Mukavaa, kun Sirkka-Liisa lupaa ensiharvennuksen verovapautta! Kaupunkilaisethan tästä hyötyy eniten, koska enemmistön metsistä omistavat kaupunkilaiset.
Kaupunkilaisten uudet metsätuet
Tuettu metsätyöläinen
584842
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 58
Vanhimmat
Siitä hyötyy eniten "maaseutuyrittäjä alias tukijussi". Kuuntenin tuon eduskunnan kyselytunnin, ja huvittaa, miten tuo anttila vastailee: "Olen tietoinen tukien tarpeesta sika-yms talouden eläinkohtelun hyvinvoinnin parantamiseksi tarvittavista tuista ja takaan että tukian tulee"! On se helppoa olla KEPU maatalousministeri. No eipä ile ahdistele. Löytis varmaan joku tuki-aihe siitäkin..
tämä nyt liittyy metsätukiin??
..ole korvamerkittyjä..
alko korpeemaan, eikö ollutkaan enää varaa vittuilla metsätuista onko oma harvennusmetsä odottamassa. Mitenkäs se maaseutuyrittäjä jolla on metsäkoneita ja omaa maata vain kynsien alla muuttuukin yhtä-äkkiä tukijussiksi. Vaikka se hakkaa valtion tuella ensiharvennusmetsää, josta hyödyn korjaa kaupungissa asuva metsänomiastaja. Muutenhan sitä joutusit itse maksamaan korjuukustannukset, sen takia oletkin jättänyt työn tekemättä.
kuin maalaiset. Tämä on fakta juttu. Turha asiaa väännellä. Näin ollen metsätuetkin valuvat kaupunkeihin.
onko myös hehtaareja kaupunkilaisilla enemmän.
Sokupuoleltaan:
76 % mies
24 % nainen
Hän asuu
63 % maaseudulla
19 % kaupungissa > 20000 asuk.
18 % taajamassa
hän on iältään
11 % alle 40 vuotias
45 % 40-59 vuotias
44 % yli 60 vuotias
ja hän on ammatiltaan
37 % eläkeläinen
30 % palkansaaja
22 % maatalousyrittäjä
6 % yrittäjä
5 % muu
http://www.forest.fi/metsanmerkitys/PTT_esite2007_fin.pdf
Siis niiden faktojen ja tilastollisen arvion perusteella tyypillinen metsänomistaja asuu maalla ja nauttii jo 50 vuotiaana eläkettä. Sitäpaitsi kaupungissa päästään eläkkeelle vasta 63-69 vuotiaana.
Palkansaajien keskimääräinen eläköitymisikä on 59,2 vuotta ja viljelijöiden vastaava on 60,1!
omistajista on palkansaajia 30 % ja viljelijöitä 22 % että se siitä tukijusseista.
on 37 % eläkeläisiä jotka on kutakuinkin kaikki ent. maanviljelijöitä, että se tukijusseista.
Vanha sananlasku toteaa, että valhe, emävalhe, tilasto.
Metsänomistajista voidaan kyllä tehdä tuollainenkin tilasto, mutta tosiasia on että metsistä on yli puolet kaupunkilaisten omistuksessa.
Eli tämähän tarkoittaisi silloin sitä, että kaupungeissa asuu paljon myös suuria metsänomistajia ja maalla pienempiä, kun niitä tilastollisesti on kumminkin noinkin paljon.
No, se kai on oikeastaan sivuseikka, mitataanko metsäomistusta hehtaariella vai omistajien lukumäärällä, kun kiistellään siitä kumpi ryhmä omistaa metsiä enempi, kaupunkilaiset vai maalaiset.
metsät ovat hallinnassa sekä hoidettavina valtaosin yksityisillä(noin 65%)mutta yhteiskunta kerää suurimman hyödyn jos asiaa tarkastellaan yksittäisen metsähehtaarin kohdalta.
Yhteiskunnan ja kansantalouden kannalta metsien käytön keskeinen lähtökohta on kysymys siitä, miten jaamme metsävarojen käyttöä eri tarpeisiin niin, että yhteiskunnan hyöty metsien käytöstä muodostuu mahdollisimman suureksi.
