistaakseni jossain päin Suomea on 4.7
johtuen siitä et pikamittari ei ole niin tarkka ja että raja halutaan vetää tosi alas ettei lapsesta tule liian isoa.
mulla on nyt ollut pikamittarilla 5.5 ja 5.4 tasoa eli ihan ok koska ne ei ole olleet paastoarvoja, piimää tms oon juonu alle ja hedelmän.
nyt olo on ihan ok tai siis parempi, "sokerihumala" on mulle tosi huono tila, voin huonosti. joten ruokavalioni onkin ollut aika mallillaan raskauden aikana.
oon aika simpsakka eikä ylipainoa ole joten tää on kuulema perintötekijöistä kii´nni. onhan meil diabetesta perheessä mutta sitä vaan itteensä syyttelee..
oon heti "huono äiti" jo nyt mielestäni.. tai ajattelin alussa että "tapan lapseni" jne..
näin se naisen psyyke menee raskauden aikana!! nyt ensishokin jälkeen heh.. en enää ajattele noin.. osaan jo suhteuttaa ja ruokavaliolla ja liikunnalla saan asian kuntoon. onneks on toi mittari kans, se on suuntaaa antava. lisäks huomaan et voin paljon paremmin kun en syö sokeria & rasvoja juurikaan.
hiilarit miellään ruista, hitaastipalavaa jne..
terkkuja kaikille! kerro sitten paljonko sulla oli ne sokrut kun saat tietää ensi vkolla.
onko sulla perheessä diabetesta? oletko ylipainoinen? liikunta??
t,mamma2008
oon aina ollu normaalipainoinen, hoikahkokin. ja ruokavalioon kuuluu nimenomaan täysjyväviljatuotteet, pastat ja leivät aina täysjyvää. lisäksi vähärasvaisia maitotuotteita käytän sekä paljon vihanneksia ja hedelmiä. ihmetyttää, ku oon niin tarkka ollu! tosin täytyy myöntää, että nyt raskauden aikana noita herkkuja on tullu vedettyä ehkäpä vähän liikaa..
liikunta on raskauden aikana ollu aika olematonta, mutta ennen raskautta kävin kyllä salilla noin kolme kertaa viikossa. täytyy kai ilmeisesti ruveta nyt kävelemään edes. oon vaan niin laiska.. :P
suvussa on diabetesta, ei kuitenkaan ihan lähipiirissä.
joo, ilmottelen sitten, että mitkä on ne muut tulokset. :)
Mistä johtuu, että ihmiset tulkitsevat täysjyvätuotteet hitaiksi hiilihydraateiksi. Esimerkiksi tavallinen ruisleipä nostaa verensokeria nopeammin kuin sama kalorimäärä puhdasta sokeria! "Sokeri on vain puoleksi glukoosia. Siksi sokeri nostaa verensokeria vähemmän verrattuna vastaavaan
määrään tärkkelystä." Osa hedelmistä on myös nopeita samoin osa vihanneksista.
Tuon seikan takia tärkkelyksen arvostaminen sokerin sijaan on perusteetonta. Mm. viljan, perunan ja riisin hiilihydraatit ovat juuri tärkkelystä, joka ruoansulatuskanavassa hajoaa puhtaaksi glukoosiksi ja nostaa siis verensokeria nopeasti.
"Liukoinen kuitu muodostaa hyytelöä, joka hidastaa entsyymien pääsyä pilkkomaan ruokaa ja hidastaa mahan tyhjenemistä. Täysjyväisissä ruis- ja vehnäjauhoissa on vain vähän liukoista kuitua."
Runsaasti liukoista kuitua ja vähän sokeroituvia hiilihydraatteja on mm. vihreissä kasviksissa.
Ravinteiden ja verensokerin tasaisuuden kannalta vihreät kasvikset lisätty sokeri on tärkkelystä parempi vaihtoehto. Ja vielä parempi ilman sitä sokeria - tilalle vaikka oliiviöljyä :)
kertoisitko mistä löytäisin nettisivun jossa on noita ohjeita.
oon tänään syöny vihanneksia ja täysjyväruisleipää sekä hedelmän, kahvia ja rasvatonta piimää.
mua kiinnostaa ravitsemusasiat, etenkin nyt.
kiinnostaa myös noi argumenttisi ja tietosi asioista, mistähän niistä löytyis tietoa, just toi että ruis ei olisikaan niin hyvä..
niistähän sanotaan mm. ruisleivästä että se on matalaa glykeemiseltä indeksiltään kuten taas sokerista toisinpäin. miten perustelet sen?
t,mamma2008
"Diabeetikon ruoka on laadultaan samaa kuin koko väestölle suositellaan: se sisältää vähän rasvaa, sokeria ja suolaa, mutta runsaasti kuitupitoisia ruokia ja ruoka-aineita." minkä vuoksi diabetesliiton sivuilla annetaan tällaista tietoa.. mahtavat olla tietämättömiä.. ;)
ja tässä lisätietoa:
Mikä on glykeeminen indeksi?