"metsien käytöllä"
tarkoitetaan moninaisia asioita kuten puuntuotantoa metsäteollisuudelle, bioenergiaan, metsien virkistyskäyttöä ja metsiin liittyvää matkailua, metsien suojelua ja biodiversiteettiä, metsien hiilen sidontaa, jne.
Kaikista näistä käyttötarkoituksista koituu yhteiskunnalle ja sen kansalaisille hyötyä.
Jotkut näistä hyödyistä ovat helposti mitattavissa, koska niillä on hyvin toimivat markkinat ja markkinahinnat jotkut arvot ovat vastaavasti vaikeammin hinnoiteltavissa rippuen siitä mitä kukin METSÄSSÄ näkee,vai näkeekö vain puita...
puita...
puita...
puita...
ja nekin muutettuna rahaksi.
ja sitten taas lisää
puita...
puita...
puita...
puita...
Toisaalta, metsien muulla käytöllä voi olla huomattavasti suurempi taloudellinen arvo, kuin puilla mitä siinä kasvaa.
Hyvä esimerkki on matkailu, matkailu-alan toimjoiden kannattaa maksaa metsähallitukselle siitä, ettei se hakkaa metsiään tunturilapissa.
Ne on tehneet asiasta sopimuksen, joka kestää seuraavat 25 vuotta.
Eli ne maksavat metsien vuosikasvun metsähallitukselle ja metsähallitus jättää metsät hakkaamatta.
Tunturi-lapissa metsien vuosikasvu on sen verran olematon, ettei se ole nille summa eikä mikään, mutta mikäli metsät hakattaisiin, niin menetykset matkailutuloissa olisi niin suuret, ettei yritykset sitä kestä ...
Metsähallitushan ei häviä tässä mitään, se voi hakata metsät 25 vuoden kuluttua kun sopimus päättyy.
Ranua on toinen hyvä esmerkki, siellä hillanmyyntitulot vuodessa on suuremmat kuin metsänmyyntitulot.
mutta kun suomalaiset laiskimukset eivät viitsi ite kerätä marjoja vaikka siinä tienaa ihan kohtuullisen hyvin jos on auto käytössä,
viime kesänäkin mustikan keräämisellä tienasi helposti 100-150 euron päiväpalkkoja ja kaikki verottomana käteen,
nythän taitaa kohta surin osa kerääjistä olla ulkomaalaisia ja rahat menee sinne sen siliän tien.
joskus toivottomalta kiistely sellaisten kansalaisten keskuudessa jotka eivät näe metsää ja sen antamaa hyötyä "puilta",vaan sortuvat laskemaan taloudellisen hyödyn yksityisen omistamisen,yhteiskunnan tukitoimenpiteiden ja puunmyyntitulojen summana.
Kiistely siitä onko yksityismetsänomistaja kaupunkilainen hyötyjä vai maaseutulainen hyötyjä pitäisi paremminkin nähdä yhteisenä hyötynä silloin kun varoja ohjataan metsienkäytön hyväksi.
Talouskäytössä olevat metsät joita hoidetaan puun myyntituloja silmälläpitäen tulevat paremmin hoidettua jos niitä hallinnoi maaseudulla asuva joka pystyy paremmin kuin palkkatyöläinen sovittamaan aikataulunsa metsän vaatimien hoitotöiden mukaan.
Tietysti voihan asiat hoitaa puhelimellakin,mutta näyttää käytännössä menevän siihen että soittotarve tulee vasta rahantarpeen ilmaannuttua.
No olipa omistajat kaupungissa tai maaseudulla niin metsät vielä sijaitsevat maaseudulla samoin metsänhoitotyöt;kunnes joku toisin todistaa.
joitakin laskennallisia arvoja metsien hyödynnetävistä tuotteista/luvut milj. €
Ainespuu kantoraha 1 659
Polttopuu kantoraha 56
Metsähake arvo käyttöpaikalla 51
Joulukuuset joulukuusikauppa 7
Metsänriista laskennallinen arvo 67
Porotalous teurastulo 11,3
Luonnonmarjat kauppaantulomäärä, suora- ja torimyynti, kotitarvepoiminta 62,5
Luonnonsienet kauppaantulomäärä, suora- ja torimyynti, kotitarvepoiminta 15.2
Kauppayrtit kauppa ja kotitarvepoiminta 5,4
Jäkälä viennin arvo 1,3
On omituinen viestiketju!
Mitä hyötyä metsänomistaja korjaa ensiharvennuksesta? Eiköhän ne rahat valu muihin taskuihin.
Propsin kantohinta noussut kahden vuoden kuluessa 15 -> 16 euro (6 %)
Propsin hankintahinta noussut samassa ajassa 27 - 37 euro (37 %)
=> hankintatyön arvo (hankintahinta-kantohinta) noussut samassa ajassa 12 -> 21 euro (75 %)
Petoksen makua - sanon minä!
Joten, pitänee olla samaa mieltä ketjun aloittajan kanssa. Kaupunkilaismetsänomistajat ovat järjestäytymättömiä ja muiden metsäalan toimijoiden armoilla. Nämä kuppaavat metsänomistajilta viimeisenkin pennin, suostuvat hyvää hyvyyttään ottamaan harvennusmetsistä propsit ja energiapuun - pientä (valtion maksamaa) korvausta vastaan.
Ilmeisesti vennään Karjalassa on jo kaikki höynäyttettävät höynäytetty ja nyt jatketaan "auttamalla" suomalaista (kaupunkilais-)metsänomistajaa pääsemään eroon turhista rahoistaan ja puistaan :-(
Härskiä meininkiä, sanon minä.
minäkin omistan peräti viisi hehtaaria metsää loma-asunnon yhteydessä jonka ostin eräältä maajussilta, ja kas kummaa siitähän tulee kaikenlaisia tukiaisia, ostin traktorin ja lumilingon ja muuta tarpeellista metsään liittyvää ja kas kummaa saan yhteiskunnalta noin 40 prosenttia konehankinnoista ja muusta metsään liittyvästä takaisin kun älysin alkaa alv-velvolliseksi, metsän myyntiähän minulla ei ole joten minun palkka tulosta vähennetään se 28 prosentin alijäämähyvitys, täytyy vain ihmetellä kun valtio jakaa näin avokätisesti rahaa mökkiläisellekin.
kuten tästä näkee
Valehtelemista ollut. Oli joko itsepetosta tai silkkaa tyhmyyttä
mitäs valehtelemista tuossa minun kirjoituksessa oli, kerro.
Metsätilallisena minulla on samat vähennysoikeudet kuin teillä maaseudun pussihousuillakin, mutta kun minun pienestä metsä pläntistä ei ole mitään myytävää, niin tietenkin saan vähentää metsään liittyvät konehankinnat muusta pääomatulosta ja kun minulla ei ole muita pääomatuloja niin silloin verottaja vähentää automaattisesti sen 28 prosenttia alijäämähyvityksenä minun palkkatulosta, ja sen alvinhan saan tietenkin kokonaan takaisin kun en ole mitään myynytkään.
Ja vielä muutamia mökkimatkojakin menee verottajan piikkiin, Kyllä kepu on järjestänyt meille kaupunkilaisille todella hyvät vähennykset metsänhoidosta,,,,syvä kiitos kepulle.
Käy silloin kun sitä myyntiä sieltä metsästä tuleekin ja olet vähennykset käyttänyt jo ennakkoon
sehän on päivän selvä asia että silloin maksetaan veroa jos on myyntiä kun on toiminut näin kuin minä olen toiminut.
Mutta aika vähän sitä myyntiä noin pieneltä palstalta tulee, enemmän menoja kuin tuloja käytännössä.
Poistot tehdään yrityksen tuloksesta, ei ansiotuloista.
Paljonkos se olikaan maksimipoisto prosentteina?
"avokätisesti rahaa", kuten asian ilmaisit, niin metsäsi omistaminen on ja tulee seuraavat 70 vuotta
olemaan raskaasti tappiollista.
mutta ei se metsä minulle mikään elinkeino ole.
mutta metsätalouden tappioita voi vähentää palkkatulosta jos ei ole metsätulosta mistä vähentäisi.
Kun alkaa alv-velvolliseksi niin alvit pois, ja sitten se 28 prosentin alijäämähyvitys palkkatuloista kun ei ole muuta pääomatuloa.
Niin, vuodessa 25 prosenttia hankinnoista ja aine siitä eteenpäin 25 prosenttia menojäännöksestä.
Jos noin pösilö olet, ettet tiedä, että firmat saavat vähentää kuluistaan alvit.