Glykeemisen indeksin (GI-arvon) avulla voidaan arvioida hiilihydraattien laatua niiden imeytymisnopeuden perusteella. Glykeeminen indeksi kuvaa 25-50 g hiilihydraattiannoksen aiheuttamaa verensokerinousua verrattuna glukoosin tai vaalean leivän vaikutukseen. Hiilihydraattipitoisilla ruoilla hitaus on useimmiten hyvä asia. Kun ruoka imeytyy hitaasti (sen glykeeminen indeksi on alhainen), verensokeri pysyy tasaisena. Tasainen verensokeri on eduksi niin jaksamisen kun terveydenkin kannalta.
Kaikki pastatuotteet imeytyvät hitaasti elimistössä eli niillä on matala glykeeminen indeksi.
Lukuisissa tutkimuksissa on todettu, että muihin vaaleisiin vehnätuotteisiin verrattuna pastalla on erittäin matala glykeeminen indeksi, mikä johtuu pastan tiiviistä rakenteesta. Pastatuotteista energia vapautuu hitaasti ja tasaisesti. Verensokeri ei nouse nopeasti huippulukemiin, vaan pysyy pitkään tasaisena. Tämä on todettu myös RavintoRaision teettämässä kliinisessä tutkimuksessa.
Muita runsaasti hiilihydraatteja sisältäviä, hitaasti imeytyviä elintarvikkeita ovat esim. pavut, linssit ja ruisleipä.
ja vielä vähän lisää:
Ruuat ovat siis jaoteltu ennalta sovitun indeksin mukaan. Mitä matalampi luku on, sitä hitaammin tämän ruuan hiilihydraatit imeytyvät verensokeriin. Ja juuri sellaisia ruokavaliossa tulisi suosia. Ne pitävät verensokeriarvot tasaisina ja elimistön tyytyväisenä. Toisin sanoen kyseessä ovat ne samat ruuat, joita myös normaalit ravitsemussuositukset sisältävät: runsaskuituisia täysjyvävalmisteita, vihanneksia ja hedelmiä. Korkean indeksiluvun saavat juuri ne raaka-aineet, joita pitäisi muutenkin välttää: nopeasti imeytyviä hiilihydraatteja, eli runsaasti sokeria sisältäviä tuotteita.
Uusimmassa Hyvässä terveydessä on artikkeli raskausajan diabeteksesta. Siinä oli mielestäni ihan hyviä tietoja. Kannattaa varmaan katsoa.
Uskotko todella että Raisio julkaisisi mitään tuotteidensa imagolle haitallista?
"Glykeeminen indeksi ei vielä kerro ruuan terveellisyydestä
09.10.2007 09:29 Tulostusversio
Glykeemisen indeksin (GI) sijaan tulisikin mahdollisesti keskittyä eri elintarvikkeiden aiheuttamiin insuliinivasteisiin, Kansanterveyslaitoksen tutkija MINNA SIMILÄ pohti maanantaina Valtakunnallisilla Ravitsemuspäivillä. Insuliinivasteella tarkoitetaan verensokerin noususta johtuvaa insuliinipitoisuuden kasvua. Eri elintarvikkeiden insuliinivasteita on tällä hetkellä julkaistu vasta hyvin vähän.
Suomalaistutkimuksen mukaan esimerkiksi ruisleivän ja vehnäleivän tuottamat glukoosivasteet eli vaikutukset verensokeriin ovat yllättäen lähes samansuuruiset, mutta ruisleipä tuottaa kuitenkin vehnäleipää pienemmän insuliinivasteen.
- Glykeeminen indeksi ei yksinään riitä ruuan terveysvaikutusten arviointiin, Similä totesi.
GI kertoo hiilihydraatin laadusta, ei määrästä. Jos ruuan hiilihydraattimäärä on pieni, GI kannattaakin Similän mukaan unohtaa. Esimerkiksi porkkanalle on saatu tutkimuksissa suuria GI-arvoja, minkä vuoksi porkkanaa ei kuitenkaan ole mitään syytä välttää. Koska porkkana sisältää ylipäätään vain vähän hiilihydraattia, sen merkitys ruokavalion GI:n kannalta on mitätön."
Olennaisempaa on ajatella glykokeemista kuormaa, jossa myös määrä otetetaan huomioon. Vaikka pastalla olisikin vaaleaan leipään verrattuna niin verensokeri nousee koska normaali pasta annos sisältää paljon hiilihydraattia.