Toisaalta harrastusluonteisesta toiminnasta ei alveja vähennellä, siltä kyllä mökkimetsikkösi vaikuttaa. Odottelepas vaan verotarkastusta.
mökkitiesi auraamista varten ja laittanut hankintakustannukset viiden hehtaarin metsäpalstan tulonhankkimiskustannuksiin, vaikka palstalla ei vuosikymmeniin ole tarvetta puunajoon. Kyseesä on veropetos.Petoksella saatu hyöty on tietenkin mukavaa, kuhan ei jää kiinni.....
metsää jos ei siellä puuta kasva. Kyllä aika huono pohja täytyy olla jos ei 300 kuutiota kiertoajan puitteissa ylitä hehtaarilta. Ja jos siitä enemmän menoja on kuin tuloja niin sehän on taas aivan omaa taitamattomuutta. Eihän pakollisia menoja ole kuin metsähoitomaksu.
Mites sinä alat ALV-velvolliseksi kun ei ole niitä myyntituloja?
Ensin sinun täytyy ilmoittaa verottajalle täyttyykö sinun myynnin tuloraja päästäksesi kyseiseen verotuksen piiriin.
"metsän myyntiähän minulla ei ole joten minun palkka tulosta vähennetään se 28 prosentin alijäämähyvitys, täytyy vain ihmetellä kun valtio jakaa näin avokätisesti rahaa mökkiläisellekin."
Niimpä on mutta maximissaan 1400 ekeä/vuosi.
Jos ostit 50000 eken traktorin, niin kipeetä tekee!
alv- oikeutetuksi, joka paremminkin kuvaa tätä touhua, niin ei minua ole ainakaan vielä pullautettu poiskaan tästä alv-oikeutuksesta.
traktoreita myytävänä, sellainenkin kelpaa meikäläiselle vallan mainiosti.
verottajalta kävin ennen traktorihankintaa kysymässä miten toimia, ja toimin verottajan ohjeiden mukaan.
verotarkastuskin on ollut kolmena peräkkäisenä vuotena naapurin kateellisen maajussin ilmiannon perusteella mutta ei verottaja ole mitään laittomuuksia löytänyt, sen sijaan naapurin maajussilla oli jotain epäselvyyksiä, kertoi ja ihmetteli ryypyissään viime kesänä.
tällä traktorilla ja lumilingolla??
joo vain kaupunkimetsänomistaja voi osata yhdistää metsätyöt ja lumilingon =)).
Totta on myös se ettei osa kaupunkimetsänomistajista erota isoa ja pientä käpyä toisistaan.kumpi nyt olikaan kuusi ja kumpi mänty.. apua.
No, metsäntuet ovatkin näitä uusavuttomia varten, pystykarsinta näyttää olevan suosikkilaji, muut metsän tuetut toimet marssivat perässä kuin köyhän talon porsaat..
siinäpä teillä ajan kulua kun ei teillä tukijusseilla muutakaan tekemistä ole.
Kai muistat tulouttaa oman mökkisi lämmitykseen ottaman puun arvon ja maksaa siitä verot. Tähän puunkeruun ja mökkititen kunnossapitoon käytetyt traktorikulut eivät myöskään ole verovähennyskelpoisia. Siis kun verottajan tarkastuskierros iskee, olet pulassa ja tulee taannehtivasti mätkyjä viideltä vuodelta sekä mahdollisesti veropetossyyte. Ja sitten on niin mukavaa meillä rehellisillä.
tuolta kun aikaisemmin kirjoitin että verottaja on iskut tehnyt mutta mitään laitonta ei löytynyt.
Omaan käyttöönhän saa pykälien mukaan määrätyn määrän käyttää verotta.
asun itsekin, vapaa-aika kuluu sitten metsänhoitotöissä.
Maalaisjärjellä kun pärjä monessakin asiassa paremmin kuin hekumalla, mutta aina on niitä jotka kehuvat enemmän kuin ymmärtävät..
Kyllä minä pystykarsinnan esimerkkinä. ymmärrän mutta se tuntuu olevan tärkeimpiä asioita monille kaupunkimetsänomistajille. Tuloksista kun ollaan montaa mieltä.¨Uusin metsälehtikin oli täynnä lannoitusasiaa, entäpä cityomistajat, aina puhumassa maatalouden päästöistä nyt sitten itse kilvan lannoittamassa omia metsiään.
Itse en lannoittaisi metsiä kun terveydellisistä syistä, ja toinen isompi juttu lannoitteet aivan älyttömästi nousseet/ ympäristöasiat.
Ei klapiakaan mökkiläisen yksityistalouteen verottomasti vaan ainoastaan siihen osuuteen, jota tarvitaan metsä- tai maatalouden rakennusten lämmitykseen. Aika lepsu verottaja teilläpäin, mutta ole siitä onnellinen, tosin nyt verottaja voi korjata myös omat virheensä taannehtivasti viiden vuoden takaakin.
on tehty omat, upeat verolait.
Ei maalainen voisi uneksiakkaan mistään verovähennyksistä tuollaisilla perusteilla.
oli tuostakin verottajan kanssa puhetta, kysyin että saako poltaa verotta, saa tietenkin ja verottaja sanoi vielä että olisi aika pikkumaista puuttua tällaisiin mökillä poltettaviin muutamaan sylilliseen kalikoita kun maanviljelijätkin saavat lämmittää oman talonsa ilman veroseuraamuksia ja heillä menee sentään kymmeniä kuutioita puuuta.
Tiedätkö muuten että pienimuotoisesta toiminnasta ei tarvitse maksaa ollenkaan alvia.
Verottaja määrää alvilaiseksi noin 8000 euron ylittävän toiminnan.
----------------
Itsepä ilmoitit olevasi alvillinen metsätilkkusi kanssa veronkiertosyistä ja kyllä useimmat tietävät alv-velvollisuuden rajat. Taitaa olla teillä lukutaidottomia verotoimistossa, vaikka verohallinnon yhtenäistämisohjeet ovat melko selkokielisiä. Toisaalta kaikki höpinäsi on ilmeisesti tarkoitettu provoiluksi, joten jääköön omaan arvoonsa.
Mitä täällä oikein höpistään? Tietysti poltto- ja tarvepuun otto yksityistalouteen on verovapaata, eikä niitä tarvitse ilmoittaa verottajalle. Maa- ja metsätalouteen otettaessa käytetään ns. hiljaista kuittausta (ei ilmoiteta ottoa metsätuloksi eikä myöskään maatalouden menoksi) Lukisit verottajan ohjeet niin ei tartteisi haastaa kakkaa.
http://www.vero.fi/nc/doc/download.asp?id=3017;218175
Siitä kohta 3. Omasta metsästä otettu puutavara
Kaikki metsätaloudenharjoittajat voivat ilmoittautua alv-verovelvollisiksi.
Se on pakko tehdä, mikäli metsätalouden myyntitulot ovat yli 8500 euro/vuosi.
Näitä rajojako tarkoitit?
eli saat 28%alijäämä hyvitystä 25%poistosta=4,5% hankintahinnasta ensimmäisen vuoden verotuksessa. Muutaman tappiollisen vuoden jälkeen verottaja tulkitsee yritystoimintasi harrastukseksi eikä hyväksy alijäämähyvitystäkään eikä harrastuksen alv-palautuksia. Häh häh hää!
Todella erikoisia mielipiteitä täällä on siitä, että verottaja saattaisi pitää "harrastuksena" tappiollista metsätaloutta "muutaman tappiollisen vuoden jälkeen".
Minun käsittääkseni metsätalous on tappiollista ainaskin 30-40 vuotta metsän uudistuksesta? Eikä silloinkaan ole mikään pakko myydä, eikä kertaakaan ihmiselon mittaan... Silti verottaja ei ala pitämään metsätaloutta "harrastuksena" ja vapauta esim. metsänhoitomaksusta. Siinä on joku pinta-alaraja, olikos 4 ha. Sitä suurempi metsätila on metsätalouden harjoittamista, ja siitä pitää tehdä veroilmoitus. Oli sitten tappiota tai ei.
Häh, häh, häää??? Mitä ihmeen räkättäjiä täällä oikein kirjoittelee?
Minusta on positiivista että kaupunkilaismetsänomistajissakin on kunnon ihmisiä, jotka hakevat metsätöistä virkistystä ja hommaavat itselleen vanhoja traktoreita mökki- ja metsäkäyttöön. Mitä syytä tuota on kenenkään kadehtia?