Tässä on koottuna jonkin lainen lista glykokeemisesta kuormasta:
http://www.kuntoplus.fi/Crosslink.jsp?a=6650
Huomioi kuitenkin että annoskoot ovat todella pieniä! 30g leipää ei ole kuin yksi pala! Ja samalla ei saisi sitten syödä juuri mitään muuta sokereita nostavaa.
mikäli uskot että raisio puhuu paskaa niin tässä ainakin luotettava lähde: http://www.avoin.helsinki.fi/opetus/materiaalit/ravitsemustiede/04_hiilarit_ruoansulatus.shtml#2_2
ja pieni ote tuosta tekstistä:
"Verensokeri suurenee 15-45 minuutin kuluttua hiilihydraatteja sisältävän aterian jälkeen ja palautuu paastoarvoon 2-3 -tunnin kuluttua syömisestä. Hiilihydraattien sokeristumiseen eli verensokerin suurenemiseen vaikuttavat mm. seuraavat tekijät:
Hiilihydraattien rakenne (mono-, di- ja polysakkaridit). Vapaa glukoosi imeytyy nopeimmin, koska se ei tarvitse ruoansulatusta. Hitaammin imeytyvät fruktoosi, sokerialkoholit sekä ruoansulatusta vaativat disakkaridit ja tärkkelys.
Ne polysakkaridit ja muut hiilihydraatit, jotka eivät pilkkoudu imeytyvään muotoon, kulkeutuvat paksusuoleen, jossa bakteerit käyttävät niitä ravintonaan (ks. ravintokuitu).
Aterian koostumus: Ravintokuitu, erityisesti veteen liukeneva kuitu, ja rasva hidastavat hiilihydraattien pilkkoutumista, koska ne hidastavat mahalaukun tyhjenemistä. Veteen liukenevaa ravintokuitua on hedelmissä, marjoissa, herneissä ja palkokasveissa sekä ohrassa ja kaurassa.
Ruoanvalmistus: ruoanvalmistuksen aikana tärkkelyksen imeytyminen voi joko parantua (esim. perunan keittäminen) tai heikentyä (resistentin tärkkelyksen muodostus).
Ruoansulatus ja imeytyminen: ruoansulatuskanavan toiminta ja kunto vaikuttavat ravintoaineiden pilkkoutumiseen ja imeytymiseen.
Insuliini: haimassa muodostuva insuliinihormoni mahdollistaa glukoosin pääsyn verenkierrosta lihas- ja rasvakudokseen. Verensokeriin vaikuttavat niin haiman kyky tuottaa ja erittää insuliinia kuin myös insuliinin teho soluihin.
Glykemiaindeksi
Hiilihydraattipitoisten ruokien aiheuttamaa verensokerin suurenemista kuvataan usein ns. glykemiaindeksillä (GI), jonka avulla ruoka-aineen sokeristumista verrataan vaaleaan leipään tai glukoosiin. Glykemiaindeksin perusteella ruoka-aineet jaetaan
hitaasti sokeristuviin; pieni GI (esim. pasta, pavut, hedelmät, kasvikset, maito).
nopeasti sokeristuviin; suuri GI (esim. sokeri, valkoinen leipä, karamellit, hunaja, riisikakut, maissihiutaleet, peruna).
Glykemiaindeksien erot yksittäisten ruoka-aineiden välillä häviävät, kun ruuat nautitaan aterian yhteydessä. Kuitenkin joissakin tutkimuksissa on enimmäkseen hitaasti sokeristuvia ruoka-aineita sisältävän ruokavalion todettu mm. tasaavan diabeetikoiden sokeritasapainoa ja parantavan veren rasva-arvoja.
Glykemiaindeksi on yksi mittari arvioida ruoka-aineita. Kuitenkin osa niistä ruoka-aineista, joilla on pieni GI, saattavat sisältää runsaasti rasvaa (esim. suklaa, osa leivonnaisista). Vastaavasti jotkin elintarvikkeet, joilla on korkea GI, voi olla muulta ravintoarvoltaan hyvä (esim. peruna). Ruokavaliota koostettaessa glykemiaindeksin lisäksi tulisi ottaa huomioon kokonaisuus, ja siksi myös elintarvikkeiden
ravintoaine- ja energiatiheys
suolan ja ravintokuidun määrä
rasvan määrä ja laatu."
Hei!
Täälä yksi kohtalontoveri! Sokerirasituksessa paastoarvo oli yli sallitun, muiden ollessa alle (mutta silti korkeita). Olen ollut hiukan ymmälläni tilanteesta, koska olen aina harrastanut liikuntaa (myös aktiiviliikkuja) ja vieläkin käyn punttisalilla, kävelyllä ja vesijuoksemassa viikossa n. 4 tuntia. Itku on tullut monta kertaa, koska en voinut uskoakaan, että raskausdiabetekseen sairastuisin - myöhemminhän on sitten vaara sairastua diabetekseen tuplaantuu. Nyt mittailen verensokeria täälä kotosalla, ja melkoista arpapeliä sen syömisen kanssa on. Terkkari-kätilö yritti lohduttaa, että joskus voi olla niin ettei itse asialle voikaan mitää,vaikka kuinka syö oppikirjojen mukaan (viittasi ilm. perimään yms). Ei muuta kuin tsemppiä sinulle!! Luulen kuitenkin, että meitä on monia samassa tilanteessa olevia.