Pahimpia on ne isännät, jotka pystyttelevät puomeja mettäteille, virittelevät piikkilankaa estääkseen paikallisten normaalin liikkumisen marjassa, sienessä tai metsällä. Nämä ovat pääosin kaupunkilaisia, joilla on urbaani omaisuudensuojakäsitys, tosin joskus joku maalaisisäntäkin hurahtaa latvalahoksi vanhoilla päivillään ja alkaa haastaa riistaa koko kylän kanssa.
kaupunkilaismetsänomistajaa, joka tulee metsurinvarusteissaan hoitamaan raivaussahalla taimikkoaan ja vähentää nämä kulut verotuksessaan.
Päinvastoin, häntä kunnioitetaan ahkerana ihmisenä.
Mutta jos joku ostaa traktorin ja lingon mökkitiensä auraamista varten ja laittaa nämä verovähennykseen sillä perusteella, että "ajan tällä neljänkymmenen vuoden päästä muutaman kuorman puita", silloin on jotain pahasti pielessä.
Eipä minua jaksa kiinnostaa pätkän vertaa jos joku ostaa traktorin ja tekee siitä vähennyksiä metsäverotukseensa. Voihan olla että kyse on harrastusluontoisesta toiminnasta, mutta niinhän se on minullakin. Alle kymmenen hehtaarin metsäpalstallamme ei ole mitään merkitystä toimeentulomme kannalta, rahaa saadaan palkkatyöstä.
Silti meilläkin on traktori, ja sitä käytetään pääasiassa metsätöissä. Talviaamuna nimittäin mukavuus voittaa ja naapuriviljelijä käy auraamassa pihatien. En viitsi edes omaa linkoa hommata.
Taimikon harvennus on minulle harrastus, vanhan traktorin ylläpito on harrastus, polttopuiden teko ja niiden kuskaus pihaan traktorilla on myös harrastus. Metsän myyntituloja oli viimeksi vuonna 1995, ehkä seuraavan kerran vajaan kymmenen vuoden kuluttua.
Polttopuista saa (verotonta) taloudellista etua, traktorin kulut saa vähentää metsäverotuksessa. Onko se väärin? Ei minun mielestäni, ei myöskään verottajan eli lainlaatijan mielestä.
Jos joku laittaa uuden, kalliin traktorin (omani täyttää tänä vuonna 35 v) metsäharrastukseen, niin mitäs tuota kadehtimaan. Jos siitä vaikka saakin vähän takaisin verovähennyksenä niin mitä suuremmat kulut - sitä suuremmat tappiot. Ohase niinnii?
ahkera ja kunniotuksen ansaitseva metsänomistaja, joka pitää huolta metsästään!
Touhuat vapaa-aikana traktoreinesi metsässä, kaataen kevottomat puut polttopuiksi ja ajat ne pois, ym. ym. Todennäköisesti myös nautit työsi tuloksista. Hienoa!!
Tämähän luonnollisesti oikeuttaa sinut vähentämään ne vähäiset poistot ym. kulut verotuksessasi, mitä vanhasta traktorista on enää saatavissa.
Sinunlaistasi kannustetaan, eikä karehdita!
Pidähän traktorisi hyvässä, alkuperäisessä kunnossa. Pian se on myös arvokas näyttelyesine vanhanajan tapahtumissa.
mökkiasukas mettäpläntin omistajaa täällä tunnutaan kovasti kadehdittavan, myös minulla on traktorini jo kaksi rippikoulua kerinnyt käydä.
Ei kai nyt verotuspäätöksiä vielä sentään tehdä asuinpaikan mukaan, vaan jostakin tarkoituksen mukaisuus periaatteesta.
Puuta halutaan liikkeelle, verotus on yksi tekijä, jolla siihen voi vaikuttaa.
Toinen on hinta, myyntitulot verovapaiksi ja hinta kohdalleen, niin kyllä se puu liikkeelle lähtee.
Se, että omistaako metsän kaupunkilainen vai maalainen, ei merkitse tässä asiassa mitään ...
On meillä naapurin kanssa metsää yhteensä 1000 hehtaaria. Hyvinkin.
Mulla 0,1 ja naapurilla ne loput:)!